??.??.1891 Näkymä Henrikin Esplanadilta pohjoiseen Läntiselle Viertotielle 1890-luvulla. Oikealla rautateiden halkopiha ja sen takana mäellä Hakasalmen huvila. Halkopihalla etualalla Ga-mallin katettu tavaravaunu ja taempana pari vanhempaa katettua tavaravaunua. Mutta onko niiden jatkona korkealaitainen avoin tavaravaunu Litt Ha? Pohjoisesta tulee linjan 1 hevosraitiovaunu. Linja oli käytössä 10.12.1890-3.9.1900. Satamarataa ei vielä ole rakennettu, ja Läntinen Viertotie on siten vielä yhdessä tasossa. Myöhemmin Ylä-Mannerheimintienä tunnettu korotettu tienosa rakennettiin satamaradan rakentamisen yhteydessä, jotta vältyttiin Läntisen Viertotien ja rautatien tasoristeykseltä. Satamaradan rakentaminen alkoi vuonna 1891. Sen linja Viertotien yli/ali tuli kulkemaan suurinpiirtein tuon hevosraitiovaunun kohdalta. Henrikin Esplanadi ja Läntinen Viertotie on sittemmin, vuodesta 1942 lähtien tunnettu nimellä Mannerheimintie. Kuva on kirjasta Asmo Alho - Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, Otava, 1962. Mikähän olisi tälle paikalle oikea liikennepaikka? Helsingin ratapihaahan tuo on ja tarkemmin halkopiha. Kai ne sitten kuuluvat Helsingin aseman alle?
Kommentit
| 29.08.2019 07:23 | Kurt Ristniemi: | Olen lukemattomat kerrat tutkaillut tätäkin aluetta lukuisista kartoista ajalta niin ennen satamaradan rakentamista kuin sen jälkeenkin, enkä koskaan ole tullut selkeästi tajunneeksi, että Läntinen Viertotie (Turun tie - Mannerheimintie) kulki alunperin ratapihan tasossa eikä nykyisen ns. Ylä-Mannerheimintien tasossa. - Tai pikemminkin niin päin, että en ole selkeästi tajunnut, että ns. Ylä-Mannerheimintie rakennettiin vasta satamaradan rakentamisen yhteydessä, ja todella huomattavasti korkeammalle kuin vanha tie. Tässä kuvassa Hakasalmen huvila onkin nykyihmisen silmään oudon korkealla. Tätäkään en ole koskaan ennen tajunnut, kun oma kokemus on vain nykyiseltä runsaasti korotetulta Mannerheimintieltä. Tämän kuvan löytyminen oli onnellinen sattuma: Etsin Helsinki-kirjoista aivan muuta tietoa. |
|
| 29.08.2019 20:27 | Petri Sallinen: | Mannerheimintie tosin oli vuoteen 1942 asti Heikinkatu :) | |
| 30.08.2019 07:42 | Kurt Ristniemi: | ... ja Läntisen Viertotien nimi oli Turuntie. Mutta itse asiassa Mannerheimintien nimi ei milloinkaan ole ollut Heikinkatu. Vain Erottaja-Kansallismuseo -välisen kadun nimi oli Heikinkatu vuodesta 1928 vuoteen 1942. Kuvan ottamisen aikana kuvassa näkyvien teiden nimet olivat Henrikin Esplanadi ja (läntinen) Viertotie, jotka vuodesta 1942 lähtien on tunnettu nimellä Mannerheimintie. Niinkuin kuvatekstissä mainitaan. Teillä on eri aikoina ollut erilaisia nimiä, joiden luettelemisella ei olisi ollut kuvan kannalta merkitystä. Näin kertoo 'Helsingin kadunnimet', 1970: Nykyisen Mannerheimintien tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie). Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden suomenkielisinä vastineina Henrikin Läntiskatu ja Henrikin Itäkatu. Myös nimeä Henriks Esplanaden (Henrikin Esplanadi) käytettiin 1800-luvun lopulla. Länsi- ja Itä-Henrikinkatu - Västra ja Östra Henriksgatan vahvistettiin 1909 ja samalla niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko - Henriksallén. 1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu - Henriksgatan ja Heikinpuisto - Henriksallén ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa Kansallismuseolle saakka. Nykyisen Mannerheimintien osuus Kansallismuseolta luoteeseen rakennettiin 1850-luvulla länteen johtavaksi viertotieksi (nykyinen Hämeentie vastaavasti viertotieksi itäänpäin). Se sai 1860-luvulla nimekseen Vestra Chausséen; tätä ennen käytettiin nimitystä Tölö-vägen. Karttaliitteessä 1866 nimen suomenkielisenä vastineena oli Wiertotie. 1909 vahvistettiin nimet Läntinen Viertotie - Västra Chausséen. 1928 väylän nimeksi vahvistettiin Turuntie - Åbovägen. 1942 yhdistettiin sekä Heikinkatu että Turuntie yhdennimiseksi Mannerheimintieksi, joka samalla ulotettiin Ruskeasuolle asti. Tällöin Heikinpuisto hävisi asemakaavasta. Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä. |