13.09.2019 / Norrtälje, Ruotsi

13.09.2019 Norrtäljen entistä rautatieasema aluetta ja nykyinen linja-autoasema

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Norrtälje Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: MRY:n syysretki 2019
Lisätty: 16.09.2019 21:03
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla, Rataverkon ulkopuolella
Ulkomaat

Kommentit

17.09.2019 19:32 Hannu Peltola: Roslagsbanan ajoi 1960-luvulla lättäkalustolla Stockholm Ö:ltä tänne Finländaren-laivapikajunia.
17.09.2019 20:14 Eljas Pölhö: Ensimmäinen laivapikajuna ”Finländaren” ajettiin 1.6.1960 (kutsuvieraille 31.5.1960). Vuosina 1960 ja 1961 ajettiin vain kesäkaudella laivan kulkupäivinä. 1960 oli vain yksi laiva kerrallaan (yleensä s/s Regin) eli Finländaren liikennöi joka toinen päivä). Uusi lautta, m/s Skandia tuli reitille 28.5.1961. Vuonna 1962 tuli toinenkin laiva (m/s Nordia) ja ajo muuttui jokapäiväiseksi ja tarvittiin kaksi juna, joista toiselle annettiin nimi ”Roslagen”. Skandia ja Nordia eivät kyenneet niille laadittuun aikatauluun ja jatkuva myöhässäkulku aiheutti ongelmia rautatieliikenteelle suunnassa Norrtälje-Tukholma. Yhteysvuoro muutettiin linja-autoksi 10.11.1962 lukien ja yhteysjunat lakkautettiin 7.1.1963 lukien (viimeinen juna siis 6.1.1963).

Finländaren liikennöi satamaan saakka ja pysähdyspaikat sataman ja Stockholm Ö:n välillä olivat Norrtälje ja Rimbo, jossa kulkusuunta vaihtui.
23.01.2023 18:45 Erkki Nuutio: Finländaren oli hyödyksi kun alkuvaiheessa ruotsinlaivat veivät Norrtäljen satamaan. Kun ruotsinlaivat siirtyivät muualle, Tukholmaan ja Kapellskäriin, ei junaa joko tarvittu (Sthlm) tai ei ollut (Kapellskär). Tieliikenteen osalta asia on joitakin vuosia sitten saatu kuntoon pääosin moottoriliikennetien Kapellskär - Sthlm muodossa.

Jos Ruotsissa olisi ollut harrastusta Suomen ja suomalaisten tarpeille, olisi rautatie Kapellskär - Sthlm ollut todellisuutta jo toistasataa vuotta sitten. Suunnitelmia olikin, lähinnä toivotun transitoliikenteen suhteen mm. 1890...1910 välillä.
Suunnitelmia kuvaa osittain ja viitteittensä osalta paremmin tämä kirjoitus: https://www.jarnvagsmuseet.se/globalasse​ts/jarnvagsmuseet/bilder/fordjupning/ars​bok/spar2002.pdf (Järnvägsmuseet årsbok 2002), s. 86-101.
Neuvotteluja Transitosta ei käynyt Ruotsi/SJ ja Suomi/SVR, vaan edellinen ja Venäjä. Sortokausien aikana Suomi joutuu täysin syrjään (kuten Haaparanta - Tornio yhteydestäkin). Tämä ei Ruotsia häirinnyt, päinvastoin.

Olisi hyvä jos joku ehtisi tutustua viitteissä ilmoitettuihin vanhoihin ruotsalaisiin suunnitelmiin ja raportoida niiden sisällöstä.
23.01.2023 20:44 Panu Breilin: Toisin kuin mitä kuvatekstissä lukee niin tämä rakennus ei ole Norrtäljen entinen rautatieasema. Tämä on uudisrakennus jota ei ollut olemassa rautatien aikaan.

Norrtäljen asemarakennus sijaitsi tästä kuvauspaikalta parisataa metriä koilliseen. Alun perin Norrtäljessä oli puinen asemarakennus joka näytti tältä: https://digitaltmuseum.se/021018103790/n​orrtalje-jarnvagsstation Myöhemmin se korvattiin kivisellä asemarakennuksella joka taas oli tämän näköinen: https://digitaltmuseum.se/021018103793/n​orrtalje-jarnvagsstation
24.01.2023 09:44 Tero Korkeakoski: Niin, Google mapsissakin lukee kuvan rakennuksen kohdalla "Norrtälje busstation".
24.01.2023 09:53 Hannu Peltola: En ole käynyt Norrtäljessä ja minulle tämä upposi hyvin vanhana rautatieasemana. Kiitos Panu täsmennyksestä ja mielenkiintoisista linkeistä!
24.01.2023 15:38 Jukka Voudinmäki: Digitaltmuseumin jatkoksi linkki Stig Lundinin mainioille liikennepaikkasivuille: http://www.stiglundin.se/jarnvag/1810956​4/ulnj/linje/norrtalje.htm
24.01.2023 17:02 Hannu Peltola: Stig Lundinin sivusto on kyllä erinomainen, sieltä löytyy kaikki tarvittava tieto suurinpiirtein asemapäällikön kengännumeroon saakka!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!