26.10.2019 / Haapamäki
26.10.2019 Myöskään ei Pr2:a ei tarvinnut liikutella tällä kerralla.
Kommentit
| 18.05.2022 23:46 | John Lindroth: | Onnistunut kuva Pr2 museoveturista! | |
| 19.05.2022 08:54 | Rainer Silfverberg: | Osaako joku joka on nähnyt näitä tosiliikenteessä, sanoa oliko niiden alustakehys myös punainen vai vain pyörät ja kanget? | |
| 19.05.2022 10:44 | Juhani Katajisto: | Minulla on ollut ilo nähdä useita kertoja Pr2-vetureita liikenteessä. - Parhaimmat muistikuvat on Leppävaaran asemalta avosiltaisen neliakselisen postivaunun kanssa Karjaan junissa. Sen pyörästö ja kampikoneisto oli maalattu punaiseksi, mutta ei kehys. - Luokkatoverini isä ajoi näitä Pr2-vetureita ja muistan kun meistä pojista oli hassua, että veturin nimi voi olla Henkseli. Toverini käytti tätä nimeä eli se on ollut kuljettajienkin käyttämä nimitys. Kysyin myöhemmin pasilalaiselta vek Vilho Suomelta oliko teillä Sjöblom niminen kuljettaja ja Ville muisti henkilön. Lempinimi juontui luonnollisesti valmistajan nimestä ja on vääntynyt aito suomalaiseen muotoon. | |
| 19.05.2022 13:25 | Hannu Peltola: | Juhani: Millainen Pr2:n äänimaailma oli? (tai poikkesiko äänet muista höyryistä?) Näitä ilmeisesti käytettiin erityisesti Turun-Karjaan junissa? | |
| 19.05.2022 13:29 | Eljas Pölhö: | Pr2 ei ole varmaan koskaan käynyt Turussa. Karjaa-Turku-Toijala oli liian kevyt kiskotus näiden liikennekaudella. | |
| 19.05.2022 13:34 | Hannu Peltola: | Liikkuivatko nämä siis erityisesti Pääradalla? | |
| 19.05.2022 13:50 | Rainer Silfverberg: | - Rantaradalla ensisijaisesti paikallisjunat Helsingistä Kirkkonummelle ym sekä "Porkkalan tunnelin" aikana myös pikajunien veto Hki-Kauklahti. - Päärata eri tyyppisiä matkustajajunia Helsingistä Riihimäelle, Tampereelle ja Kouvolaan. |
|
| 19.05.2022 14:32 | Petri Nummijoki: | Karjaan ja Turun väli valmistui raskaille kiskoille loppuvuodesta 1960, kun näiden käyttö päättyi kaupallisessa liikenteessä osapuilleen kesäaikataulukauden 1960 alkuun mennessä. Johonkin kuvaan Eljas laittoi tietoja ensimmäisistä raskaan sarjan vetureiden käynneistä Turussa, joskaan en löytänyt tähän hätään. Muistaakseni ensimmäinen matkustajajuna-ajo oli Hr1-käynti Turussa jouluruuhkan 1960 lisäpikajunassa. Mutta Karjaalle raskas kiskotus oli jo aikaisemmin, joten sinne Pr2:lla on melko varmasti ajettu. Taisi olla jossain henkilöjunassa aikataulumerkintöjen mukaankin käytössä. Porkkalan tunnelin aikaan on varmaan ajettu pikajuniakin Kauklahteen asti. Sen sijaan suhtautuisin epäillen siihen, että Kirkkonummen paikallisjunat olisivat olleet tyypillisiä Pr2-vetureille, vaikka varmaan joskus niissäkin on käytetty. Perustelu on siinä, että Kirkkonummelle riitti Pr1-veturinkin toimintasäde, joten Pr2:lla tuskin saavutettiin niissä mitään etua. Suurilla linjavetureilla on saatettu heittää lyhytmatkaisiakin paikallisjunavuoroja täyteajona pidempien matkojen välissä mutta Kirkkonummi oli siinäkin suhteessa vähän huono. Kirkkonummen paikallisjunista useimmat siirtyivät Lättähatuille pian sen jälkeen, kun Porkkala oli saatu takaisin ja liikenne Kirkkonummelle ylipäätään mahdollistui. Sen jälkeen veturijuniksi jäi lähinnä ruuhka-ajan vuoroja, joissa veturilla oli noin puolen vuorokauden odotusaika Kirkkonummella ennen paluulähtöä, joten veturilla ei ollut mahdollista ajaa vuorokauden aikana juuri mitään muuta. |
|
| 19.05.2022 15:25 | Juhani Katajisto: | Hannu olen paljon äänittänyt eri-sarjojen höyryvetureita 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin oli mahdollista hankkia nauhureita joita voi viedä myös ulos. Joudun kuitenkin tuottamaan pettymyksen Pr2:n ääntä minulla ei ole nauhalla eikä pääkopan nauhallakaan. - Kyllä Petri on jälleen kerran tavattoman hyvin perillä asioista. Veturinkuljettajien työkirjat kertovat yksiselitteisesti, että Pr2-vetureita käytettiin Rantaradalla nimenomaan Karjaan junissa. Nuo Leppävaaran asemalta Pr2 muistikuvani ovat vuodelta 1957. Poljin usein fillarilla Laajalahdesta sinne junia katsomaan. - Ei varmaan kannata alkaa kaikkia Pr2:n ajosuuntia kertaamaan, mutta käytiinhän niillä aina Haapamäellä saakka. - Tähän väliin on hyvä pistää pieni mainospala. Pian on ilmestymässä Schwere Brocken Band 4. Siinä käsitellään myös meidän Pr2 järkälettä ja yllä olevasta veturista on samanlainen kuva mukana saksalaisten itsensä kuvaamana. Myös aiemmissa Schwere Brocken tiiliskivissään he ovat käsitelleet suomalaisia raskaita tankkivetureita. - Viimeisen kerran, kun näin Pr2:n lämpimänä oli kesällä 1964, kun olin menossa Kuplallani Jollakseen ja näin kapeasta raosta kun Pr2 1800 oli lämmitystehtävissä Herttoniemessä Paasivaaran markariinitehtaalla. Muistan tuolloin ajatelleeni vieläkö noitakin käytetään ajossa. | |
| 19.05.2022 15:36 | Rainer Silfverberg: | Siis 1950-luvulla kulki suoria junia Helsingistä Karjaalle jotka eivät jatkaneet Turkuun? Jäivätkö ne sinne vai jatkoiko joku (mahd. eri numerolla) Hankoon? | |
| 19.05.2022 15:54 | Petri Nummijoki: | On Helsinki-Karjaa-junia ollut 50-luvulla ja 60-luvullakin, joskin silloin ne olivat jo Lättähattuja. Sellaisiakin löytyy, jotka olivat suoria junia Helsingistä Hankoon. Tosin Hankoon valmistui raskas kiskotus vasta 60- ja 70-lukujen taittaassa, joten Pr2 tuskin on Hankoon koskaan liikennöinyt. Porkkalan palauttamisen jälkeen oli muutaman vuoden ajan kulussa kesäsin Helsinki-Hanko pikajunakin (P27/28) lauantaina ja paluuvuoro sunnuntaina. Tämä oli siihen aikaan, kun useimmat Turun pikajunat olivat Dm4-vetoisia eikä niihin voitu juurikaan laittaa lisävaunuja. Vuodesta 1961 lähtien ko. Hangon juna liitettiin kulkemaan Helsingin ja Karjaan välillä Turun pikajunan P35/30 mukana, koska Rantaradalle oli saatu Hr11-vetureita ja junien painoja voitiin nostaa. Tosin myöhemmin 60-luvulla on ollut uudestaan suoria Helsinki-Hanko-pikajunia mutta silloin ne liittyivät tilanteisiin, joissa Saksan linjan lautat kääntyivät jo Hangossa eivätkä tulleet Helsinkiin asti. |
|
| 19.05.2022 16:09 | Eljas Pölhö: | 1950-luvun jälkipuoliskolla oli tavallisia paikallisjunia Hki-Karjaa-Hki ja niiltä oli useimmiten jatkoyhteys Hangon, Hyvinkään ja Salon/Turun suuntiin. Karjaa-Kirkkonummi-junat tulivat vasta sähköistyksen myötä. Pr2 käynti Karjaalla keskittyi vähäisten havaintojen perusteella viikonloppuihin, joissakin tapauksissa juniin, jotka muina päivinä liikennöitiin Dm7-kalustolla. Kirkkonummella käynnit olivat säännöllisiä, mutta kaikkina vuosina ei aina edes yhtä varmaa Pr2-junaparia päivässä. | |
| 19.05.2022 17:55 | Erkki Nuutio: | Vielä vuonna 1960 Pr2 oli vakikalustoa Tampere-Toijala -matkustajajunissa. En tiedä minä vuonna tämä alkoi. Vuonna 1961 ei käyttö Tampereelta enää jatkunut. Yhden kerran näin Pr2:n Tampereen kääntöpöydällä vuonna 1961 tai 1962. |
|
| 19.05.2022 19:19 | John Lindroth: | Hannu! Tuohon kysymykseen Pr2 äänimaailmasta olen itsekin ollut kiinnostunut.Tiedustelin tätä kerran Pekka Honkaselta ja kertoman mukaan äänimaailma oli vallan erinomainen!Varmaan lisämaustetta antoi tuo matala erikoinen piipun muoto. | |
| 19.05.2022 19:25 | Esa J. Rintamäki: | Laitanpa minäkin lusikkani Henskelisoppaan (kun se on oikein tyylikäs kapistus!). Aikataulukausi 110, voimassa 15.3.1944 lukien: (Pr2-sarjalla ajettavat junat): P1, lähtö Hki klo 12.10, tulo Änl 8.34, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. P2, lähtö Änl klo 22.14, tulo Hki klo 19.04, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. H3, lähtö Hki klo 7.00, tulo Änl klo 11.51, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. H4, lähtö Änl klo 15.10, tulo Hki klo 18.08, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. P5, Hki - Vpi, lähtö Hki klo 23.30, Pr2 välillä Helsinki - Kouvola. H5, Vpi - Rv, tulo Rv klo 10.02, Hv1 välillä Kouvola - Raivola. H6, Rv - Vpi, lähtö Rv klo 20.00, Hv1 välillä Raivola - Kouvola. P6, Vpi - Hki, tulo Hki klo 7.10, Pr2 välillä Kouvola - Helsinki. Tämän mukaan Pr2:ta käytettiin tuolloin Kouvolan suunnan junissa. Aikatauluhan on kulkusuunnitelma, eräänlainen ennustus, mutta satavarmaahan ei koko keissi ole, korjauksia, huoltoa, konepajakäyntejä, ellei sattunut muuta käpsähdystä. L7 pikajuna Hpk - Änl, lähtö Hpk klo 2.40, tulo Änl klo 23.44. Hv2 välillä Haapamäki - Matkaselkä. Lisää vekkuleita junia: Juna 11: henkilöjuna välillä Helsinki - Virasoja, lähtö Hki klo 15.00., tulo Vro klo 23.57. Pikajunana välillä Virasoja - Pitkäranta, lähtö Vro klo 0.33, tulo Srl klo 4.26. Lähtö Srl klo 4.55, tulo Mäk 14.00. Henkilöjunana välillä Pitkäranta - Mäkriä. Junan 11 veturit aikataulukirjan mukaan: Hki - Kv: Hv1-2, Hr1, Kv - Srl: Hv2-3, Srl - Mäk: Hv4. Parinsa, juna 12 lähti Mäkriästä klo 15.14 ja tuloaika Helsinkiin klo 13.04. Juna kohtasi parinsa, 11:n Elisenvaarassa. Junan kulkema matka oli yhteen suuntaan 698,6 km. Sokeriksi pohjalle: L13, henkilöjuna Tampere - Raivola, lähtö Tpe klo 23.58, tulo Rv klo 11.50. Veturina Hv1-2. |
|
| 20.05.2022 10:31 | Juha Kutvonen: | Vetokaluston sijoitteluluetteloiden mukaan Pr2-sarja siirtyi vaiheittain alkuperäiseltä varikoltaan Pasilasta Tampereelle vuosien 1955 ja 1961 välillä siten, että kesäkuussa 1957 Tampereelle oli sijoitettu veturi 1801 ja Kouvola oli saanut 1800:n. Nro 1802 siirtyi Pasilasta Tampereelle alkuvuodesta 1958 ja Kouvolan 1800 siirtyi Tampereelle 6.1959 ja 12.1960 välillä. Viimeinen Pasilan kone, 1803, siirtyi Tampereen kirjoihin joulukuussa 1961. Aikataulukaudella 125 (1.6.1958 alk.) oli Tampereella seuraavien junien vetovoimaksi aikataulukirjaan merkitty Pr2: H 406(A)/H 403 Tpe - Tl - Tpe; H 422/H 423 Tpe - Ov - Tpe (tavaravaunuja Tampereen ja Havisevan välillä). |
|
| 20.05.2022 11:07 | Petri Nummijoki: | Tammikuun 1960 listassa veturi 1800 on Tampereella, joten 1800-1802 ehtivät olla Tampereen varikolla liikenteessä https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1960.01%20VR%20sijoituslista.png. Sen sijaan 1803 oli aktiivikäyttönsä loppuun (toukokuu 1960) Pasilassa ja siirtyi vasta liikkuvana lämmityskattilana toimiessaan Tampereen varikon kirjoihin. |
|
| 20.05.2022 12:40 | Juhani Katajisto: | Pr2 1803 oli vuonna 1959 Pasilassa ajossa. - Oisko tämä jonkinlainen ennätys? - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 15.4. Korjaus tilaus mittava. - Lähetettiin 8.5. Hyvinkään konepajaan taas korjattavia asioita paljon mm. sähkölaitteet uusittava. - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 2.7. useita asioita korjattava mm. tulistajassa toistuva vuoto. - Lähetettiin 20.10. Hyvinkään konepajaan. Korjaus tilauksessa jälleen paljon korjattavia asioita. - Lähetettiin 30.11. Hyvinkään konepajaan ja jälleen paljon korjattavia asioita mm. tulistaja vuoto nokikammiossa höyrynkokoojan ja tulistajaputken yhtymäkohdassa. - Joistain aiemmista vastaavista tapauksista voi päätellä ettei läheskään kaikkia korjaustilauksissa olleita asioita ei ole korjattu. - Korjaustilauksista tulisi liian pitkä tähän jäljennettäväksi. Kyllä Pr2 1803 joutui vielä loppuaikoinaan Helsingistä vetämään raskaita pikajunia, koska esim. 23.12.1958 lähtiessään vetämään Joensuun LP 83:a tarvitsi apuveturin työntämään aluksi junaa Linnunlauluun? Tk3 joutui tuona joululiikenteen huippupäivänä työntämään Rovaniemen junan LP 69 (Hr1 1007) ja Iisalmen junan LP 73 (Hr1 1009). Lyhimmillään lähtöaikojen ero oli vain 10 min. Miten Tk3 895 ehti pukata ne vauhtiin noin lyhyellä vaihtoajalla? Pr2 1803 loppuaikojen töitä Helsingissä oli mm. Karjaan, Masalan, Kauniaisten ja Riihimäen henkilöjunat. (Suoraan veturinkuljettajien työkirjoista). Jätkäsaaren vetoveturi, työjunia ja erilaisia höyrynanto- ja jäänsulatus tehtäviä mm. Töölön ratapihalla. Pr2 1803 kohtalona oli tulla romutetuksi sarjastaan viimeisenä paikassa, joka niin enteellisesti kuului sen loppuelinkaareen eli Hyvikään konepajalla vuonna 1971. . |
|
| 20.05.2022 13:27 | Petri Nummijoki: | Jatkuva korjaustarve tarjonnee ainakin selitystä sille, miksi Pr2-veturit poistettiin liikenteestä jo kevään 1960 kuluessa, vaikka pienitehoisemmat Hv1-3-veturit tai 700-sarjan Hv4-veturitkin olivat kaikki ajossa vähintään vuoteen 1962, jos onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylätyt jätetään pois laskuista. Varmaan sarjan poikkeava rakennekin muihin VR:n vetureihin verrattuna vaikutti. Oliko 10 min ero lähtöajoissa aidosti toteutunut vai aikataulun mukainen? Käsitykseni on, että juhlapyhien ruuhkaliikenteessä myöhästymiset olivat tuohon aikaan tavallisia, koska liikennemäärä oli rutkasti normaalia viikonloppuruuhkaa suurempi. Jos 10 min ero on kuitenkin todellinen tai ainakin lähellä toteutunutta niin silloin apuveturi ei varmaankaan ole voinut olla jokaisessa junassa asemalta asti vaan tullut jostain Töölönlahden sillan kohdalta vaihteen takaa junan perään avustamaan nousuosuudelle. |
|
| 20.05.2022 14:15 | Rainer Silfverberg: | Ja varmaan dieselkaluston yleistyminenkin vaikutti tähän neljän veturin sarjan poistoon. Eikö muuten Hr2 / 3 sarja kokenut samoja 1950 luvun lopussa? | |
| 20.05.2022 14:52 | Erkki Nuutio: | Kommentoin tämän ennenkin: Ainoa kerta, jolloin näin Hk2:n (446) käytössä, oli kun se oli lähdössä viemään paikallisjunaa Tampereelta Toijalaan kesällä 1960. Yhdistin (jälkikäteen) tämän Pr2:sten yllättävään katoamiseen. | |
| 20.05.2022 15:23 | Petri Nummijoki: | Hr2-3-vetureiden ajot loppuivat jo 1953 mutta osa kattiloista ja tendereistä jatkoi sen jälkeen elämää muissa käyttötarkoituksissa. Nämä sarjat olivat kai jo maahan tullessaan lähes loppuunajettuja ja muutenkin hankalia, koska akselipaino oli ikävän suuri kevytkiskotteisille radoille ja suorituskyky liian heikko niille harvoille radoille, jotka jo 40-luvulla tai 50-luvun alussa olivat raskaasti kiskotettuja. Dieselvetureiden ja moottorivaunujen yleistyminen aiheutti höyryvetureiden väistymisen. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että 1940-luvulla valmistetuiksi vetureiksi Pr2:n poistoaika on melko varhainen, kun 1910-luvulla käyttöön otetuista veturisarjoistakin (Vr1, Hv1-2, Tv1-2) alkoi vasta 1963-1964 lähtien jäädä yksilöitä pysyvästi kylmäksi, jos laskuihin ei oteta onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylättyjä tai sotien vuoksi menetettyjä. 1910-luvun vetureista ainoastaan 500-sarjan Hv4-vetureita poistettiin samoihin aikoihin Pr2:n kanssa mutta niidenkin juuret olivat jo edellisen vuosikymmenen Hk2- ja Hk3-vetureissa. |
|
| 20.05.2022 16:37 | Hannu Peltola: | Juhani mainitsi toistuvat ja laajat korjaustarpeet ja Petri nosti esille nopean poistumisen. Voiko olla, että nämä alkoivat olla "sotalaatua", mikä johti tavallista nopeampaan poistoon? Toinen syy varmasti on, että kolme (neljä) muusta kalustosta poikkeavaa konetta ovat muodostaneet haasteen huollolle ja ylläpidolle ja näistä on varmasti pyritty eroon ensi tilassa. | |
| 20.05.2022 16:53 | Petri Nummijoki: | Huollon lisäksi varmasti myös veturimiehille ovat totutusta poikkeavat ratkaisut työtä hankaloittava tekijä. | |
| 20.05.2022 17:50 | John Lindroth: | Yksi syy laatuongelmiin ja runsaiden vikojen esiintuloon voi olla tuo Hannun mainitsema sotalaatu!Tästä huonommasta laadusta on aikanaan ollut myös puhetta kansainvälisessä rautatielehdistössä.Tämä oli muutama vuosi sitten Modelleisenbahnerissa jossa kerrottiin Unkarin br50 vetureista ja niiden kattilaräjähdyksiin siellä, joita oli muistaakseni jopa kuusi kappaletta 60luvulla. |
|
| 20.05.2022 18:34 | Hannu Peltola: | Sotalaatu ei ollut ihan tuntematon asia myöskään uudella mantereella. Jenkit laskivat 2. maailmansodan lopulla maahan jääneiden Russian Decapod -vetureiden käyttöiäksi max. 10 vuotta. Jenkeissä tähän vaikutti tietysti kolmessa vuorossa toiminut EMD:n veturitehdas, joka toimitti tuhansia F-sarjan vetureita kaikille tarvitsijoille muutamassa vuodessa, mutta varmasti myös sotalaadulla oli osuutensa laskettuun käyttöikään. Suomessahan Trumpat sitten toimivat reilu 20 vuotta ennen kuin paineet laskettiin alas. | |
| 20.05.2022 18:35 | Esa J. Rintamäki: | Juhani Katajisto, sydämelliset kiitokseni Henskeli 1803:n curriculum vitaen kertomisesta! Olin siinä 1985 aikoihin piirtänyt juuri 1803:sta piirroksen skaalassa 1:50, sivu/edestä/takaa ja piirrokseni oli löytänyt tiensä juhla-Resiina 2/1987 keskiaukeamalle Ari Väärikkälän värittämänä, ja mainostoimiston lahjoittamana. Alkuperäinen piirros löytyy rautatiemuseolta, jonne hätäpäissäni lemppasin kamojani, kun uutinen taloyhtiön suunnittelemasta ullakkoasuntorakentamisesta levisi. Vinttikomeroni tulevaisuus näytti uhanalaiselta! Olen kirolitanioita lausunut sen jälkeen, kun urakoitsija kesken neuvottelujen siirtyi harpunsoitto-oppilaaksi pumppunsa leikattua kiinni. Ja mitä sotalaatuun tulee, niin Henskelit valmistuivat juuri Kriegslok-projektien aattona. Yksi esimerkki sotalaadusta: Ilmavoimien tilaamissa Messerschmitt Bf109G-2-koneissa sylinteriputket olivat parempaa laatua kuin myöhemmissä G-6-versioissa, joissa ne olivat "vain" hiiliterästä. Tosiasia on, että Hitlerillä kavereineen EI OLLUT minkäänlaista suunnitelmaa sota-ajan varalta (raaka-aineet, tuotantomäärät, tuotteet ym.). Natsi-Saksa enemmän tai vähemmän sävelsi hätäpaskan haistessa. Muun muassa niinkin strategisesti merkittävän tuotteen kuin hiusveden tuottamiseen kaadettin petrokemian tuotteita, NSDAP:n pelätessä kannatuksensa laskua. |
|
| 20.05.2022 23:20 | Jorma Toivonen: | Muistelisin joskus (?) lukeneeni, ettei Pr2-sarja ollut kovin suosittu veturimiehistön keskuudessa suurissa nopeuksissa tapahtuvan "huojunnan" vuoksi? Aikoinaan Oitissa kellahti Pr2 kyljelleen - kiskon katkeama? |
|
| 20.05.2022 23:30 | Juhani Katajisto: | Kiitos vain itsellesi suuresta kiinnostuksesta Pr2 1803:n loppuaikojen tapahtumiin. Hienon piirustuksen olet tehnyt vuoden 1987 juhla Resiinaan. Onko tullut mitään ilmi, minkä tekisit toisin? - Katsottiin Pekka Honkasen kanssa, mitä ajoja 1803 löytyy sen elinkaarelta ja niitä on paljon ylöskirjattu kaikenlaisissa junissa. - Tässä yksi, mutta miksi tämä on merkitty lähteväksi Pasilasta. Ei ole virhe, koska esiintyy useina eri päivinä sama kierto eri Henkseleillä samanlailla merkittynä? Ehkä Petri tietää. Pr1 1803 ajoi 29.3.1949 P 37 Psl-Klh, P 30 Klh-Hki, P 35 Hki-Klh ja P 34 Klh-Hki. Mulla löytyy samoin tuo huipu mielenkiintoinen jatko-sodan aikainen aikataulukirja 110. Sehän hävitettiin varsin nopeasti sodan jälkeen, koska sisälsi tietoja, jotka oli tuolloin paras painaa unholaan. Petri tässä nuo LP:n lähdöt Helsingin asemalta 23.12.1958, joissa Tk3 895 oli työntävä apuveturi eli tuuppasi takaa vauhtiin. LP 69 klo 18.15 Rovaniemelle (Hr1 1007), LP 83 klo 19.50 Joensuuhun (Pr2 1803), P 81 klo 20.00 Joensuuhun (Hr1 1015) ja LP 73 klo 21.55 Iisalmelle (Hr1 1009). Tk3 895:n on täytynyt olla laiturikaukalon perällä ja runko ajettiin apuveturiin kiinni. Mutta mihin saakka se sitten auttoi vauhtiin, kun noin nopeasti oli jo seuraavan vuoro. (Joissa noissa pitempiaikaisista tauoista se on työntänyt Pasilaan saakka). Vähän vielä noista konepaja korjauksista. Tässä ei ollut niinkään ihme korjauksien suuresta määrästä vaan lyhyen ajanjakson aikana useista käynneistä konepajalla. Pitkiä pitkiä konepajaan lähettävien vetureiden korjauslistoja oli niin Ukko-Pekoilla, Ristoilla, Kanoilla ja vanhimmilla 800-sarjan Pikku-Jumboilla eli Tk3:silta löytyi kaikkein pisimmät korjauslistat. Tr2 korjaustilauksia minulla ei ole. Haastatellessani vanhoja Pasilan kuljettajia kauan sitten sain kuulla, että Pr2-veturit olivat uutena käyttökelpoisia hienoja vetureita. Jotkut olivat olleet kauan ajamatta niitä ja kun palasivat Pr2:n "puikkoihin" niin ne olivat aivan erivetureita kuin uutena. Suomen Ville piti siitä, kun Pr2:ssa oli viisto arina niin ei tarvinnut heittää hiiltä niin kauas. John oli joskus aiemmin kysynyt Peteltä Pr2:n äänimaailmasta. Hän muisti Johnin kysymyksen ja toisti. Hyvin miehinen ja matalampi kuin Ukko-Pekkojen, Ristojen ja Trumanien. Trumanien ja Vilskien ääntä Pekka piti hyvin samanlaisena? |
|
| 20.05.2022 23:45 | Rainer Silfverberg: | Pr2:sta on hyvin vähän otoksia elävissä kuvissa ymmärtääkseni. Jossain 1940-50 luvun kotimaisen elokuvan kohtauksessa Pr2 saapuu junan kanssa Helsinkiin. Olen kelanut melkein kaikki Elonetistä löytyvät sen ajan elokuvat mutta en ole löytänyt kohtausta. Onko kellään hajua mikä se voisi olla, joku draamaelokuva se on? | |
| 21.05.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki: | Kivaa, Juhani. Jaa että mikä tekisin toisin? No, ainakin piirtäisin kulissikiven keskemmälle kulissikaarta, piirroksessani se on eteenpäin lähdössä olevana kaaren alaosassa, hah hah. Rainer: elokuvassa "Pikajuna pohjoiseen" on kuvauksellisista syistä Pr2:n koneiston hyörinää. Oletan sinun olevan tästä selvillä. |
|
| 21.05.2022 15:15 | Eljas Pölhö: | Pr2 1800 saapuu Helsinkiin (hyvä otos) elokuvassa Matkalla seikkailuun (vuodelta 1945) suunnilleen kohdassa 38:55. | |
| 21.05.2022 19:58 | Petri Nummijoki: | Valitettavasti minulla ei ole tietoa, miksi P37:n lähtöasemaksi on merkitty Pasila. Veikkaisin syynä olevan, että veturi lähti tallilta hakemaan Porkkalan tunnelista tullutta P30:n runkoa eli kysymys oli ensisijaisesti veturin siirtoajosta, vaikka siinä olisi samalla viety jotain vaunujakin Kauklahteen. Mutta tämä ei perustu mihinkään oikeaan tietoon. Muistaakseni jossain Nummelinin kirjoittamassa artikkelissa mainitaan, että työntöveturi oli usein Käpylän kurviin asti ja palasi alaratapihaa pitkin Helsinkiin tai Pasilaan talleille. Mainituissa tapauksissa näin on varmaan voitu menetellä muiden kanssa mutta LP83:n kohdalla ei varmaankaan, jos veturi oli jo 10 min päästä valmiina avustamaan P81:tä. Toisaalta P81 kuljetti varmaan Joensuun postivaununkin ja postijunat myöhästelivät joulun aikoihin erityisesti, joten lieneeköhän junan todellinen lähtöaika ollut muuta, kuin aikataulussa luvattu? |
|
| 21.05.2022 21:04 | Juhani Katajisto: | Okay - Kun tarkkaan katsoo niin mulla lukee näin Tk3 895 työntävä apuveturi Helsinki - Pasila. Henkilöaseman pohjoispäässä pääradalla oli kyllä vaihde, mistä pääsi alastulo raiteelle, mutta miten se onnistui vilkkaan liikenteen aikana. Käpylä tuntuisi loogisemmalta. Sieltähän pääsi rauhallisemmin ratapihan kautta Helsingin asemalle. - Istuttiin joskus YLE:n entisen kuvanauhapäällikön Vuorisalon Matin kanssa katsomassa heidän laitteillaan kaitafilmejä. Matti totesi onnistuneesti parempi, että on näitä kun ei mitään. Eli Pr2-vetureista löytyy useammankin kuvaajan ottamia kaitafilmiotoksia. Tuon ajan kaitafilmikamerat ottivat varmaan 16 kuvaa sekunnissa, koska liike oli liian nopeata. Joka tapauksessa tästäkin 1803:sta löytyy veturin ollessa liikkeesä värikaitafilmiä Pasilasta ja vastavia otoksia on ainakin Tampereelta. Mutta eihän ne tietystikään mitään oikean elokuvan veroisia laadultaan olleet. | |
| 22.05.2022 09:42 | Eljas Pölhö: | Huomasin, että tuossa aiemmin oli kysymys junasta P37. Onko kuljettajakirjassa oikeasti merkitty P -merkinnällä junat 34, 35 ja 37? Juna 34 ei kai koskaan ollut P, vaan H. Juna 37 ei ollut matkustajia kuljettava juna Porkkalan tunnelin aikaan, vaan yksinäinen veturi. Matkustajia kuljettaneet junat olivat P29 ja P30 sekä henkilöjunat H33/H34 ja H35/H36. | |
| 22.05.2022 10:52 | Rainer Silfverberg: | Kiitos Eljas tiedosta elokuvasta! | |
| 22.05.2022 19:25 | Juhani Katajisto: | Kyllähän näissä voi virheitä olla, mutta tiedot on kopiotu juuri niin, kuin kuljettajat ovat merkinneet ne työkirjoihinsa. Tarkistin asian vielä uudestaan. | |
| 22.05.2022 19:46 | Petri Nummijoki: | H33/34 ja H35/36 ajoivat ainakin joinain kausina Porkkalan liikenteen aikaan Helsingin ja Kauklahden välin pysähtymättä tai korkeintaan Pasilassa pysähtyen. Selittäisikö tämä sen, että kuljettaja piti niitä pikajunina (varsinaisiin paikallisjuniin verrattuna), vaikka yleisöaikatauluissa olivat henkilöjunia? | |
| 22.05.2022 21:25 | Eljas Pölhö: | Melko yllättävää, jos työkirjassa on junan laatua osoittava kirjain. Kaipa sekin on mahdollista, vaikka junan numerolle on varattu aika kapea tila. Olen kopioinut melkoisen määrän työkirjoja, mutta ainoat P-merkinnät ovat olleet P1, P2, P3 jne eli päivystäjä 1/2/3. Joskus ylimääräisissä junissa on ollut ytj tai työj ja sorajunissa joskus s tai sora+sorajunan numero. Sota-ajan lomajunissa oli usein L samoin kuin muissa poikkeuksellisissa tapauksissa joku kirjain (N=Naantali). Vakijunissa en muista kirjaimia nähneeni, mutta tietysti joku kuljettaja on voinut merkitä vakijunankin laadun. | |
| 22.05.2022 21:44 | Petri Nummijoki: | Voisiko sellainen olla mahdollista, että P ei tässä tapauksessa tarkoittaisikaan pikajunaa vaan Porkkalaa? | |
| 22.05.2022 22:53 | Eljas Pölhö: | P=Porkkala olisi itse asiassa varsin järkeenkäypä selitys ja ratkaisisi samalla miksi kolmella eri junatyypillä on sama kirjain. | |
| 24.05.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki: | Eljaksen kommentissa 21.5.2022 klo 15:15 mainitussa elokuvassa Matkalla seikkailuun näkyi Pr2:ssa olevan alkuperäinen ohjaamo. Yllätys yllätys: kohtaukseen liittyvässä junassa näkyy vaunu DEi 2636, tolppamallisilla luokkamerkeillä (II ja III). Sama vaunu tuhoutui Kuurilan onnettomuudessa 15.3.1957, ollessaan MP41:ssä. |
|
| 26.05.2022 11:46 | Rainer Silfverberg: | Katsoin elokuvan kokonaan eilen ja jäin miettimään minkä litteran vaunun sisällä johtaja Suurkari ja kemisti Korte matkustaa alkaen 1:04:19? Joku C tai D-kirjaimella alkava mutta erikoista että istumapaikkoja on neljä vierekkäin hytissä? Erikoinen on myös on valokuva seinässä joka esittää Kulosaaren kylpylähotelia. | |
| 26.05.2022 17:13 | Petri Sallinen: | Vaunun pohjapiirroksen perusteella veikkaisin Ci 2232-2241. |