??.??.1898 / Helsinki, Eteläsatama
??.??.1898 S/S Baracaldo kiinnittyneenä Makasiinilaituriin Eteläsatamassa. Etualalla pari Gabd- vaunua ilman jarrukoppia, vanhanmallinen Gb- vaunu jarrusillalla ja kierrejarrulla, muita lyhyempi hyvin tumma jarrusillallinen Gabd- vaunu ja jarrukopillinen Gabd. Olen rajannut kuvaa hiukan. Alkuperäinen kuva Helsinkikuvia- sivustolla https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=G30275&page=1. Kuvaaja tuntematon, ajankohta 1890- luvulla. Kuvan omistaja Helsingin kaupunginmuseo. Lisenssi CC BY 4.0 Miramar Ship Indexin mukaan S/S Baracaldo (1.180 GRT) oli rakennettu 1893 Grayn telakalla Hartlepoolissa, ensimmäinen omistaja Ramon de la Sota Espanjan Bilbaossa. Minusta näyttää, että savupiipussa ovat S ja A - kirjaimet. Miramarin mukaan Baracaldo siirtyi 1899 bilbaolaiselle Sota y Aznar – varustamolle, ja edelleen 1904 CA de Vapor Baracaldo- varustamolle, joten ajoittaisin kuvan välille 1899 – 1904.
Kommentit
| 23.10.2019 22:59 | Hannu Peltola: | Voisiko 3. vaunu vasemmalta olla ihan ensimmäisiä umpivaunuja 1860-luvulta? Vaunu on jotenkin vanhan brittiläisen vaunun oloinen. Neljäs vaunu vasemmalta on myös vanhempaa vuosikertaa, voisiko se olla Pietarin radan vaunuja 1870-luvulta? Kuva itsessään on aivan uskomattoman tarkka ja kestää hyvin suurentamista. Tämä on varmaankin otettu suurelle lasinegatiiville. | |
| 23.10.2019 23:35 | Heikki Jalonen: | Upea kuva, tästä kiitos. Ajoituksesi on varmasti 100% täsmä. Aluksessa ei ole suljettua ohjaamoa vaan ruori on avoimella sillalla ja siten vahtiupseeri, ruorimies ja tähystäjä (ja harjoittelija ja II harjoittelija, erittäin alipalkattuja) tekevät vahtinsa paljaan taivaan alla - täysipuhdasta tuulennaukujien perintöä. Erona vain se, että ruori on miitsepissä. Ja melkoisen varma arvaus: kun tuota ruoria käänsi vasempaan niin alus kaartoi oikealle! Sic! Käytäntö, joka poistui sumusaarten merenkulun käytänteistä vasta paljon myöhemmin, 1920-luvulla. Titanicinsa (hyvin tarkkaan) katsoneille asia saattaa olla tuttu. Merien mahdin kunniakasta perintöä myös ovat mastojen asennot jotka sopivat mahdollisimman huonosti niiden ainoaan tässä laivassa jäljellä olevaan käytännön tehtävään: rahtitaakkojen käsittelyyn. Mutta kun brittiläinen telakka, niin paljon pakollista tyyliä ja vähemmän arveluttavaa käytännöllisyyttä. Mastojen kulma oli sama kuin jo HMS Victoryssa ja niin oli oleva aina. Kunnes se aika meni, jonnekin. Tähänkin kanoottiin varmaan tehtiin muutoksia käyttöajan kuluessa, jos paatilla onnea riitti. Kuvassa ei vielä näy mitään nykyaikaistuksia. Toisaalta, 11 vuotta vanhana (1904-->) se kuitenkin jo ajautui yhden paatin varustamon (arvaus) laivaksi, joka oli aika huono ennusmerkki. Laivasta puretaan hiiltä kyljellä olevaan proomuun, purkuränni näkyy kyljellä. Laivan kattilassa taitaa olla jo timmi topissa, ihan kuin varon aalloppi hönkäilisi tuolla korsteenin etusalla. Konetta ei vielä pyöritetä, potkurin lapa näkyy selkeästi vaikka valotus pitkä. Mutta, lauhduttimelta tulee jo vettä. Taitaapa olla oma pumppunsa siinä jäähdytyskierrossa, ihan kuin Tarmossa. Arvailla voi, että laivan lähtö on ihan kohta käsillä, vaikka Blue Peter ei olekaan näkyvillä. Plimsolli ainakin on korkealla. |
|
| 24.10.2019 07:34 | Kurt Ristniemi: | Kuvan vaunut: • SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2336 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Porin rautatierakennukselle. • SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2311 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Karjalan rautatierakennukselle. • SJiF:n vaakalaudoitettu jarrusillallinen Gb 1058 vuodelta 1869, rakentanut rautateiden Helsingin konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle. Puiset jarruklossit kaikissa pyörissä. • SJiF:n pystylaudoitettu jarrusillallinen Gabd 1170, rakennettu vanhalle lyhyelle aluskehykselle. Puiset jarruklossit. Vaunu on muita vaunuja tummempi. Alun perin vuodelta 1869, Porin osakeyhtiön konepaja Riihimäki-Pietari rautatierakennukselle. • SJiF:n pystylaudoitettu jarrukopillinen Gbd 2317? 1893, Kone- ja Siltarakennus O. Y. Karjalan rautatierakennukselle. Vaunut näkyvät selvemmin, kun kuvaa vaalentaa. Silloin yksityiskohdat nousevat esille skannauksen alivalotuksesta. |
|
| 24.10.2019 09:43 | Erkki Nuutio: | Loistelias kuva, joka lienee kaikkein antoisin höyrylaivatietäjille, kuten ylläkin käy ilmi. Ajoitus on jo tiukahko, mutta lisätiukennusta antanee SJiF -merkinnät vaunuissa. En tiedä asiaa koskeneen käskykirjeen ajankohtaa, mutta se on määräytynyt vuoden 1902 kieliasetuksesta (https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1902), joka VASTA teki suomesta virallisen kielen Suomessa. Bobrikovin toimien seurauksena jyrkimmät suomenkielen vastustajat lähtivät Senaatista, eivätkä siten olleet esteenä. Bobrikov lopetti pienen svekoeliitin häikäilemättömän oman kieliryhmänsä suosimisen. Tietysti Bobrikov teki näin venäläistämispuuhiensa edistämiseksi. Senaattoreista asetuksen alla kaksi kiinnostavinta on Waldemar Eneberg (aateloituna Kivikataja :"taipuu eikä taitu", k. 6.1904, kts. Eero Kivikataja: Sortovuosien tapahtumia, 1961, 254 s.), joka taidolla valmisteli ja ajoi asetuksen läpi, sekä Ossian Bergbom, vuodesta 1903 Wuorenheimo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ossian_Wuorenheimo), joka oli tällöin Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan puheenjohtaja ("liikenneministeri"). Siirtäisin aikahaarukan loppupisteeksi vuoden 1903 perustuen Kieliasetukseen ja sen siirtymäaikaan. Aikahaarukkaa voi supistaa loppupäästään myös vaunu 1058, jos varhaisimpia vaunujen romutuslistoja löytyy. Oheinen kuva on ensimmäinen havaitsemani valokuva, josta jarrumiehen parveke näkyy, vieläpä hyvin. Mikä olikaan vaununnurkkiin töhrityn valkoisen merkitys vuosisadan vaihteessa? |
|
| 24.10.2019 11:03 | Kurt Ristniemi: | Vaununnurkkien valkoisia 'töhrintöjä' on ihmetelty ennenkin. Usein niiden on kuviteltu olevan maalattuja, mutta 'töhrintä' on lähempänä totuutta: Ne ovat jäänteitä osoitelapuista. Mitä vanhempi ja käytetympi vaunu, sitä selvempi ja laajempi alue. Ennen osoitelipuille tarkoitettuja verkkokehyksiä osoiteliput liimattiin vaunun vasempaan nurkkaan. Verkkokehyksistä määrättiin vuonna 1929 (Kt 15/1929). SJiF-yhtiötunnus on hankala ajoituksen apurina. Itse en ole löytänyt määräyksiä yhtiötunnuksen vaihtamisista, mutta valtion rautateistä käytetyn nimen muutoksista on tietoa: - Ohjesäännössä 18 p:ltä toukokuuta 1872 täytetään nimitystä "statsjärnwagarne i Finland", ja tätä nimitystä on käytetty aina wuoteen 1888. - Suomen rautatiehallituksen ohjesäännöissä ja Suomen waltiorautateitten hallinto=ohjeissa 31 p:ltä elokuuta 1888 ja julistuksessa samalta päiwältä, koskewa uutta ohjesääntöä Suomen rautatiehallitukselle ja Suomen waltiorautateitten hallinnolle, käytetään valtiorautateitten wirallisena nimenä: "finska statsjärnwägarne", kun taas julistuksessa uudesta palkkausohjesäännöstä Suomen waltiuraulateitten palweluksessa olewille wirka= ja palwelusmiehille käytetään [edelleen] nimitystä "statsjärnwägarne i Finland". - Rautatiehallitus pyysi v. 1896 senaatilta määräystä valtionrautateiden oikeasta nimestä, koska oli käytetty nimiä 'finska statsjärnwägarne' ja 'statsjärnwägarne i Finland'. - Tiedossani ei ole mitä senaatti asiasta päätti. Ilmeisesti yhtiötunnuksena käytettiin koko tämän ajan muotoa SJiF. Valitettavasti nuo yllä olevat tiedot eivät kerro, milloin yhtiötunnus vaihdettiin SJiF:stä F.S.J. / S.V.R:ksi. Parin vaunun aivan uuden näköiset merkinnät ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta. Se ehkä puoltaisi kuvan ajoittamista aiemmin esitetyn aikahaarukan alkupäähän. |
|
| 24.10.2019 12:04 | Erkki Nuutio: | Erikoista. 1902 kieliasetuksen viittaus on sorsittu. Se on googlessa viitteellä 1902 kieliasetus -wikiaineisto. Suomen Asetuskokoelma 19.6.1902 / 18 . Samoin näemmä tarvitsee hakea Ossian Wuorenheimo googlen hakusanan kautta, kun ei pääse suorasti wikiin. |
|
| 24.10.2019 12:38 | Erkki Nuutio: | Toivottavaa olisi SVR-FSJ -nimenmuutosta koskeneen päätöksen löytyminen, ja käskykirjeen löytyminen siitä mihin mennessä muutos on toteutettava vaunumerkintöjäkin myöten. Päätöksettäkin ja käskykirjeettäkin uskallan suosittaa vuosihaarukan takarajaksi 1903. Kieliasetus oli kauan kaivattu ja silloisen Senaatin tärkein päätös. Sillä tehtiin tiettäväksi kansalaisille, että ns. myöntyväisyyssenaatti ei vain jousta, vaan saa vihdoin läpivietyä suomalaisten vuosikymmenien ajan vaatimia asioita. Toinen eteenpäinviejistä, Bergbom/Wuorenheimo vastasi kulkulaitoksista, siis rautateistäkin. Kyllä tämä huolehti, että muutos toteutettiin toiminimeä ja vaunumerkintöjäkin koskien viivyttelemättä. |
|
| 24.10.2019 13:29 | Kurt Ristniemi: | Löytyihän se senaatin päätös: Vuonna 1896 senaatti päätti että valltion rautateiden virallinen nimi oli oleva "Finska statsjärnwägarne" ja "Suomen waltion rautatiet". Tämä tieto on sanomalehdestä ja saattaa sisältää kirjoitusvirheen. Mutta oli minulla sittenkin jo entuudestaankin tieto sekä nimen että merkin muutoksesta: Enligt Komm. Exp. bref af den 11/6 1896 och 21/1 1897 skall såsom den officiella benämningen för Stjv. användas på svenska språket "Finska statsjernvägarne" och på finska "Suomen valtionrautatiet" och skola i anledning häraf såväl vagnar, som andra sådana Stjv. tillhöriga föremål, som brukat förses med Stjv. märke, märkas med bokstäfverna F. S. J. och S. V. R. JS 4580/1896, JS 1143/1897 Määräys merkin muuttamisesta annettiin jo vuosina 1896 ja 1897, mutta vaunuissa näkyy olevan varsin tuoreelta näyttäviä litteramerkintöjä, jotka ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta. |
|
| 24.10.2019 14:15 | Erkki Nuutio: | Jos oheinen Töölön sokeritehtaan lavettikuljetusten mainos oli 1901 Teknikernissä, aikaistaa sekin SVR-FSJ merkintöjen laittoa jo ajalle ennen vuosisadan vaihdetta. Oheinen valokuva vaikuttaa nyt olevan 1800-luvun lopulta. |
|
| 24.10.2019 16:35 | Kurt Ristniemi: | "Oheinen Töölön sokeritehtaan lavettikuljetusten mainos" tarkoittanee kuvaa http://vaunut.org/kuva/131981 ? Valitettavasti kuvalle ei ole ilmoitettu lähdettä, joten kuvan ajoitus vuodelle 1901 on tarkistamaton. Samoin jää tietymättömiin, missä kuva on jukaistu, Teknikernissä vai jossakin muualla. Kuvassa on Töölön sokeritehtaan lavettivaunulla katettu tavaravaunu Ga 7070, jossa yhtiömerkkinä on SVR. - FSJ. |
|
| 24.10.2019 17:11 | John Lindroth: | Taustalla olevalle saarelle(Blekholmen) valmistui NJK pursiseuran uusi klubirakennus 8/1900 ,tässä kuvassa sitä ei vielä ole.Se toimii ravintolana vielä tänä päivänä.Tästä satamasta löysin myös maininnan Krogiuksen Hiilisatama. | |
| 24.10.2019 21:45 | Jussi Tepponen: | Jos kaivelee sanomalehdistä vanhoja laivojen kulkulistoja löytyy S/S Baracaldo:st seuraavaa ajankohtaan sopivaa: Nya Pressen 24.07.1898 no 197: "Helsingfors. Inklarerade fartyg. 22 juli. spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, fr. Blyth, stenkol;" Nya Pressen 29.07.1898 no 202: "Utklarerade fartyg. 27 juli: spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, t. Räfsö, barlast;" Nya Pressen 17.08.1898 no 33: "Angf. Baracaldo fr. Blyth, L. Krogius & C.o 1,394 tons stenkol." Eli alus on ollut pe 22.7.1898 - ke 27.7.1898 Helsingissä purkamassa 1394 tonnin kivihiililastia Blyth:istä ja jatkanut sen jälkeen painolastissa Porkkalan Räfsö:hön. Siellä on ilmeisesti lastattu jotain, sillä sieltä on lähdetty eteenpäin 5.8. Vuodelta 1899 tai 1901 ei löydy Helsingissä käyntejä. Hiililastista on myös purettu aika iso osa proomuihin laivan vieressä, joten jos kuvassa on kyse tuosta käynnistä ollaan varmaan tiistaissa tai keskiviikossa. Tuota puoltaa noiden päivien säätilakin, joka sopii kuvaan. |
|
| 24.10.2019 22:22 | Erkki Nuutio: | Aikahaarukka on aikaistunut pursiseuran rakennuksen puuttuessa niin, että 1899 on takaraja. Merkintä SA savupiipussa on selvä. Jos voidaan katsoa että merkintä on vasta Sota y Aznar -varustamon ajalta, joka olisi alkanut 1899, on kuvausvuosi 1899. Jos savupiipun merkintä sopisi jo alkuperäiseen varustamoon, arvioisin kuvausvuoden muutaman vuoden verran varhemmaksi. Mutta on kai mahdollista, että SJiF vaunumerkintöjä olisi noinkin hyvässä maalissa olevissa vaunuissa vielä 1899, vaikka merkintämuutosta oli alettu soveltaa jo vuonna 1897. Tulkoon todetuksi, että senaattori Ossian Bergbom oli SVR - FSJ -nimen ja merkintämuutoksen takana. Edeltäjän kuoltua hänet nimitettiin 2.1896 kiistattomin ammatillisin ansioin Kulkulaitostoimituskunnan (Komm.Exp.) päälliköksi. Kielitaistelu oli silloin ankaraa, ja Bergbom/Wuorenheimo oli siinä fenno. Svekoja oli puolestaan mm. senaattori Victor von Haartman ja tämän poika Berndt, joka oli Bergbomin kollega radanrakentajana. Kiinnostava kirja Tie Dubrovkaan (Paul Gustafsson, 1987) kertoo Berndtin mielipiteen Ossianista: "Vähäiset ansiot veivät hänet helposti muiden ansioituneimpien ohi, sillä liittymällä suomalaiseen puolueeseen pääsi Suomessa pitkälle. Bergbomista tuli innokas fennomaani, joka taisi venäjän kieltä jo aikaisemmin. Näin avautui tie henkilölle, joka toisenlaisissa oloissa olisi saanut tyytyä vähäisempään menestykseen. Bergbomista tuli tie- ja vesirakennushallituksen ylijohtaja, 1896 senaattori ja kulkulaitostoimikunnan päällikkö ja vihdoin 1904-05 valtiopäivien maamarsalkka." ...."Vaasan radan rakentamisen aikoihin ei Bergbom ollut vielä edennyt näin pitkälle. Hän oli tavallinen mies ja saattoi olla miellyttävä." Niinpä niin. Kuka onkaan enemmän oikeassa, mutta silti pihlajanmarjat olivat jo silloin happamia. Suosittelen kirjaa. |
|
| 24.10.2019 22:23 | Markku Liira: | Hienoa, noilla tiedoillahan kuva voidaan ajoittaa parin päivän tarkkuudella heinäkuuhun 1898. Espanjalaisen sivuston http://www.buques.org/Navieras/Aznar/Aznar-1_I.htm mukaan Sota y Aznar- varustamo syntyi vasta 1906 kun useat serkusten Ramón de la Sota Llano ja Eduardo Aznar de la Sota omistamat yhden laivan varustamoyhtiöt fuusioitiin, näihin kuului myös Compañía del Vapor Baracaldo. Serkukset aloittivat laivojen oston jo vuonna 1889, ja pidän mahdollisena, että näissä laivoissa oli kaikissa savupiipun tunnuksena nuo S ja A – kirjaimet jo ennen Sota y Aznar- varustamon syntyä. |
|
| 24.10.2019 22:49 | Heikki Jalonen: | Räfsö: voisiko se kuitenkin olla Porin Reposaari, porilaisittain Räpsöö. Jossa oli suursaha, jonka tuotteita meni paluurahtina maailmalle, varsinkin Englantiin. Kuten kuvasta näkyy, Plimsolli on korkealla. Potkurista näkyy pinnan yläpuolella noin 2/3-lapaa. Vähäinenkin siirtomatka edellytti tuollaisessa laivassa painolastin (barlast) ottoa, ehkä kuitenkin Porkkalaan saakka olisi uskallettu (sisäväylää pitkin) lähteä ilman. Selkämerelle, Poriin, ei varmasti. Ja noissa vanhan ajan laivoissa painolasti oli hiekkaa tai soraa. Hiellä, työllä ja varustamolle niin korvaamattoman rakkaalla palkkarahalla puuriin otettavaa ja samalla kustannuksella pois pantavaa. Ei ollut vielä mitään venttiiliä jota pyöräyttämällä painolastivesi olisi juossut noin vaan. |
|
| 24.10.2019 23:14 | Jussi Tepponen: | Kyllä se seuraava satama on Reposaari (Räfsö), koska sinne on kestänyt kuitenkin jonkun aikaa matkata ja sieltä on saanut lastia paluumatkalle. Laivasta löytyi mielenkiintoista tietoa. Sen tarina päättyi vakuutuspetokseen, jossa se upotettiin: https://vidamaritima.com/2010/01/la-extraordinaria-vida-de-emilio-gomez-diaz-y-el-naufragio-del-vapor-baracaldo/ |
|
| 25.10.2019 11:34 | Heikki Jalonen: | S/S Baracaldon onni siis päättyi 19.10.1921. | |
| 25.10.2019 13:08 | Kurt Ristniemi: | Jos de la Sota -serkusten laivojen tunnus todella oli SA jo vuodesta 1889 alkaen, niin kuvan aikahaarukka laajenee allkupäästään, mikä hyvin sopii rautatievaunujen uutuuttaan hohtaviin merkintöihin. Sekä litteramerkintä Gabd että rautatien tunnus SJiF ovat vuoden 1896 uudistuksia edeltävältä ajalta. Noin hohtavina vanhanmalliset merkinnät tuskin olisivat voineet olla enää vuosisadan vaihteessa. Baracaldo vieraili Suomessa ja Helsingissä ainakin jo vuodesta 1895. Varhaisimmista käynneistä ei valitettavasti ole lastitietoja ja ainakin kerran laiva on saapunut Helsinkiin ilman lastia: - Nya Pressen 18.7.1895: Kronstadt, 10. juli, Baracaldo (å.), de San Vicente, t. Viborg. - Nya Pressen 9.8.1895: Hull, 25. juli, Baracalldo (å.), Sanvicete, fr. Viborg. - Aftonposten 11.8.1895: Idag ha inklarerats spanska ångfartyget Baracaldo, kapten G. Sanvicente, hemmahörande i Bilbao, kommande från Kronstadt utan last, [...] Båda fartygen inlasta trävaror i Sörnäs. - Aftonposten 23.5.1896: Igår inkom spanska ångaren »Baracaldo» (649 ton) med kol från Hamburg. Esim. tuo 22.5.1896 hiilentuontireissu sopisi kokolailla erinomaisesti kuvan tilanteesen. Tosin rautatievaunujen merkinnät vaikuttavat turhan uudenloistavilta jopa siihenkin ajankohtaan. Ovathan uusimmat vaunut valmistuneet jo 3 vuotta aikaisemmin, ja tuskinpa niiden merkintöjä on tarvinnut uudistaa vielä vuonna 1896. Baracaldo oli sekin valmistunut vuonna 1893. Olisiko se käynyt tuomassa hiiltä Helsinkiin jo varhemminkin? Kaikki tämä siis sillä olettamuksella, että serkusten laivoissa oli SA-merkki jo alusta alkaen. |
|
| 27.10.2019 19:06 | Jussi Tepponen: | Aivan kuvan oikeassa reunassa pilkahtaa kulma korkeammasta saaresta nimeltään Södra Blekholm, Klippan tai Luoto. Helsinkikuvan alkuperäisessä kuvassa saaren päällä näkyy 1897 suljetun telakan aikainen rakennus, mutta ei 7.8.1899 avattua ravintola Klippanin rakennusta. https://www.sailsandsea.fi/helsingin-veneveistamoita-ja-tel/blekholmens-batvarf-ym/ https://www.ravintolasaaristo.fi/120-vuotisjuhla.html Aftonposten 19.03.1897 kirjoittaa, että veneveistämön vuokrasopimus saarella päättyy 1.12.1897. Nya Pressen 16.05.1898 kirjoittaa, että vuokraoikeudet saareen huutokaupataan eniten tarjoavalla 26.5.1898. Eli myöhäisin kuvanottoaika on kesä 1898 (eli kuva ei voi olla vuodelta 1899). |
|
| 28.10.2019 20:37 | Markku Liira: | Kiitos tarkennuksista. Muutin vuodeksi 1898. 1896 on myös mahdollinen. |