03.06.2020 / Välillä Riippa–Kannus
03.06.2020 T 4481:n matkanteko tyssäsi Kiuruveden ja Komun väliin maanantain ja tiistain välisenä yönä 1.6., syynä ilmeisesti Ruotsinlaivojen 2756 ja 2738 hajoaminen. Takaa tullut T 5286 auttoi perästä ja työnsi junan Pyhäsalmen ratapihalle, jonne se sitten asetettiin seisomaan. Tänään 3.6. saatiin vihdoin apuveturit, jotka saapuivat Nokelasta käyden ensin mutkin Kokkolassa. Uuden junan tunnukseski valikoitui T 58841 (PHÄ-KOK), ja lopullinen kokoonpano oli varsin ruhtinaallinen. Junassa on T 4481:n hajonneet veturit ja 23 vaunuinen runko, sekä lisäksi keulalla vielä kolme apuveturia. Koneet ovat siis edestä lukien Dv12 2625, 2547, 2506, 2756 ja 2738. Tällaista ei joka päivä näe, varsinkaan sähköistetyllä pääradalla. :)
Kommentit
| 04.06.2020 10:01 | Jimi Lappalainen: | Komeaa menoa! | |
| 04.06.2020 11:21 | Erkki Nuutio: | Onneksi Deeverit on kuoletettu, viisinkertaisenikaan pääomakulut eivät karkaa. Viisinkertaiset huoltokulut on kuitenkin maksettava. Toki yhdellä deeverillä juna vain matelisi ja lämpöongelmia tulisi ainakin Voithiin. Salliiko moniajoautomatiikka jopa viiden veturin hallinnan? Jollen väärin ole ymmärtänyt isäni viimeiseksi suunnittelutehtäväksi Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa vuonna 1960 olisi jäänyt kaksinajolaitteiston toteutus (Vv16). |
|
| 04.06.2020 13:02 | Markku Pulkkinen: | Upeita kuvia taas, Aapo. Tuollaisia dieselveturinippuja en ole nähnyt kuin muisnoin Amerikassa käydessä. Ja kiitos myöls perusteellisesta oheisinformaatiosta! | |
| 04.06.2020 15:03 | Esa J. Rintamäki: | Komeaa, sanon minä! | |
| 04.06.2020 21:10 | Aapo Niemelä: | Kiitoksia paljon! :) | |
| 05.06.2020 00:59 | Harri Junttila: | Tietääkseni kolme saadaan moniajoon. | |
| 05.06.2020 09:51 | Mikko Herpman: | Virallisesti kolme ja tällöin hälytykset sekä muut moniajon toiminnot toimivat täysin. Periaatteessa ei taida olla rajoitetta kytkeä moniajoon useampikin mutta tällöin "lisävetureista" ei välity kaikki tiedot mutta veto/jarrutus toimii. Dm-7 kalustossa on rajoitus 8-vaunua, joskus mainittu 10-vaunua. Mutta sinällään yhteen voisi kytkeä useampiakin. Mutta tällöin ohjaussähkö ei välttämättä kulje riittävän luotettavasti ajopöydästä perätulppaan/viimeiseen vaunuun ja takaisin. |
|
| 05.06.2020 13:30 | Topi Lajunen: | Itsetoimijarrutus toimii vaikka sadalla Dv12-veturilla, ne kun jarruttavat tällöin vaunujen tapaan jarrujohdon paineenalennuksen ohjaamana. Suoratoimijarrutus sen sijaan menettää käyttökelpoisuuttaan, koska viiveet kertautuvat johtoveturin suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin täyttäessä/tyhjentäessä yksin kaikkien vetureiden sylintereitä. Vetovoimaan veikkaisin, että sen välittämiseen apuvetureille pätee samat ongelmat kuin tilatietojen välittyminen vetureiden välillä. |
|
| 05.06.2020 16:08 | Robert Sand: | Ainakin 4 Dv12 toimii moniajossa mutta ei välttämättä luotettavasti. http://vaunut.org/kuva/92632?u=290&paik=Kokkola | |
| 05.06.2020 16:45 | Erkki Nuutio: | Samankaltaista viiveellisyyttä oli valtaventtiilissä, jolla laitettiin höyrveturi liikkeelle. Ensin sitä pitää vähän raottaa ja odottaa muutama sekunti. Kun veturi liikahti, piti avata venttiiliä lisää. Jos kerrasta vetäisi venttiilin auki, veturi ryntäsi vauhdilla kääntöpöydän kuoppaan tai tallin takaseinästä läpi. Voisi vaatia, että uusimmissa vetureissa kuljettajaventtiili ohjaisi jokaisen jarrutettavan veturinakselin luona olevaa ABS-releventtiiliä. Tällöin jarrutuksen alkuviive on vain noin 0.2...0.5 s akselin etäisyydestä riippuen. Paineennousuviive (paisuntaviive) tulee toki lisäksi, koska jarrusylinterien täyttymiseen kuluu 0.5...1.0 s. Jos kuljettajaventtiililtä tulee jarrutuskäsky rinnakkaisesti myös sähköisesti näille releventtiileille, kuten uusimmissa raskaissa kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmissä, on jarrutuksen aloitus käytännössä samanaikainen (noin 0.2 s) kaikilla ABS-releventtiilien ohjaamilla akseleilla. Siis kaikki moniajo-veturitkin jarruttaisivat näin lähes silmänräpäyksellisesti tällaisilla uudenmallisilla venttiileillä. Itse taistelin Sisun kokeiluosastolla nelisen vuotta 70-luvulla silloisten paineilmaventtiilien ja Sisun omien rumpujarrujen kanssa, eniten juuri viiveiden lyhentämiseksi. Viiveet pelkällä vetoautolla olivat lähes 1 s. Jos jarrutuksen alkuviive on yli 0.3 s, ei jarrutustuntoa synny. Ihminen ei siis pysty tällöin kokemaan jarrun painamista ja siitä joskus aikanaan aiheutuvaa hidastuvuutta toisistaan johtuviksi asioiksi. Lisäksi viive jo itsessään viivyttää jarrutuksen alkua ja säätelyä. Akselikohtaisilla releventtiileillä ja taitavammin toteutetulla putkistolla (sisäliukkaat muoviputket, jouheat mutkat jne) saatiin aloitusviive pelkässä vetoautossa noin 0.25 s pituiseksi ja paisuntaviive noin 0.35 s pituiseksi, mikä oli riittävä (kilpailijoita parempi) ja silloisilla keinoilla mahdollinen tulos. Vasta nykyiset levyjarrut (käyttölaitteisto neulalaakeroitu) ja ABS-releventtiilit toivat merkittävän lisäparannuksen. Henkilöautojen nestekäyttöisten jarrujen viiveet ovat hyvin lyhyet. Ne eivät estä jarrutustunnon syntymistä, ja ABS-toiminto estää pyörien lukkitumiset. |
|
| 06.06.2020 09:51 | Topi Lajunen: | Nykyaikaisessa kalustossa (Sr2, Sr3) vetureiden suoratoimijarruja ohjataankin sähköisesti. Onnistuu jopa ohjausvaunusta. |