27.09.1941 / Viipuri
27.09.1941 SA-kuva 51454. Alkuperäinen kuvateksti: "Juna saapuu eikä suinkaan tyhjänä, sitä kait todistaa tämä ihmispaljous, mikä asemalaiturille on vaunuista tullut." Lähimpänä terveysikkunoin varustettu lanterniinikattoinen Di, ilmeisimmin sarjasta 2327-2330. Taaempana mm. Ei:t 22037, 22601 ja E(k) 1024. Ei 22037:n ja Di:n katoilla näkynevät vielä signaalinuoran koukut.
Kommentit
| 08.10.2019 07:34 | Kurt Ristniemi: | VR-historiikin 1912-1937 mukaan terveysikkunoita alettiin asentaa vuonna 1925. Siihen aikaan oli matkustajavaunut jo pitkään rakennettu ilman lanterniinikattoa. Onko siis niin, että lanterniinikattoisiin vaunuihin vaihdettiin - ehkä täyskorjauksissa - terveysikkunoita? |
|
| 10.10.2019 11:25 | Kurt Ristniemi: | Missään käytettävissäni olevista liikkuvan kaluston kuvastoista ei ole kuvaa lanterniinivaunusta, jossa olisi terveysikkunat. Se ei toki sitä todista, ettei sellaisia vaunuja olisi voitu rakentaa. Mutta edelleen pidän mahdollisena sitä, että joihinkin lanterniinivaunuihin kenties vaihdettiin myöhemmin terveysikkunat. |
|
| 10.10.2019 12:54 | Hannu Peltola: | Vieno kysymys täältä takavasemmalta: Mitä ovat terveysikkunat? | |
| 10.10.2019 13:36 | Teppo Niemi: | Ne ovat ikkunoita, joissa on vain avattava yläosa. Ne korvasivat matkustajavaunuissa perinteiset alaslaskettavat ikkunat | |
| 10.10.2019 15:43 | Kurt Ristniemi: | Terveysikkunat ovat rakennuksissa käytettyjä alareunastaan (sisäpoka) saranoituja tuuletusikkunoita, joilla pyritään estämään lattiavetoa. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=53 Terveysikkunoita muistuttavaa ikkunamallia käytettiin matkustajavaunuissa VR-historiikin mukaan vuodesta 1925. Ilmankulun kannalta ikkunamallit kuitenkin eroavat toisistaan: Terveysikkunassa ikkunan pokat on ristisaranoitu, sisäpoka alareunasta ja ulkopoka yläreunasta. Matkustajavaunun ikkunassa koko ikkuna on saranoitu alareunasta. Matkustajavaunujen aikaisempi alaslaskettava ikkunamalli oli haasteellinen: Vastapainoista huolimatta ikkunat olivat raskaita käyttää ja tiivisteistä huolimatta ne ajanoloon päästivät vettä seinän sisään. |
|
| 10.10.2019 16:20 | Juhani Pirttilahti: | Ikkunoiden kohdalla ei tekninen kehitys ole vieläkään pystynyt ratkaisemaan sadevesiongelmaa. Uusimpien vaunujen liimalasitkin päästävät vettä seinän sisään ja siitä seuraa kosteusvaurioita. | |
| 10.10.2019 19:23 | Petri Sallinen: | Lanterniinikattoisen vaunun vieressä on vaunu, jota ei kovin usein näe valokuvissa — tätä ennen olen nähnyt vaunun vain kahdessa kuvassa. Ei-vaunu 22037 kuului ensimmäiseen ns. uuden korityypin sarjaan, joita ryhdyttiin rakentamaan 1910-luvulla. Aluksi vaunun panelointi tehtiin poppelista, mutta melko nopeasti siirryttiin käyttämään haapaa sen kotimaisuuden vuoksi. Vaunu poikkeaa monessa mielessä seuraajistaan. Vaunun kori on hieman kapeampi ja vaunussa on suorat eteiset (joita ei ollut 18,6 metrin aluskehykselle rakennetuissa vaunuissa). Alkuperäisen konepajapiirustuksen mukaan vaunussa oli A3-telit ja alaslaskettavat ikkunat. Kuvassa ikkunat on jo vaihdettu terveysikkunallisiin versioihin. Vaunussa oli vain kaksi porrasaskelmaa lanterniinikattoisten vaunujen tapaan. Vaunu oli myös viimeinen sarja, jossa oli signaalinarujen koukut — ne näkyvät yhä kuvassa. |
|
| 12.12.2019 01:08 | Alex Chudoba: | Oli signaalinuoran koukkuja toki myöhemmissäkin vaunuissa kuin tässä 1912 alkaen rakennetuissa Ei-sarjassa, sillä päätös koukuista luopumisesta tehtiin vasta kesällä 1918. Kuten kuvasta ja joistain tätä myöhemmistäkin esimerkkikuvista voidaan havaita, mikään kiire olemassaolevien koukkujen poistamisella ei ollut. | |
| 30.05.2020 00:10 | Olli Aalto: | Muistaakseni Haapamäen XT-vaunussa on oikeat terveysikkunat eli ulkopoka on saranoitu yläreunastaan ja se on kytketty mekanismilla alhaalta saranoituun sisäpokaan. | |
| 27.09.2021 09:49 | Petri Sallinen: | Signaalinarut poistettiin jo vuonna 1913 sellaisista junista, joiden runko koostui pelkästään telivaunuista. Tämän jälkeen signaalinarujen koukkuja ei enää asennettu uusiin telivaunuihin. Se taas on kokonaan toinen juttu, millä aikataululla koukut hävisivät vaunujen katoilta — yleensä silloin, kun vaunun katetta korjattiin. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,12275.0.html |
|
| 09.07.2024 12:43 | Jouni Halinen: | Viipuri on otettu takaisin isänmaan haltuun vajaata kuukautta aikaisemin https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_taistelu_(1941) venäläiset olivat paenneet ("housut kintuissa") sekasortoisesti vanhan rajan taakse jättäen kaiken kalustonsa jälkeen. Eli näillä nurkin alkoi ns. asemasota vaihe jota kestikin sitten kesään 1944 asti. Tässä voipi olla kysymys siitä, että poikia päästetään hallitusti kotilomille, Olihan heillä takana jo yli 3 kuukautta osin raskaitakin taisteluita, kun otettiin pala palalta isänmaata takaisin. Kaiken kaluston jättäminen vahvistaa sitä käsitystä, että kaikkein suurin "asetoimittaja" Suomelle sodan aikana oli neuvostoliitto. Kurantti panssarivaunu kalusto taisi tulla 100 %:ti siltä suunnalta, tästäkin valtauksesta 55 kpl. Tänä päivänä sanonta "ryssä on ryssä vaikka voissa paistais" pitää 100 %:ti kutinsa. Suomihan aika lailla "paistoi" venäläisiä sodan aikana (pisti kovasti hanttiin ja hoiti heitä pois päiviltä) ja nyt näyttää siltä, että heillä olisi taas haluja tulla tänne tapettavaksi. Sopii vaan yrittää. Video Viipurin valtauksen paraatista. https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_638074 |