17.11.2019 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema
17.11.2019 Hetkinen, hetkinen, mitenköhän nämä kytkentiinkään??? Hurun siistityt akkukotelot (http://vaunut.org/kuva/135194) ovat saaneet täydennystä.
Kommentit
| 19.11.2019 00:57 | Mikko Herpman: | Vau, tämä on kyllä hieno juttu. Vielä sopivasti kaapeleita, jotta akustojännite saadaan.. Olikos se n.120 vai n.240 Volttia? | |
| 19.11.2019 01:30 | Esa J. Rintamäki: | Moottori II:n kertomaa: päägeneraattorin maksimijännite 850 V. Apugeneraattorin jännite on 235 V. Apulaitteista: dieselmoottorin jäähdyttimen tuulettimen moottori, kompressorin moottori, ratamoottorien tuulettimien moottorit (2 kpl), muuttajan moottori, junanlämmityslaitteen puhaltimen moottori, esivoitelupumpun moottori, esilämmityspumppujen moottorit (2 kpl), junanlämmityslaitteen vesipumpun moottori, polttoaineen siirtopumpun moottori ja kattotuulettimen moottori olivat kaikki jännitteeltään 235 volttia. Tehohan näissä vaihteli. Lisäksi muuttajan generaattori oli 24-volttinen. Ja lisää: Veturissa on 96-kennoinen lyijyparisto, nonka varauskyky on 350 Ah (muutamissa vetureissa 400 Ah). Kennot on sijoitettu 32:een paristolaatikkoon, jokaisessa paristolaatikossa on siis 3 kennoa. Täysin varatun pariston nimellislepojännite on 197 V; varaustilasta riippuen vaihtelee pariston jännite rajoissa 188 ... 235 V. Lähde: Dieselveturit ja moottorivaunut II ss. 403 - 404. |
|
| 19.11.2019 02:12 | Mikko Herpman: | Sieltähän se tuli, eli 197 V. Näkyisi olevan 4-kennoiset laatikot ja näkyisi mahtuvan 16kpl puolellaan. Joten lienee varmaankin enemmän kapasiteettia näissä. Tosin sehän on hyvä vaan.. Kun päivitettiin Dm-7 vaunuihin uudet akustot, olivat fyysisti saman kokoiset mutta varauskykyä oli muistaakeni noin 20% enemmän. |
|
| 19.11.2019 13:21 | Raimo Harju: | Nyt taitaa kohta ruveta hörähtelemään. | |
| 19.11.2019 15:29 | Jorma Kattelus: | Paljonko tuollaisen akun kennokohtainen latausjännite on? Jos esim. 1,85V/kenno tulee 236,8V. Joku voisi ottaa kuvan tuosta tarrasta akun kyljestä. Ihan dokumentointia ajatellen. |