??.06.1973 Raitivaunuja Mannerheimintien ja kaivokadun risteyksen luona
21.12.2019 11:09 | Juhana Nordlund: | Onko tämä jokin tilausajo? Muutenhan kaksiakselinen kalusto oli poistunut vakituisesta liikenteestä kesään 1975 mennessä. Kuinka varmaa tietoa kuvausvuosi ylipäänsä on? | |
21.12.2019 11:20 | Markku Liira: | Suomen liput liehuvat. Olisiko kuvauspäivä neljäs kesäkuuta? Vai juhannuspäivä? Autojen perusteella on vaikea arvioida kuvausajankohtaa. Oikean reunan keltainen auto taitaa olla Opel Manta A, valmistettu 1970-75. Pystyisikö raitiovaunujen mainoksista päättelemään ajankohtaa? |
|
21.12.2019 12:31 | Rainer Silfverberg: | Tuskin juhannus koska silloin kaupunki olisi tyhjä. 4.6 todennäköisin. Vasemmalla oleva mersu näyttäisi säleikön perusteella olevan joko w114 sarjan jota valmistettiin 1968 tai w123 sarjan jota valmistettiin 1976 alkaen. Jos 2-akselinen ratikka ajaa jotain vakiolinjaa eikä tilausajoa niin 4.6.1975 olisi tarkka päivä |
|
21.12.2019 12:57 | Hannu Peltola: | Voiko kuva olla vanhempi kuin vuodelta 1975? Rajaako mikään asia kuvaa juuri tuohon vuoteen? | |
21.12.2019 14:26 | Erno Palonheimo: | Mersu on W114 tai W115, W123:ssa umpio alkaa heti säleikön reunasta. W114/115 sai kasvojenkohotuksen 1973, mutta säleikkö näyttää tätä edeltävältä kapeammalta mallilta. | |
21.12.2019 14:46 | Juhana Nordlund: | Kuinkahan pitkään Lahteen ja Porvooseen opastavat tienviitat ovat tuon näköisinä olleet tuossa kohdassa? Ne näyttävät jollain tapaa huomattavan vanhanaikaisilta. 1970-luvun puolenvälin katu- ja tiekuvaan tuollaiset istuvat toki vielä erinomaisen hyvin. Kaksiakselinen ASEA-vaunu on päästänyt edelleen Kaivokadulta kääntyneet Ratti-Karian, joita käytettiin kolmosilla 1970-luvun puoleenväliin saakka vakiokalustona. Kääntynyt vaunu voi hyvinkin olla linjalla 3T. Tuosta 3T jatkoi tuohon aikaan Erottajalle ja edelleen Roballe. Kauempana näkyy teliperävaunun takapää. Se voi olla nelosella tai kutosella, näin kaukaa sen tarkemmin en näe. Toki nelonen sai niveliä jo 1974, joten se ei ole todennäköisin vaihtoehto. Kymppi ei tuohon aikaan tuonne ajanut ja se sai nivelet jo ennen nelosta (alkaen joulukuusta 1973). Teliperävaunun kohdalla kuvaajaa kohti on tulossa jokin 1950-luvun telimoottorivaunu, minun silmissäni se näyttää eniten Ratti-Karialta. Se voisi sen puolesta olla linjalla 3B. Yhtä kaukana näkyy myös liikennelaitoksen bussi, hyvin todennäköisesti Sisu BT-69CR / Wiima vm. 1972 - 73. Bussista näkyy siis peräpää. |
|
21.12.2019 15:02 | Juhana Nordlund: | Markku kysyi raitiovaunujen mainoksista. Pauligin kahvimainoksia, joita oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä, näki ainakin 1973 ja 1974 otetuissa kuvissa. Sanoma oli "Suomen kansallisjuoma - tietysti Pauligin". Tätä taustaa vasten voisin uskoa, että kuva on otettu jo ennen vuotta 1975. Kuvaan on sattunut sen verran monta valkokilpistä autoa, etten ajoittaisi kuvaa 1970-luvun kovin varhaiseen kohtaan. | |
21.12.2019 19:17 | Tuukka Ryyppö: | Puiden takana kuvan vasemmassa reunassa lukee talon seinässä isosti keltaisella jotain "... ... heinäkuussa". Onko tuohon avattu jokin liike jonkin vuoden heinäkuussa? | |
21.12.2019 20:05 | Juhana Nordlund: | Jotain Hessun pankissa on tapahtunut heinäkuussa. Hessun pankki oli Säästöpankki... | |
22.12.2019 00:01 | Jorma Rauhala: | Seurahuoneen talossa on meneillään jotkin remonttityöt, siitä kertoo kakkoskerroksen seinässä oleva työmaataulu. ASEA:n moottorivaunu on linja-ajossa, rahastajankilpi nojaa aition kohdalla ikkunaan. Lämmin päivä, koska sivuikkunat ovat noinkin alas lasketut. | |
22.12.2019 09:10 | Juhana Nordlund: | Kyllä tuo rahastajan selkänojan kohdalla oleva kilpi tosiaan näyttää enemmän aikansa linjakilveltä kuin joltain muulta. Kuvan täytyy olla paljon vanhempi kuin mitä kuvausajankohdaksi ilmoitetaan (nyt siellä näkyy ??.06.1979). Joku 1974 voisi osua paljon lähemmäs todellisuutta. Takalinjakilven puuttuminen taas voi johtua siitä, että perävaunu on jouduttu varsin yllättäen jättämään pois matkasta (eli se on hyvin luultavasti jäänyt pois jo ennen ulosajoa hallista). Perävaunun kanssa kuljettaessa takalinjakilpi oli tietenkin perävaunussa. Kaksiakselisia moottorivaunuja kulki ilman perävaunua vielä 1970-luvunkin puolella, vaikkei se mikään erityisen yleinen näky ollut. Mutta ei kyllä ollut täysi harvinaisuuskaan. |
|
22.12.2019 12:13 | Pasi Utriainen: | Kesäkuun neljäntenä 1974-75 Helsingissä oli n. 10 astetta lämmintä. Ihmisten vaatetus kertoisi lämpimämmästä kelistä. Kts. millainen sää oli kun synnyit https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000943073.html. | |
22.12.2019 12:34 | Rainer Silfverberg: | Voisiko olla kyseessä äitienpäivä tai Snellmanin päivä tai kaatuneiden muistopäivä. Toki viimeksimainitussa liput olisivat olleet puolitangossa mutta senaikaisten sääntöjen mukaan klo 12 asti | |
22.12.2019 13:18 | Tuukka Ryyppö: | Mistä on peräisin tieto, että kuva on kesäkuulta? | |
22.12.2019 14:16 | Pasi Utriainen: | Oikea vuosi lienee 1973, koska sama näkymä vilahtaa Päivä Helsingin liikenteessä -elokuvassa kohdassa 05:15 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/04/paiva-helsingin-liikenteessa?page=1. Hessupankin plakaatin heinäkuu on vain vaihtunut syyskuuksi. Kohdassa 06:13 vilahtaa kuukausilippu vuodelta 1973. | |
22.12.2019 14:31 | Jorma Rauhala: | ASEA:n vaunu vaikuttaa kokopäivävuoroon tempaistulta kokopäivävuorolaiselta, on ehkä linjalla 3B tai 5? Kesällä, jos ei Töölössä ollut antaa telivaunua nuukahtaneen tilalle kesken päivän, otettiin hallista joku joutilas pikkuvaunu ajoon kunnes saatiin isompi vaunu tilalle huollosta. Perävaunua ei tietenkään voinut ottaa mukaan, koska vuorossa oli vain kulj+rah. | |
22.12.2019 16:13 | Juhana Nordlund: | Kiitos Pasille hyvistä lisätiedoista! Tuo filmi Päivä Helsingissä on muutenkin varsin mainio. Kesä 1973 näyttää tätä taustaa vasten varsin todennäköiseltä (filmi on silloin kuvattu joka tapauksessa). Ja silloin varmasti saattoi kaksiakselinen vaunu päätyä varavaunun ominaisuudessa jopa vuorovaunuksi, kuten Jorma asiantuntevasti muistelee. Kiireistä sijoitusta perustelee takalinjakilven puuttuminen, ennen vanhaa kilvitykset yleensä hoidettiin tip-top, myöhempinä aikoina on saattanut näkyä tiettyä lipsumista. Tosin aivan viime aikoina kilvityskin on sähköistynyt ja sitä ohjaa lippu- ja informaatiojärjestelmä LIJ. Mutta jos tosiaan kesää 1973 kuvassa eletään, niin on jo aika hyvin että kaikki kolme vasemmalla näkyvää autoa on valkokilpisiä, niitähän oli kuvaustilanteessa ollut vasta reilun vuoden verran jaossa. |
|
22.12.2019 18:44 | Rainer Silfverberg: | Tuossa elokuvassa esiintyi joidenkin esikaupunkibussien nokassa tunnuskilpi jossa oranssilla pohjalla musta "H" jonkun rinkulan ympäröimänä. Minulta on mennyt kokonaan ohi sen tarkoitus. Muistaako joku muu? | |
22.12.2019 18:57 | Juhana Nordlund: | Se rinkula-H-kilpi kertoi, että bussi kuuluu yhteistariffin piiriin. Bussissa matkustettiin samoilla lipuilla kuin liikennelaitoksen liikennevälineissä. Näitä nk. hejuli-liikennöitsijöitä olivat Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy, Oy Liikenne Ab, Metsälän Linja Oy, Saaren Auto Oy, Sirolan Liikenne Oy, Suomen Turistiauto Oy ja Tammelundin Liikenne Oy. Keväällä 1975 H-tunnus jäi pois, kun saatiin uusi keltapohjainen merkki, jossa esiintyi HKL:n liikemerkistä tuttu nuolikuvio mustana. Tämä keltataustainen tariffimerkki tuli myös liikennelaitoksen busseihin, myöhemmin myös raitiovaunuihin. | |
22.12.2019 19:04 | Niila Heikkilä: | Onko ratikan opastimen nuolivalo ollut joskus punainen, vai onko tuo autoliikenteen? | |
22.12.2019 19:15 | Juhana Nordlund: | Autoliikenteen valo-opaste tuossa näkyy. Ratikan "punainen" oli tuolloinkin S, aivan kuten se on nykyäänkin. Silloin kun raitiovaunulle ei ole omaa opastinta, se noudattaa ajoneuvoliikenteen liikennevaloja. | |
22.12.2019 19:47 | Markku Liira: | Luulen, että pankin seinällä luki ensin ” tähän avataan uusi pääkonttori heinäkuussa” ja kun em. filmi tehtiin, siihen oli muutettu että syykuussa. Tämä puoltaisi alkukesää kuvausajankohtana. Kesäkuun 4. 1973 sää Helsingissä oli poutainen ja lämpötila 16,9 °C, mikä sopii henkilöiden vaatetukseen. Jos kuva ei ole kesäkuulta, yksi mahdollisuus kuvauspäiväksi Eino Leinon päivä 6.7. mutta se vakiintui liputuspäiväksi vasta 1992. Puissa on jo isot lehdet, joten kuva on tuskin otettu toukokuussa äitienpäivänä. Kaatuneiden muistopäivä (20.5.1973) olisi ehkä aikaisin mahdollinen ajankohta. |
|
22.12.2019 20:18 | Rainer Silfverberg: | Yksi mahdollisuus on että liputetaan jonkin valtiovierailun kunniaksi. ETYK huippukokous pidettiin esim heinä-elokuussa 1975. Mutta se näkyisi vähän muullakin tavalla katukuvassa. | |
23.12.2019 07:16 | Juhana Nordlund: | Liputus voi todellakin johtua jostain satunnaisesta syystä kuten valtiovierailusta. Ei siis ole mitään takeita siitä, että kyseessä olisi esimerkiksi kesäkuun 4. päivä. Mutta ETYK tuo ei varmaankaan ole, koska silloin kaksiakselisia vaunuja ei enää kulkenut aikataulunmukaisessa liikenteessä. Jokin kunnostus tuolla Seurahuoneen talossa on ollut käynnissä, kuten ylempänä todettiin. Kuvassa näkyvässä julisteessa (aivan vasemmalla) mainitaan sekä Hessun Pankki että heinäkuu. Sana Hessun erottuu (alkuosansa osalta) juuri ja juuri puun takaa. YLEn arkiston filmissä, josta on maininta ylempänä, näkyy myös Jorman mainitsema työmaakilpi, joten senkin puolesta kuva on nimenomaan vuodelta 1973. Filmin kuvauksiin mennessä Hessun Pankki -juliste oli korvautunut jollain toisella mainoksella. |
|
23.12.2019 10:00 | Markku Liira: | Jos kuva on vuodelta 1973 ja liputukset johtuvat jostain muusta syystä kuin kansallisesta liputuspäivästä, yksi mahdolisuus olisi 3. heinäkuuta alkanut ETYKin ulkoministerikokous Helsingissä. Ainoa valtiovierailu 1973 kesäkaudella oli Tanskan kuningattaren Margareeta II:n ja prinssi Henrikin 4. syyskuuta alkanut kolmipäiväinen vierailu, mutta tuskin Hessun Pankin mainoksessa olisi silloin enää mainittu heinäkuuta. | |
23.12.2019 13:08 | Jari Ahokas: | Finnasta löytyy ilmakuva vuodelta 1973 jossa näkyy Hessu Pankin mainos ja liputuspäiväkin sattuu olemaan. Mutta päivämäärää ei siinäkään ole mainittu. (kuvassa näkyy hyvin myös rautatieasema sekä aikakauden kalustoa) https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002lp4 | |
23.12.2019 23:24 | Petri P. Pentikäinen: | ll.6.l973 oli Hesarissa iso ilmoitus "Hessun Pankin pääkonttori muuttaa Mannerheimintien ja Kaivokadun kulmaan syyskesällä". Eli tuolloin on tiedetty, ettei "heinäkuussa" toteudu. Eri asia, miten seinämainoksen kanssa toimittiin. Avajaisia vietettiin sitten 24.9. | |
24.12.2019 01:45 | Tuukka Ryyppö: | Jos asiasta on uutisoitu 11.6., silloin asia lienee tullut ilmi 10.6. Ja silloin on aika varmaa, että jos kuva on otettu 4.6., kuten yllä on arvailtu, myöhästymisestä ei oltu vielä annettu julkisuuteen tietoa, eli tuo tieto heinäkuusta oli vielä muutaman päivän ajan pankin Virallinen Totuus. |