16.06.2020 / Lahti, välillä Ahtiala–Mukkula
16.06.2020 Rautatie ja voimalaitos Lahdessa
Kommentit
| 21.06.2020 22:21 | Simo Virtanen: | Kymijärvi I eli tuo korkein voimalaitos on käsittääkseni ajettu lopullisesti alas. Alunperin raskasta polttoöljyä polttanut laitos saneerattiin 80-luvun taitteessa kivihiiltä polttavaksi ja kiviihiili ajettii Valkon satamasta rekoilla tänne. Näin, vaikka rautatieyhteys oli olemassa ja voimalaitokselle oli rakennettu hiilenpurkulaitteetkin. Kymijärvi II (oikeanpuoleinen piippu) poltta REFfejä eli lajiteltua ja käsiteltyä jätettä. Kun kyse ei ole arinalaitoksesta niin polttoaineenlaadun on oltava korkea. Kymijärvi III (vasemmalla) on upouusi "biovoimala" eli polttaa puuperäisiä polttoaineita. Nekin tulevat yksinomaan rekkakuljetuksina ja volyymit ovat melko suuria. Öljykuljetuksia en ollut näkemässä eli en tiedä tapahtuiko ne rautateitse vai kumipyörillä. |
|
| 24.06.2020 03:22 | Harri Pesonen: | voimalaitos poistui käytöstä maaliskuun lopulla 2019. Se tuotti sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotantona vuodesta 1975 alkaen 44v palvelleena. | |
| 24.06.2020 03:22 | Harri Pesonen: | Voimalaitos muodostuu höyrykattilasta, höyryturbiinista sekä pääkattilan yhteyteen kytketyistä kaasutinlaitoksesta ja kaasuturbiinilaitoksesta. Laitoksen pääkattilan polttoaineita olivat kivihiili, maakaasu ja tuotekaasu. Tuotekaasu valmistetaan kaasuttimessa puuperäisestä biomassasta. Kaasuturbiinissa käytetään maakaasua. Höyrykattilan polttoaineteho on 350 MW, sähköteho on noin 150 MW ja kaukolämpöteho noin 190 MW. Kaasuturbiinin polttoaineteho on 150 MW, sähköteho noin 45 MW ja kaukolämpöteho noin 60 MW. |
|
| 24.06.2020 03:25 | Harri Pesonen: | Kymijärvi II voimalaitos on valmistunut vuonna 2012. Kaasutusvoimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistetyssä prosessissa vastapaineperiaatteella. Laitoksen kokonaisprosessiin kuuluvat kierrätyspolttoaineen vastaanotto- ja varastosiilot, kaksi kaasutin- ja tuotekaasupuhdistuslinjaa, kaasukattila, höyryturbiini, savukaasupuhdistuslaitteisto sekä savupiippu. Voimalaitoksen polttoaine koostuu materiaalikierrätykseen kelpaamattomista, mutta hyvin palavista jätteistä eli muovista, paperista, pahvista ja puusta. Laitoksen polttoaineteho on 160 MW, josta sähköteho on noin 50 MW ja kaukolämpöteho noin 90 MW. Voimalaitos tuottaa noin puolet Lahti Energian toimittamasta sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Kymijärvi III -biolaitoshanke Vuonna 2020 valmistuvalla Kymijärvi III -biolaitoksella korvataan 1970-luvulla käyttöönotettu kivihiililaitos (Kymijärvi ILaitoksen kokonaisinvestointi on 180 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 1 000 henkilötyövuotta. Laitoksen kotimaisuusaste on noin 40 prosenttia. Käydessään laitos työllistää suoraan tai välillisesti noin 100 henkilöä. Kymijärvi III huolehtii Lahden lämmityksestä yhdessä Kymijärvi II -laitoksen kanssa. Uuden biolaitoksen kaukolämpöteho on noin 190 megawattia, ja sen pääpolttoaine on sertifioitu biomassa. Laitos rakennetaan ensivaiheessa korkeapaineisena höyrykattilana, mikä mahdollistaa laitoksen muuntamisen lisäinvestoinnilla myös sähköntuotantoon. Laitoksen kiertoleijukattila mahdollistaa tarvittaessa muidenkin kiinteiden polttoaineiden käytön. Laitos varustetaan myös lämmön talteenotolla, mikä nostaa laitoksen höytysuhteen korkeaksi. Syntyvät lauhteet puhdistetaan juomavettäkin puhtaammiksi, ja lentotuhkat kierrätetään takaisin metsiin ravinteiksi. |
|
| 25.06.2020 17:30 | Reijo Salminen: | Minulla on sellainen hatara muistikuva että raskasta tuotiin aikoinaan junalla, ja jonkin aikaa hiiltäkin ja sitten homma siirtyi kumipyörille ja mm Timosen ajoneuvoyhdistelmät (ei siis rekat) ajoi sitä Valkosta kokolailla urakalla. Otan vastauksesta täyden poliittisen vastuun kun ei ole mitään referenssiä mistä tarkistaa asian oikeaa laitaa. Muistan kyllä kun tuota rakennettiin, erityisen hulppealta näytti piippuosan teko. | |
| 25.06.2020 18:58 | Jaakko Tuominen: | Joo, 10 hiilivaunua oli Valkon paluukuormassa 80-luvulla Dv parin takana muiden mukana. Olivat aluksi yrittäneet laittaa hiilet roikan perään mutta Jäivät Myrskylän pohjoiseen mäkeen kiinni. Eikös Kymijärvi 1 ottanut jäähdytysvetensä Kymijärvestä ja laski Vesijäveen? |
|
| 26.06.2020 15:25 | Reijo Salminen: | Ei kai sentään jäähdytysvettä, prosessiveden kylläkin, jäähdytysvesi otettiin Vesijärvestä ja laskettiin takaisin Joutjokea pitkin. Kymijärvi ja Vesijärvi on eri vesistöjä kunnes kohtaavat Kymijoessa Kymenkäänteessä. |