13.10.1897 / Venäjä
13.10.1897 Pietari – Uspenskajen hautausjunan N:o 81 / 82 aikataulu, alkaen 13 lokakuuta 1897 ja postikortti Pargolovon rautatieasemasta.
Kommentit
| 22.06.2020 23:29 | Kari Kuusela: | Aikataulun kieli on ruotsi, vaikka junan käyttäjät varmaankin olivat pääosin venäjän- ja suomenkielisiä. | |
| 23.06.2020 09:33 | Erkki Nuutio: | Harmittaa että emme juuri kukaan tunne, paljolta kieliosaamisen puutteessa (ja paljolta samalla kieliosaamisen vääristymisestä johtuen) näitä hienoja, venäläisarkkitehtien suunnittelemia SVR:n asemia (noin vuodelta 1910) Pietarin nurkalla. Emme vaikka esimerkiksi Pargalovo-Parkalasta on kirjakin : http://www.inkeri.ru/rep/books/item.php?id=19 . Niin niin niin ruotsihenkinen Senaattimme kaivoi itse verta Suomen nenästä provosoimalla suurvenäläistä närkästystä, ja samalla oli huomattava osasyy ensimmäisen sortokauden syntymiseen. Aikatauluja toki oli epäilemättä Pietarissa venäjänkielisinä. Sensijaan vähemmän viisaasti keisarikunnan pääkaupunkiin kulkeneiden vaunujen koko tekstitys oli ruotsiksi ja suomeksi, mutta ei myös venäjäksi ennen Bobrikovin määräyksiä. Samoin oli liian virkavaltaista ja jäykkää suhtautuminen Venäjän rahaan lippujen ja postimerkkien myynnissä Pietarin ja Viipurin välisellä rataosalla. |
|
| 23.06.2020 12:55 | Rainer Silfverberg: | Sortokautta edeltävä aika omine rahoineen ja postimerkkeineen ym osoitti venäläisille suomalaisten halun itsenäistyä. | |
| 23.06.2020 13:49 | Esa J. Rintamäki: | Voisi aivan hyvin kuvailla ruon ajan Venäjää "kansojen vankilaksi". Muutkin kuin Suomi puivat nyrkkiä taskussa: Baltian maissa tapahtui kansallista heräämistä. Eikä puolalaisetkaan kovin kovasti tsaarinvaltaa rakastaneet... | |
| 23.06.2020 14:00 | Erkki Nuutio: | Jokaisen omaperäisen ja elinkelpoisen kansallisuuden tahto on tulla itsenäiseksi ja pysyä itsenäisenä. Mutta jos on vielä vain autonominen, menettää harkitsemattomalla uhoamisella isäntävallalle autonomiansakin osin tai kokonaan. Kuten Suomi menetti postimerkkinsä ja rupla tuotiin takaisin markan rinnalle. Eikä siihen jäänyt. Jos todella aikoo itsenäiseksi, täytyy olla siihen riittävän viisas. Pitää tiivistää koko kansa yhtenäiseksi ja yksimieliseksi tasapuolisen ja oikeudenmukaisen hallinnon voimalla. Ei saa uhota isäntävallalle, mutta pitää silti olla myönteisesti tiukka sitä kohtaan. Ei saa elätellä utopioita (jota itsenäisyys oli ennen Venäjän hajoamisen alkua), mutta pitää käyttää mahdollisesti syntyvä tilanne häikäilemättä hyväksi. On oltava häikäilemätön yksimielisen kansan antamalla vastustamattomalla voimalla ja selustatuella. Useimmat Suomen puolueryhmittymistä rikkoivat näitä viisaus- ja häikäilemättömyyssääntöjä raskaasti. Pääasiassa siksi ajauduimme kahtia jakautuneena maana sisällissotaan itsenäisyytemme alussa - poikkeuksellisen helposta ulkoisesta voimatilanteesta huolimatta. |
|
| 23.06.2020 20:30 | Jorma Rauhala: | Virka-aikataulun kieli on "tietysti" ruotsiksi. Tuohan ei ole tarkoitettu matkustajille. | |
| 23.06.2020 23:25 | Kari Kuusela: | Niinpä niin. Myytiinkö / jaettiinko matkustavaisille tuohon aikaan lainkaan aikatauluja? Olivatko junien kulkuajat nähtävissä vain asemilla? | |
| 24.06.2020 00:02 | Rainer Silfverberg: | Siihen aikaan kun liikenne ylipäänsä oli aika vähäistä, oli sanomalehdissä ilmoituksia "junien kulkuajoista". | |
| 24.06.2020 01:27 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, yksi tärkeimmistä syistä suomalaisten asenteeseen venäläisiä kohtaan oli isovenäläinen sovinismi ja siitä kehkeytynyt ylimielisyys. Tätä vielä ruokki tuolloin muodissa olleet slavofilia ja panslavismi. Neuvostoliitossakin ilmiö tunnettiin: jokaisen kommunistin kieli on venäjä! Toisena esimerkkinä neuvostovirolaisille tuputettu Taka-Baskirian kulttuurin paremmuus virolaisten omaan verrattuna. Näyttää myös vahvasti siltä, että Kremlin poika Volodja ei suinkaan vierasta ajatusta...? |
|
| 24.06.2020 08:48 | Rainer Silfverberg: | Voi sanoa että Helmikuun manifesti 1899 pisti lopulta vauhtia itsenäistymishaluiille. Näitä erilaisia manifesteja tehtailtiin keisari Nikolai I hallitessa myös muiden Venäjän alusmaiden iloksi. Suomessa saatiin nauttia iloisesta autonoimiasta siihen asti kunnes keisari Aleksanteri II murhattiin. Toinen juttu on, että SVR:n rata Venäjällä oli siis kokonaan suomalaisten omistama ja hoitama. Henkilökunta oli suomalaista tai ainakin SVR:n palkkaamaa, eli voisi verrata "yksityisrataan" Venäjän alueen sisällä. Tällainen meininki ei ihan nykymaailmassa toimisi, mutta sen ajan rautateitä voisi verrata tämän päivän lentoliikenteeseen. |