20.05.2020 / Välillä Utti–Kullasvaara
20.05.2020 Vectron parin johdattelema T2088 kaartamassa Aitomäessä kohti Kullasvaaraa.
Kommentit
| 20.05.2020 22:18 | Esa Leskinen: | Kuvien perusteella Vectron-pareissa ovat takimmaiset virroittimet yleensä ylhäällä, kun taas Sr1- ja Sr2-pareissa on edessä etummainen ja toisessa takimmainen. Miksi näin? Ihan hieno kuva muuten. | |
| 21.05.2020 00:04 | Aleksanteri Skyttä: | Sr2:n virroitin painaa ajolankoja aika paljon. Kun virrottimet ovat kauempana toisistaan, rasitus ajolangalle pienenee. Yhteiskäytössä Sr2:lla ei tämän takia voi ajaa yli 160km/h. | |
| 21.05.2020 00:09 | Timo Salo: | Mahdetaanko tuolla virroittimen paineella hakea "loimotusvapaata" virransyöttöä? | |
| 21.05.2020 00:31 | Niila Heikkilä: | Virroittimen aiheuttama nostearvo on tarkkaan määritelty, riippuen osin nopeustasosta. Se ei voi olla liian pieni, koska valokaari kuluttaisi (jopa kesällä) hiilen nopeasti loppuun. Myös tehonotto vaikeutuu jos seassa on koko ajan runsaasti tasakomponenttia (valokaari tasasuuntaa virtaa) ja yliaaltoja. Virroitin aiheuttaa ajolankaan sekä nostetta että ajolangan siksakin vuoksi myös sivuttaisheiluntaa. Sähköratapylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen väliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" etenkin pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan. | |
| 21.05.2020 00:36 | Timo Salo: | Tasaisen epätasainen sivusuunnassa vaihteleva kontakti ilman värähtelyä on ihanne??? | |
| 21.05.2020 00:45 | Jorma Toivonen: | Niila, Niila lopeta tuo teoreettinen opetus... Eikö tuo nopeus aikoinaan määritelty, milloi käytetään taaimmaisia virroittimia ja milloin kauimmaisia virroittimia? Sm1/-2 kalusto aikoinaan - useampi runko sn 100/110 | |
| 21.05.2020 12:49 | Topi Lajunen: | Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta. Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa. |
|
| 21.05.2020 14:21 | Esa Leskinen: | Onko siis niin, että Vectronissa on kevyemmät virroittimet ja siksi parivedolla voidaan ajaa takimmaiset haravat ylhäällä? | |
| 21.05.2020 15:00 | Aki Karvonen: | Todella mielenkiintoista lukea tuollaisista asioista, jotka eivät muuten tulisi mielenkään. | |
| 21.05.2020 17:11 | Topi Lajunen: | Vectron osaa säätää virroittimien nostopainetta riippuen valitusta virroitinasettelusta. Eri asettelut sitten eri kalustotyypeillä aiheuttaa mahdollisesti nopeusrajoituksia, kuten aiheuttaa myös kaksikerrosvaunun perässä tuleminen. |
|
| 21.05.2020 17:37 | Timo Salo: | Anteeksi maalaisuuteni, mutta minkä takia kakskerrosvaunu vaikuttaa asiaan? Ajetaanko pelkällä veturilla yli kahtasataa? | |
| 21.05.2020 19:00 | Topi Lajunen: | Kaksikerrosvaunun takana Sr2:n käyttäessä etuvirroitinta, suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Oletan, että johtuu kaksikerrosvaunun vaikutuksesta ilmavirtaan. 200 on sallittu takavirroittimella. Pelkällä veturilla ei ole virroitinasettelulla vaikutusta nopeuteen, mutta jarrusyistä suurin sallittu on 120 km/h. (Nykyään. Ennen oli 160.) | |
| 21.05.2020 19:03 | Topi Lajunen: | Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa. | |
| 21.05.2020 19:03 | Niko Salo: | Edit: Olikin jo vastattu | |
| 21.05.2020 19:27 | Timo Salo: | TNX Topi! | |
| 21.05.2020 22:44 | Mikko Otava: | Kotimainen kaksikerroskalusto on niin suurta verrattuna eurooppalaisen ulottuman mukaan tehtyihin vetureihin että kerrostalon perässä käy melkoinen pyörre, mikä häiritsee virroittimen toimintaa siten ettei etummaisella virroittimella pysty ajamaan täyttä vauhtia. Sveitsissä ei samaa ongelmaa ole kun paikalliset kaksikerrosvaunut ovat melkein samaa pötköä veturin kanssa. Samoin Suomessa on ajolangan korkeus on suurempi kuin euroopassa yleisesti, tämäkin vaikuttaa virroittimen toimintaan heikentävästi kun ne on suunnniteltu eurooppalaisille ajolangan korkeuksille. | |
| 21.05.2020 23:16 | Ossi Rosten: | Mietin tuota kaksikerrosvaunun vaikutusta ilmavirtaan tovin... Ei, ei sillä ei voi olla vaikutusta metritolkulla eteenpäin, 56m/s "vastatuleen"! Onkohan ennemmin siitä kyse jotta jos 200km/h vauhdissa systä tai toisesta virroitin ottaa sipeensä ja päättää irrota kiinnikkeistään, tai edes osia siitä. Jos noin käy niin takavirroitin on lähempänä vaunun seinää eikä suhteellinen nopeus(noepusero) vauun etuseinän kanssa pääse kasvamaan niin suureksi mitä se tekisi etuvirroittimen kanssa. Ts. olisiko että jos 200km/h vauhdissa etuvirroitin rikkoutuisi, niin olisiko tässä jo riski että se kumahtaa matkustamon puolelle poukkoiltuaan hetken Sr2 katolla rikkoen siinä ensin kaikkea mitä rikkookaan? | |
| 22.05.2020 08:50 | Topi Lajunen: | Niin, veturi edellä saa siis ajaa sen 200 kummalla virroittimella tahansa. Yllä oli kyse siitä, että veturi on kaksikerrosvaunun takana, työntämässä perässä tai välissä. | |
| 22.05.2020 08:51 | Niko Salo: | Ossi tässä kakskerrosvaunuista keskustellessa oli oletus että ajetaan Edo edellä jolloin veturi siis viimeisenä. Edit: Taas Topi nopeampi. :D | |
| 22.05.2020 08:57 | Topi Lajunen: | Ajoitus hallussa. :) | |
| 22.05.2020 09:55 | Timo Salo: | Ihan pikkujuttu vielä jäi ihmetyttämään: Eikös veturissa ole sekä pyörien jarrut ja virran generointi takaisin verkkoon-jarru? Eli tuplajarrut? Miksi siis jarruongelma rajoittaa 120:iin km/h pelkällä veturilla... | |
| 22.05.2020 11:17 | Topi Lajunen: | Sähköjarru ei ole "fail-safe", se ei toimi, mikäli ajolangasta puuttuu jännite, tai pääkatkaisija on muutoin auki. Lisäksi veturissa ei ole kiskojarruja. | |
| 22.05.2020 20:12 | Mikko Mäntymäki: | Jos ajolangan jännite on poissa silloin "sähköjarru" on poissa pelistä. | |
| 22.05.2020 20:46 | Timo Salo: | Sähköjarrun tehon voi ajaa myös TEHOVASTUKSIIN, mutta tässä tapauksessa syntyvä energia on ehkä raju kesytettävä. Pääkytkimen lepokoskettimista vastuspakettiin... (mielenkiintoista olisi vaan tietää kuinka paljon tehonkestoa tarvittaisiin täpötäyden intercityjunan pysäyttämiseen 200 km/h:n nopeudesta vastuskuorman avulla? Oma vaunu vastuksille :-) ) | |
| 22.05.2020 20:50 | Tuukka Ryyppö: | Jotain osviittaa antaa se, että lähemmäs puolet ER2-junan katosta on sähkövastusta. Ja se kulkee harvoin yli satasta. | |
| 22.05.2020 22:14 | Topi Lajunen: | Sr2- ja Sr3-vetureissa ei ole jarruvastuksia. Veikkaan, että on katsottu tarpeettomiksi, takaisinsyöttävän sähköjarrun kaverina. Sr1:ssä on jarruvastukset, mutta sen tasavirtamoottorit tarvitsevat magnetointivirran toimiakseen generaattoreina, ja ne saavat sen ajolangasta. | |
| 22.05.2020 22:24 | Ossi Rosten: | Jaa, niin, näitä junia voi tosiaan peruuttaakkin nykyään kahta sataa! Joo, siinä tuo ilmavirran pyörteily on varmasti melko voimaksta 2krs vaunun perässä :) |