30.07.2019 / Glenfinnan, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
30.07.2019 The Jacobite on parhaillaan kiertämässä Glenfinnanin viaduktia. Viadukti valmistui lokakuussa 1898. Viaduktissa on 21 aukkoa, joiden pituus on 15 metriä. Koko viaduktin pituus on 380 metriä ja korkeus Finnan-joesta on korkeimmillaan 30 metriä. Viadukti on valmistettu valetusta betonista ja se on Skotlannin pisin betonisilta. Sillan rakentamisajankohtana betoni oli poikkeuksellinen rakennusmateriaali ja tämä silta on ensimmäisiä massiivibetonisiltoja maailmassa.
Kommentit
| 07.08.2019 13:17 | Reijo Salminen: | Roomalaiset tunsi betonin, mutta eivät kaiketi raudoittaneet (tai muuten 'reinforced' metallilla) rakennelmiaan. Mahtoivatkohan kokeilla materiaalia siltoihin? Käsittääkseni Merkuriuksen temppeli Baiaessa on vanhin säilynyt betonirakennelma maailmassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Baiae Pantheon on satakunta vuotta nuorempi, betonia sekin. | |
| 07.08.2019 14:30 | Hannu Peltola: | Hmm... Maininta siitä, että tämä silta olisi ensimmäisiä (tai peräti ensimmäinen) betonirakenteisia siltoja on englanninkielisestä Wikistä. Voi hyvin olla, että maininnassa on vähän kotiinpäin vetoa ja se pitää ehkä lukea niin, että tämä on ensimmäisiä brittiläisen imperiumin betonisiltoja. Ilmeisesti rakentaminen on myös tehty puhtaasti betonia valamalla ilman, että rakennetta olisi vahvistettu teräksellä. | |
| 09.08.2019 10:35 | Timo Humalisto: | Simenttivellistä saadaan betonia vasta kun sekaan heitetään rautaa (terästä). | |
| 09.08.2019 10:58 | Hannu Peltola: | Sementistä, hiekasta ja vedestä saadaan betonia. Teräsbetonia sen sijaan saadaan raudoituksilla. | |
| 09.08.2019 15:08 | Tauno Hermola: | Tuohan on holvisilta, joita perinteisesti on tehty kivistä. Kivikasat ei kestä vetorasitusta, eikä tuossakaan varmaan paljoa vetorasitusta missään ole, sikäli ymmärrettävää, että rakenne toimii ilman teräksiäkin. Palkkisiltaa ei kannattane tehdä ilman raudoitusta ;) | |
| 09.08.2019 18:51 | Eljas Pölhö: | Glenfinnanin viadukti on teräsbetoninen ("of reinforced concrete"). Roomalaiset käyttivät pozzolanaa (vulkaanista tuhkaa) tekemään betonista vedenkestävää. Sitten tietotaito katosi ja vedenkestävää betonia alettiin kehittää vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Portland-sementti patentoitiin 1824 ja 1800-luvun puolivälissä alettiin rekentaa betonisia siltoja, aluksi pinemmässä mittakaavassa. Iso Britannian ensimmäinen merkittävä kohde oli kuvan Glenfinnanin viadukti. Joskus on ihmetelty, että Saksassa ja Ranskassa alkanutta kehitystä seurattiin vasta muutaman vuosikymmenen viiveellä. Rautatankojen ja kehikkojen käyttöä betonirakenteissa alettiin kehitellä 1800-luvun alkupuoliskolla ja 1860-1880-luvuilla rakenteesta hankittiin useita patentteja. Esimerkiksi saksalainen Weiss & Freitag oli rakentanut suuren määräs teräsbetonisiltoja 1890-luvulle tultaessa. |
|
| 09.08.2019 23:56 | Tauno Hermola: | Asiasta tuntuu olevan erilaisia käsityksiä! Wikipedia, jolla näyttää olevan luotettavan tuntuinen lähde, kirjoittaa: "The concrete used in the Glenfinnan Viaduct is mass concrete, which unlike reinforced concrete does not contain any metal reinforcement.[14] It is formed by pouring concrete, typically using fine aggregate, into formwork, resulting in a material very strong in compression but weak in tension.[14][15]" Lähde [14] on kirja "Historic Concrete in Scotland Part 1: History and Development. Historic Scotland. ISBN 978-1-84917-119-9", joka on ladattavissa pdf-tiedostona täältä https://www.engineshed.scot/publications/ (suoraa linkkiä ei oikein tuntunut saavan, hakemalla "concrete" löytyy alle kymmenen tulosta, joista oikea on helppo poimia). |
|
| 10.08.2019 00:26 | Eljas Pölhö: | Minä käytin lähteenä David J. Brown: Bridges. Three Thousand Years of Defying Nature (1998, 3rd revised edition; ISBN 1840001380), jossa betonisiltojen luvussa sivulla 119 sanotaan "---Britain's first major reinforced concrete bridge, the Glenfinnan Railway Viaduct, ---". Kun saman kirjan mukaan teräsbetonisiltojen valmistus oli yleistä 1880-luvulta alkaen, niin tuntuisi oudolta ettei tämä silta olisikaan sellainen, mutta onhan se mahdollista. Pitänee kaivaa esiin joku kolmas lähde. | |
| 10.08.2019 01:30 | Eljas Pölhö: | West Highlandin radan historiassa (John Thomas: The West Highland Railway; David & Charles, 1965) ei suoraan sanota Glenfinnanin betonista muuta kuin ...The concrete that went into the making of of the viaduct had one of its constituents crushed rock from the cutting... eli ei metallivahvistusta, vaan kivillä vahvistettu. Silloista suurempi huomio on kiinnitetty Borrodalen siltaan (Borrodale Bridge), jonka aukon pituus oli 127 jalkaa 6 tuumaa, kun tyypillinen aukko oli 50 jalkaa (n. 15 metriä). Borrodalen sillan sanotaan herättäneen maailmanlaajuista kiinnostusta, koska siinä oli poikkeuksellisen suuri aukko "mass concrete" sillaksi. Muista silloista sanotaan vain, että ne ovat betonisiltoja "built of concrete". Tämän mukaan Glenfinnan ei ole ainakaan teräsbetoninen, koska vahvikkeena on käytetty murskattua kiveä (...crushed stone acts as reinforcement...) eikä metallitankoja ja ilmeisesti tulkitsin "reinforced concrete" liian suppeasti. |
|
| 10.08.2019 05:03 | Tauno Hermola: | Minusta "crushed stone" on mursketta tai sepeliä, siis betonin nykyisin normaali runkoaine, siinä kuin luonnonhiekka ja sora, ei mitään isoja kivenkappaleita. Kyllähän Suomessakin sodan jälkeen betoniin laitettiin valettaessa isompiakin kiviä; ainakin nykyään siitä käytetään nimeä "säästöbetoni", koska kivillä voitiin vähentää betonin menekkiä, tuskin niillä mitään erityistä lujuutta saatiin. | |
| 10.08.2019 12:52 | Eljas Pölhö: | Siltakirjan sanastonkin mukaan "reinforced concrete" on metallitangoin tai verkoin vahvistettua betonia. Sitten pitää vain harmitella, että siihen on jäänyt näin ratkaiseva virhe (---Britain's first major reinforced concrete bridge---) vielä kolmanteenkin painokseen saakka. Osoittaa taas kerran, että kaikki väitteet pitäisi tarkistaa useammasta lähteestä. | |
| 10.08.2019 15:18 | Tauno Hermola: | Vielä yksi https://www.understanding-cement.com/glenfinnan-viaduct.html , betonimiehen blogi, jonka mukaan "The Glenfinnan viaduct in Scotland was completed in 1898; the piers and arches were built in concrete, without reinforcement, and many claim it to be the world's first major mass concrete structure - well, since Roman times anyway". Tekstissä myös pohditaan sitä, oliko tämä silta todella nykyajan ensimmäinen "mass concrete" betonisilta. Tuo "mass concrete" sinänsä ei näytä kuitenkaan merkitsevän sitä, että rakenne olisi raudoittamaton, vaan enemmän viittaa rakenteen kokoon. | |
| 10.08.2019 15:42 | Eljas Pölhö: | Hyvä linkki. Tämä viimeistään vahvisti, että silta on "mass concrete" betonisilta. | |
| 10.08.2019 15:54 | Tauno Hermola: | Vaikka tämän sillan kyllä tuossakin sanotaan olevan raudoittamaton, tuo "mass concrete" sinänsä ei taida kuitenkaan tarkoittaa raudoittamatonta betonia, kuten edelliseen kommenttin ehdin jo muokkaamaan. Tähän käsitykseen tulin katsomalla, mitä Googlella löytyi haulla "mass concrete". Mahtaako siltakirjan sanastossa olla "mass concrete"? | |
| 10.08.2019 17:58 | Hannu Peltola: | Reinforced concrete on teräsvahvisteinen betoni ja mass concreten tulkitsisin nimenomaan valetuksi betoniksi. | |
| 10.08.2019 18:37 | Eljas Pölhö: | Ei oile sanastossa ”Mass concrete”. ”Concrete” esiintyy on vain termeissä ”Concrete”, ”Prestressed concrete” ja ”Reinforced concrete”. Mutta alan pudota kärryltä kun luen siitä sivulta 118 ”… Then, in the early 19th century, both natural cement and the new artificial ”Portland” cement, which was invented and patented by Joseph Aspdin in 1824, became widely used for pointing and facing masonry, and for the mass concrete foundations in civil engineering works. …. From about the middle of the 19th century, however, bridges in mass concrete began to be built in Europe and America and, as it was an ”artificial stone”, designs naturally followed the time-honoured shape of mason bridges – the arch. The first major example in Britain was surprisingly late: the Glenfinnan Railway Viaduct in Invernessshire, Scotland, was constructed in 1898. ….”. Sitten seuraa pitkä jakso (kuusi sivua) ”reinforced concrete” kehittämisestä ja annetaan lukuisia esimerkkejä silloista vuodesta 1875 eteenpäin. Ja sitten neljä sivua koskien ”prestressed concrete”-silloista. Sivulla 119 kuvatekstissä sanotaan Glenfinnanin sillasta ”Britain’s first major reinforced concrete bridge, ….” Eli perättäisillä sivuilla Glenfinnan on ”mass” ja ”reinforced” concrete. Ihan kuin olisi joku kömmähdys. Tekstiin ”mass concrete” ilmestyy ilman selitystä em. tavalla, joten lukijalla varmaan oletetaan olevan joku perustieto, jota minulla ei ole. |
|
| 10.08.2019 21:16 | Tauno Hermola: | Mielenkiintoista. Tässä vielä kaksi erilaista "mass concrete" määritelmää: Chambers dictionary of science and technology, vol. two L-Z, Edinburgh 1974: "Concrete which is placed without reinforcement, and employing large-sized coarse aggregate to reduce the mortar content. Also called bulk concrete." Sitten Atlantin toiselta puolelta määritelmä, joka ei mitenkään ota kantaa siihen, onko betoni "reinforced" vai ei: "Mass concrete is defined by the American Concrete Institute as: “any volume of concrete in which a combination of dimensions of the member being cast, the boundary conditions, the characteristics of the concrete mixture, and the ambient conditions can lead to undesirable thermal stresses, cracking, deleterious chemical reactions, or reduction in the long-term strength as a result of elevated concrete temperature due to heat from hydration.” (ACI 207.1R)" https://www.cement.org/designaids/mass-concrete Suomen kielessä on sana "massiivibetoni", vastanneeko noista kumpaakaan määritelmää? |
|
| 11.08.2019 02:59 | Eljas Pölhö: | Tässä pari vanhaa määritelmää, joiden perusteella vaikuttaa, että "mass concrete" kuvaa tai on kuvannut enemmänkin rakenteen massiivista kokoa kuin itse ainetta. Mass concrete is simply defined as “any concrete element with a minimum dimension of 4 feet.” The concrete placed in different massive structures such as dams, bridge piers, canal locks etc is known as mass concrete. In mass concrete, larger size aggregates (up to 150 mm maximum) and low slump (very stiff consistency) are used to reduce the amount of cement in the concrete mix. |
|
| 16.08.2019 21:03 | Reijo Salminen: | . | |
| 12.05.2021 08:27 | Pekka Siiskonen: | Talvitie, Hytönen, Tekniikan ja kaupan sanakirja, WSOY, 13. laitos 2000, ISBN 951-0-23746-9: mass concrete -> raudoittamaton betoni, massiivibetoni. | |
| 01.11.2023 22:05 | Jouni Halinen: | Betonirakentamisessa oli wanhaan aikaan käytössä sellainenkin menetelmä että käytettiin ns. säästökiviä, eli "nakeltiin" valun aikana kivenmurikoita betonin sekaan mieluummin "rosopintaisia". Betonia säästyi, mutta piti olla tarkkana, että niitä ei tullut laitettua liikaa. Törmäsin tähän itse kun remppasin isoisäni sodan jälkeen rakentamaa taloa, betoniin Hiltin poravasara kyllä puri, mutta säästökivien kohdalla homma meni vaikeaksi. Suurin syy tähän oli se että säästökivet olivat graniittisen sokkelin teosta ylijääneitä kivenpalasia. Kivilaji on nimeltään rapakivigraniitti, joka nimestään huolimatta on erittäin arvostettu kivilaji ja joka on äärimmäisen sitkeää eli Hiltikin puree kiveen huonosti. Tämä johtaa siihen, että kallioperästä pystytään Iroittakaan suuria/pitkiä kiviaihioita, joissa ei ole halkeamia laisinkaan, tämä ei muilla kivilajeilla oikein onnistu. Mm. Pietarin suuret monoliitit (yhdestä kivilohkareesta veistetty patsas tai rakennuksen osa) ovat rakennettu Suomalaisesta rapakivigraniitista. Kiveä esiintyy maapallon joka kolkassa, mutta Suomalainen kivi on kaikkein laadukkainta, Suomessa kiveä on isommassa määrin Haminan ympäristössä. Sitä on viety suuria määriä muualle maailmaan mm. Pohjois-Amerikkaan ja edellä mainitun mukaisesti myös Venäjälle. Minua rupesi kiinnostamaan, että miten ihmeessä isoisäni pystyi rakentamaan Vartiokylään rapakivigraniitti sokkelin, kun ko. kiveä ei luontaisesti Helsingin seudulta löydy. Selvisi että kivi on peräisin lähellä olleesta suuresta siirtolohkareesta. Sähkö-postittelin tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskuksen kaverin kanssa. Hän kertoi, että muinaisina aikoina Etelä-Suomi oli veden peitossa ja pinnalla kellui jäälauttoja joihin oli aikaisemmin (Haminan seudulta) tarttunut matkaan kivenmurikoita joita siis siirtolohkareiksi kutsutaan. Kun vedenpinta sitten aikojen kuluessa laski, niin näitä murikoita tippuili sinne sun tänne mm. Vartsikaan. Ps. oliko Muurisen Tapsa töissä GTK:sa? |
|
| 01.11.2023 22:36 | Reijo Salminen: | Laadukasta suomalaista kiveä kiskoilla: http://vaunut.org/kuva/31754 | |
| 01.11.2023 23:23 | Jouni Halinen: | Lisää Pietarin monoliiteistä https://vellamo-kanava.fi/pyterlahden-louhoksesta-pietarin-palatsiaukiolle/ ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanterin_pylv%C3%A4s Vastaan itselleni siellähän Tapsa oli töissä. https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_331.pdf |