12.08.2020 / Välillä Vihtavuori–Jyväskylä

12.08.2020 T 3408:n kyytiin olikin sattunut myös Äänekoskella päivystystehtävissä ollut Dv12 2647 ja vetäjäksi valikoitui Sr3 3326. Kuvaaja läpsii hyttysiä, kun alkaa jo kaukaisuudessa kuulua Vectronille tyypillinen ujellus ja hetken kuluttua juna ylittää Vääräjärven penkereen jättäen heijastuksensa peilityynen hiljalleen asuinalueiden väliin jäävän lammen pintaan.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Vertti Kontinen
Lisätty: 13.08.2020 21:06
Junatyyppi
T: 3408
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

14.08.2020 02:31 Timo Salo: Tästä hienosta kuvasta kannattas tehdä jälkikäsitelty kuva vanhaan puna/valko-maalauskaavioon ja pistää ne rinnakkain... Sitten kysyä ihmisiltä, kumpi erottuu paremmin? Turvallisuus, vai brändi?
14.08.2020 06:29 Vertti Kontinen: Totta. Kovin maastoutuu vihreä väritys suomen vihreään luontoon
14.08.2020 08:02 Topi Lajunen: Kyllä, veturi tulee usein päälle kylki edellä ajovalot osoittaen sivulle.
14.08.2020 08:06 Jimi Lappalainen: Ks. http://vaunut.org/kuva/67018
14.08.2020 08:20 Timo Salo: Niin, lienee täysin selvää kuinka tärkeät ajovalot ovat huomioinnin kannalta, siksi kirkkaat LED-valot ovat erittäin tärkeät! Silti ei autoihinkaan ei ole pakko vielä tänäpäivänä asentaa ajovaloautomatiikkaa... Täysin käsittämätöntä, osassa on, osassa EI! Sitten ihmetellään pimeiden autojen määrää, kun valojen käyttö on muistin varassa! Eräs moottoripyöräilijä sanoi, että 2-pyöräisellä pitäisi sallia AINA kaukovalojen käyttö ja AINA saa vilkauttaa vastaantulevalle, jos valot on pimeänä.
Kaikenmaailman turvakamppanijoita ja tietoiskuja esitetään, mutta ajovaloautomatiikkaa ei saada pakolliseksi!!! Sama koskee myös junia, paitsi ilmeisesti 1009:siä.
Ja Topille, myös nokka on kai maalattu vetureissakin?
14.08.2020 08:30 Vertti Kontinen: Toinen asia liittyen tähän näkyvyysaiheeseen. Entäs miten on Sr2 ja vihreiden Sr1, Dr16 ja Dv12 laita? Se valkoinenhan vasta sulautuu talviseen maisemaan, etenkin jos juna aiheuttaa lumipöllyä.
14.08.2020 08:47 Timo Salo: DV12:sta alkuperäinen nokan maalaus oli mielestäni erittäin onnistunut esimerkki turvallisesta maalaustavasta: Kirkkaat luontoonsopimattomat värit ja se V-kuovio oli siinä parasta. (harvemmin näkyy luonnossa moista kuviota ja lisäksi mielestäni tyylikäs virtaviivainen näky)
Ajoin aktiivityöurani aikana n. 70000 km/vuosi ja kaksi kertaa oli nokkakolari kintaalla näkyvyyden takia, vain onni pelasti VORGgilaisten kiusaksi... :-)
14.08.2020 15:58 Topi Lajunen: Nokka on juu maalattu, ja värityksen eron huomaa ajovalojen loisteen takaa kyllä, jos katsoo veturia. Se, mitä merkitystä sillä on veturin havaitsemiseen ylipäätään, ei käytännössä mitään. Aiheesta on keskusteltu laajasti sivustolla, hakutoiminnolla löytänee keskustelut.
14.08.2020 16:54 Hannu Peltola: Yhdysvalloissa junien turvallisuuteen herättiin varhain, mutta myös siellä estetiikka on usein ajanut turvallisen värityksen ohitse. Hyvä esimerkki on Pacific Northwestin vihreydessä kulkenut Northern Pacificin North Coast Limited, jonka Raymond Loewyn suunnittelema vihreä väritys on yksi kauneimmista rautateillä kulkeneista, mutta sen havaittavuus ikivihreiden metsien keskeltä voi olla haastavaa: http://vaunut.org/kuva/73662?s=1 (kuva on pienoismallista, kun esikuvan kuvaa ei näy olevan Vorgissa...)
14.08.2020 17:04 Timo Salo: Esim. SR2:ssa on samanlaiset kirjeluukun kokoiset valoumpiot kuin monissa autoissa. Lisäksi kesäisin näyttävät olevan ötököiden peitossa jolloin valoteho on melko vaatimaton. Tarttis laittaa se iso otsavalo päälle, niin sitten siittä olisi jotain apua havaittavuuteen, mutta häikäisee myös! SR3:ssa on jo terävät LED-valot, ne näkyy helposti ja pitkälle. Miten mahtaa olla, näkeekö niillä myös hyvin? Itse olen hiukan pettynyt siihen mitä ko. valolla (LED valo yleensä) näkee, valon väri täysin erilainen kuin esim. halogeenilampussa. Mikä lie kuljettajan mielipide noista valoilla näkemisestä?
14.08.2020 21:51 Antti Kukkonen: Poliisi saisi kyllä pitää ratsoiden yhteydessä valoratsiaa. Voisi kysyä esimerkiksi että laita takasumuvalo ja sen jälkeen säädä ajovalojen korkeutta.
Viime talvena ajelin Laukaasta Siilinjärvelle lumipyryssä ja oli ikävää miten monessa autossa ei palanut edes takavaloja saatikka ajovaloja tai sumuvaloja!
15.08.2020 00:54 Jouni Hytönen: Ja aika usein saisi kehottaa sammuttamaan tarpeettomasti palavat etusumuvalot. Jotkut käyttävät niitä ikään kuin lisävaloina, vaikka niistä ei ole juuri mitään hyötyä siinä tarkoituksessa, vastaantulijoita ne kyllä häikäisevät.
15.08.2020 04:15 Lasse Reunanen: Timo Salo. Ledivaloja on saatavilla monella eri värilämpötilalla. Halvoissa valoissa on yleensä hyvin kylmä 6000-8000 K valo, koska sillä saadaan helposti paljon mainostettuja lumeneita. Päivänvalo on n. 5400 K ja sitä kylmempi rasittaa silmiä. Ammattiautoilijat ja esim. metsäkoneurakoitsijat eivät yleensä käytä 5500 K kylmempiä valoja. Nuo kylmät valot on teini Jonnen auton keulassa yleensä. Uskoisin junissa olevan n. 5000-5500 K valot. Halvoissa valoissa myös optiikka on alkeellista ja hajavaloa kohdistuu liikaa etualalle ja taivaalle häikäisemään esim. sateessa. Laadukkaammissa sekin asia on kunnossa. Outoa olisi, jos junissa olisi valojen suhteen menty hinnat alkaen valoilla.
15.08.2020 05:58 Timo Salo: Lasse: Tiedän kyllä tuon, silti esim. työurani aikana käytin molempia sekä LED, että tavallisia valoja työvalona. Silti tavallinen valo voitti AINA. Vaikka LEDin valo/värilämpötila olisi mikä, niin se jotenkin kiiltää esim. kirkkaan metallin pinnasta niin, ettei sillä nähnyt "mitään", vaikka valo oli uskomattoman kirkas... (huomiovalona siis oivallinen)
Joku niissä mättää vieläkin, en tiedä mikä. Mutta yksi syy voi olla esim. se, että LED on äärettömän nopea. Jos se kytketään vaikka suodattamattomaan tasajännitelähteeseen, niin se syttyy ja sammuu 100 kertaa sekunnissa... (kokoaaltotasasuuntaus) Paristoilla tätä ilmiötä ei tietenkään ole. Jotkut koneistajat jopa väittivät saavansa päänsärkyä ko. valosta. Mielestäni mahdollista, kun valo värähtelee 100 Hz:in taajuudella, niin siinä syntyy helposti ns. stroboilmiö. Hehkulangalla varustetut polttimot taas jälkihehkuvat niin pitkään, että moinen ilmiö on mahdoton.
Ensimmäiset "polttimot" mitkä ovat "lähellä" hehkulampun ominaisuuksia, ovat mielestäni E27 kannassa olevia lamppuja, joissa valoa tuottava elementti on jaettu 5-6:een osaan joulukuusen mallisesti. Niitä myydään tavallisissa marketeissakin.
Myös LEDi-polttimon kestävyys on vielä hakusessa. Usein näkee esim. autoissa, kuinka polttimoiden valoteho on hiipunut lähes olemattomaksi. (päivähuomiovaloissa) Vaikka LEDille luvataan uskomattomia käyttöaikoja! Siihenkin voi olla syynä, että LEDin läpi ajetaan liikaa virtaa. Kaikki elektroniikkaa harrastavat tietää, että esim. ensimmäisten yksittäisten LEDien max. virta oli 20mA, joka säädettiin sarjaan kytkettävällä vastuksella.
Uskon kuitenkin, että tekniikka kehittyy ja myös LEDillä saadaan hehkulampun veroista valoa!!!
Kaikissa valolähteissä on omat ongelmansa, esim. sinertävät xenonvalot näyttää välillä, kuin hälytysajoneuvo olisi tulossa vastaan.
Noitten LEDien yksi "ongelma" on myös se, ettei ne tuota lämpöä, kuten hehkulamppu. (toisaalta näin) Auton takavaloihin "kylmä" LED ei sovellu lainkaan ainakaan täällä ennen niin kylmässä pohjolassa! Takana pöllyävä lumi peittää hetkessä LEDin, mutta hehkulamppu pitää muovin pinnan sulana!
LED on lyhenne sanoista: Light emmitting diode ja sen kynnysjännite on 2V, kun taas tavallisen tasasuuntauspiidiodin on n. 0,7V ja germaniumdiodin lähes olematon, että silleen...

https://fi.wikipedia.org/wiki/LED
15.08.2020 09:29 Lasse Reunanen: Asiaa joka sana.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!