23.08.2020 / Hämeenkatu, Tampere
23.08.2020 Viime yönä alkoi raitiotien ajolangan asennus Hämeenkadulla.
Kommentit
| 24.08.2020 22:32 | Jimi Lappalainen: | 540-XAT, Merlo Roto 38.16 -puomihaarukkanosturi vm. 2007, teho 74,9 kW, omamassa 13 400 kg. Ensirekisteröinti Suomeen 27.2.2015. | |
| 30.08.2020 23:01 | Santeri Taskinen: | Hyvä tunnelmallinen kuva. :) | |
| 31.08.2020 07:48 | Kari Haapakangas: | Hmm, tuo raidevarustus näyttää aavistuksen leveältä. Elikkä onko tässä vakiona rautatie-, ei ratikkavarutus? | |
| 31.08.2020 08:00 | Reijo Salminen: | Eikös Tampesterin ratikka ole normaaliraideleveydellinen. | |
| 31.08.2020 08:35 | Juhana Nordlund: | Tampereen ratikan raideleveys on 1435 mm, joka on normaaliraideleveys. Kysyjä ehkä pohti, onko kuvan työkoneen kiskopyörien raideleveys sama vai tuota leveämpi 1524 mm, joka on Suomen valtakunnallisen rataverkon raideleveys. Itse ainakin olettaisin, että raitiotietyömaille kiskopyörävarustus on valittu raitiotien raideleveyden mukaan. Vajaan 10 cm:n ero on kuitenkin sen verran pieni, ettei se helposti erotu esim. tästä kuvasta. | |
| 31.08.2020 10:32 | Kari Haapakangas: | Kuinka säädettävä tuo kiskopyörävarustus on? Vaikeahan sitä on kuvasta arvoida, mutta NÄYTTÄÄ siltä, että alaslaskettuna ei sopisi ratikan kiskoihin. | |
| 31.08.2020 12:37 | Juha Pokki: | En tiedä tarkasti tuosta kurottajasta, mutta spekuloin: siinä saattaa olla 1524-leveys, ja sitä käytetään Tampereella vain kumipyöräkohteissa, kuten tässä kadulla. Tai sitten kyseessä visuaalinen harha. Edellä menevä NRC:n Lännen 8800K puolestaan on erityisesti Tampereen raitiotiehanketta varten hankittu ja speksattu, joten siinä on varmuudella 1435-kiskopyörästö. NRC:llä on myös kiskoilla ja maastossa liikkuva korinostin, jonka raideleveys on 1435, joten sitä voidaan käyttää kaikkialla. Se ei ehkä kuitenkaan ole niin kätevä tällaisissa katukohteissa kuin kurottaja. | |
| 31.08.2020 13:28 | Jimi Lappalainen: | Erikoista on myös, että kurottajalla on keulassa maastorenkaat mutta takana katurenkaat. | |
| 01.09.2020 07:21 | Juhana Nordlund: | Jimi: Ehkä kurottaja edustaa oman sektorinsa katumaastureita (tämä huomautus sisältää aiheeseen kuuluvan hymiön). Tuosta kiskopyöräasiasta, jos kurottajaa ei käytetä eikä sitä edes ole tarkoitus käyttää raitiotiellä muualla kuin katuradalla, niin sittenhän kiskopyörien raideleveys voi olla aivan hyvin esimerkiksi 1524 mm. |
|
| 01.09.2020 16:50 | Tuukka Ryyppö: | Millä ajolangat sitten huolletaan siellä, missä ratikka ei kulje katuradalla? Miksei samaa laitetta voi käyttää tässäkin, eli mikä on se kurottajan tuoma etu katuympäristössä? | |
| 01.09.2020 16:52 | Tuukka Ryyppö: | Täginä muuten on "rataverkon ulkopuolella". Lasketaanko ratikkarataverkko rataverkon ulkopuolella olevaksi? | |
| 01.09.2020 18:24 | Juha Pokki: | Tuukka: Huoltotoimet tehdään jatkossa pääsääntöisesti tuolla Länkkärillä koko verkon laajuudella, näin olen itselleni antanut kertoa. Langan veto varusteluineen on kuitenkin helpompaa kahdella koneella, kuten tässä, vaikka Länkkärissä on kyllä erikseen henkilönostokorikin omalla nosturillaan. Tässä tehtävässä kahden koneen käyttö on kaiketi nähty optimaaliseksi ratkaisuksi. NRC:n ainakin aiemmin tässä projektissa langanvedossa Länkkärin apuna käyttämä Geismar-korinostin vaikutti olevan melkoinen "mopo" apukoneeksi, kurottaja on huomattavasti nopeampi, vapaammin asemoitavissa ja sujuvampi liikkeissään kaiken kaikkiaan näissä koritöissä. Merlossa on myös varusteena yksi iso kori, Geismarissa kaksi pientä. En yhtään ihmettele ainakaan siihen laitteeseen verrattuna, että kurottajaa käytetään vähintään joka paikassa missä se on mahdollista. En osaa sanoa, onko katuosuuksien ulkopuolella nykyään käytössä muuta apukalustoa. Tässä vielä kuva tuosta Geismar-Lännen-kombinaatiosta työssään http://vaunut.org/kuva/141927 |