??.??.1919 / Ljusne, Ruotsi
Ljusne-Voxna

??.??.1919 Ljusne-Voxna Aktiebolagin moottoriresiina "Typ C", joka oli malliston suurin. Sen kuljetuskapasiteetti oli 10 henkilöä tai 1200 kg tavaraa (tai niiden sekoitus). Moottorin teho oli 10 hv ja se oli ilmajäähdytteinen. Suurin nopeus oli 50 km/h. Ruotsin eri rautatieyhtiöille toimitetuissa malleissa oli yleensä etupelti ja tuulilasi, kuljettajan takana seinä (kuljettajan paikka oli kuvassa oikealla, vain spaakit näkyy) sekä sivuille rakennettu umpinaiset seinät ainakin vyötärökorkeudelle. TÄSTÄ eteenpäin on vain arvelua, kun tiedä varmaksi. Loviisaan sijoitettiin "Typ A", josta on mm. kuva http://vaunut.org/kuva/85771 . Lahden paikallisliikenteeseen ehkä hankittiin tämä C-malli. Luonnollista olisi, että se olisi ollut samalla tavoin hieman umpinaisempi, kuten ruotsalaiset sisarensa eikä tällainen avoin "tehdasmalli ilman lisähintaa". Kuva on Ljusne-Voxnan katalogista vuodelta 1919.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Ljusne Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Ljusne-Voxna (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Kuvasarja: Vetureiden ja vaunujen tehdaskuvia
Lisätty: 06.08.2019 01:16
Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen
Ulkomaat

Kommentit

06.08.2019 19:08 Reijo Salminen: Onko mitään käryä että oliko tuota resiinaliikennöintiä oikeasti LWR-baanalla Lahdessa ja jos oli niin kuinka kauan. Tuo edellisessä kuvassa kommentoitu lehtileike jossa mainittiin että "taxan fastställd osv." oli vuodelta 1914 eli WWI alkamisvuodelta ja seuraavina vuosina oli monenlaista hulinaa pitkin jos poikin, Lahteakaan ei unohdettu. Jos liikennettä on ollut niin luulisi että jostain löytyy kuviakin kun oikein hartaasti kaivetaan.
06.08.2019 19:18 Eljas Pölhö: Lahden liikenne loppui 1917 ja sitä hoitanut resiina siirrettiin Loviisaan. Siellä se alkoi tiettävästi liikennöimään Loviisan ja Valkon välillä 1919.
07.08.2019 07:47 Kari Haapakangas: Tässä olisi oiva mahdollisuus hyödyntää (liki) joka pikkupojan ammattihaave: lakaisukoneen/veturinkuljettaja. :D

Mahtaako noiden harjojen funktio liittyä talvisiin olosuhteisiin?
07.08.2019 09:12 Petri Sallinen: Harjoja käytettiin pienikokoisissa ja keveissä vehkeissä. Esimerkiksi tässä Saalastin koneesssa näkyvät hyvin harjasten asennusputket. On niitä muissakin, kun osaa katsoa :) Pienoismallirakentajana on ollut katsottua tällaisiakin kohtia. Ilmeisesti harjojen tehtävänä oli poistaa kiskonharjalta pienet esteet — kivet ja sen sellaiset, jotka olisivat saattaneet vaikuttaa koneen toimintaan: suistaa kiskoilta tai heikentää kitkaa.
http://vaunut.org/kuva/127083?t=Otso
12.09.2024 00:27 Jussi Tepponen: Tuota LWR:n toista Lahden paikallisliikenteeseen hankitun Ljusne-Voxnan koria tutkittua voi sanoa, että se on juuri tätä mallia "Typ C". Katto on täysin samanlainen, kuten myös nuo katon tukiputket. Kori on umpinainen, mutta onko se ollut sellainen alunperin vai koritettu vasta LWR:llä? Tuosta samasta mallista "Typ C" löytyy myös hieno koeajokuva Västerudista:
https://digitaltmuseum.org/021018166668/​invigning-av-motorvagn-vid-vasterud-bang​ard

Tuon ruotsalaisen kuvan mallissa katon aaltopellit on tosin asennettu eri päin kuin oheisessa katalogikuvassa ja LWR:n resiinassa.
12.09.2024 20:35 John Lindroth: Onkohan tuossa Västerudin kuvassa peltikattoa ollenkaan vaan pitkittäiset rimarakenteet peitettynä esim kattohuovalla?
12.09.2024 23:22 Jussi Tepponen: Oikeassa olet John, kyllä tuo kattohuovalla peitetyltä rimoitukselta näyttää!
13.09.2024 00:07 John Lindroth: Jollain tavalla tulee mieleen että vanhoissa raitiovaunuissa käytettiin samaa tekniikkaa kattorakenteissa?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!