02.09.2020 / Kotiradalla

02.09.2020 Hr3 lähes alkuperäisessä asussaan ennen 40-luvun puolivälissä Suomessa tehtyjä muutoksia.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Kotiradalla
Kuvaaja: Jari Ahokas
Kuvasarja: John Lindrothin pienoismalleja
Lisätty: 02.09.2020 22:50
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

03.09.2020 01:12 Esa J. Rintamäki: Hyvä! Tätä suhteellisen väheksyttyä veturisarjaa en olekaan ennen nähnyt pienoismallina.
04.09.2020 08:25 Hannu Peltola: Onko tämän mallin lähtökohtana ollut jokin ruotsalainen (messinki)malli?
04.09.2020 14:19 John Lindroth: Tämä malli on alusta pitäen ihan scratch built eli myös alustan osalta .Potentielli malli olisi ollut Bachmann Ten Wheeler(vaikea löytää ja kallis) josta olisi voinut modifioida tähän alustan. Se kuitenkin olisi ollut sen verran työlästä että päädyin samassa ajassa rakentamaan koko alustan itse. Näin ollen paljon apuja ei ollut saatavilla .Sama pätee tenderiin,vaikkakin Ruotsissa messinkimalleja kylläkin liikkuu joissa on sopiva tenderi,mutta ne ovat melkoisen hintavia. Kuvan mallista vielä puuttuu joitakin pieniä detaleita. Huomioi että malli on pyritty valmistamaan siinä SJ asussaan ennen 40 luvun puolivälin muutostöitä. Mallissa on käytetty Romford pyöriä ja moottori on Mashima valmistetta.
04.09.2020 14:44 Esa J. Rintamäki: Tätä mallia katselee tällainen räppäkäpälä kyllä ilokseen! Lämmittäjän lapiokin on oikean mallinen!

Ilmeisesti yksi suurimmista haasteista höyryveturin mallin scrach-rakentamisessa lienee juuri kampikoneistossa (kierto- ja kytkinkanget), ne on saatava toimimaan kangertelematta. Puhumattakaan pyörästöstä ja moottorin sovittamisesta. Luin joskus muinoin Taitaja-lehdistä Kauko Kuosman artikkeleita asiasta. Minulla on jossain liian hyvässä tallessa valokopioita näistä artikkeleista, koskien Ukko-Pekkaa ja Jumboa.

John, tiedän että kyse on eräänlaisesta "ammattisalaisuudesta", mutta minua kiinnostaisi kuvan mallin rakentamiseen kulunut tuntimäärä.
04.09.2020 15:10 John Lindroth: Jos ja kun on istunut omassa konepjassaan n. 3tuntia päivässä (efektiivinen työaika) ja noin 2kk tullaan hyvin lähelle sitä jo aiemmin laskettua 2oo tuntia.tietenkin jos apuja on saataville ja valmiita osia on kaikki kotiinpäin.Jos ja kun veturi on valmis tulee siihen myös merkittävä määrä erilaisia koeajoja ja hienosäätöjä että se saadaan raralla kulkemaan ilman ongelmia.
Joskus eteen tulee pirullisia kulkuongelmia ja niiden diagnosoimiseen ja korjaamiseen saattaa mennä tuntikausia. Se ei riitä että veturi kulkee suoralla radanpätkällä eteen ja taakse. Kangistot vaatii tarkkuutta ja välyksiä,samoin on hämmästyttävää kuinka paljon varsinkin höyryjen telit vaatii omaa tilaa (mikä huomioidaan alustan alustan rakenteessa jättämällä tilaa)koska kotiratojen kaarresäteet on usein melko tiukkoja. Hyvän virroituksen saaminen edellyttää myös että saadaan niin paljon virroittavia akseleita kuin mahdollista.
04.09.2020 15:40 John Lindroth: Tuohon kysymykseen ruotsalaismallista,muistan lukeneeni ainakin yli viisi vuotta sitten Allt om Hobbyssä juttua tuosta Bachmann Ten Wheeler mallista ja sen modifioimisesta ja juttu liittyi jotenkin siihen että ansioitunut mallinvalmistaja Perl suunnitteli TA-TB veturista rakennussarjaa.En tiedä toteutuiko se projekti koskaan?
04.09.2020 15:52 Hannu Peltola: Poistettiinko näistä Suomessa välittömästi savutorven "papinkaulus"? Muun muuassa tässä esimerkkikuvassa kaulus näkyy torven juuressa: https://digitaltmuseum.se/021018095284/s​tatens-jarnvagar-sj-ta-lok
04.09.2020 21:53 John Lindroth: Ruotsissa oli sekä kauluksellisia että ilman sitä olevia vetureita. Minulla ei ole tarkkaa tietoa Suomeen tulleista vetureista mutta niissä harvoissa varhaisissa Suomi kuvissa kaulusta ei ole. Osa näistä vetureista oli Ruotsissa turvekäyttöisiä.
Veturi 1919 oli Falun veturitehtaan valmistama vuonna 1907 kuului SJ llä TB sarjaan numerolla 895.
Suomessa veturin viimeinen käyttövarikko oli Tampere,se hylättiin vuonna 1953 ja romutettiin Hyvinkäällä vielä samana vuonna.
04.09.2020 23:44 Esa J. Rintamäki: Hannu Peltolan kommentissaan mainitsema kaulus on ruotsalainen näkemys kipinänsammuttajasta. Periaatepiirros näkyi olleen Ruotsin valtionrautatien historiikissa vuodelta 1906. Osui silmiin ennenvanhaan Rh:n kirjastossa.
05.09.2020 19:18 Jaakko Keränen: Allt om Hobby -lehdissä 1/2005 ja 6/2009 on artikkeli Bachmannin "Ten Wheelerin" muuttamisesta Ta/Tb-sarjan ruotsalaiseksi veturiksi. Muutostyö perustuu Dekaler&Etsat (byggsvenskt.nu) tekemään muunnossarjaa johon kuului syövytepelti ja savutorvi sekä höyry/hiekkakuvut. Muunnossarja kummittelee edelleen yrityksen kotisivulla mutta sarja on loppu. Sain puoli vuotta sitten ostettua viimeisen syövytelevyn mutta valuosia ei enää ollut. Toisaalta suomimallissa savutorvi menee joka tapauksessa uusiksi mutta sain Ruotista myös konepiirustuksen sikäläisestä savutorvesta ja höyry/hiekkakuvusta joten ne syntyvät helposti sorvissa. "Papin kalusta" ei piirustuksessa ole.

Muunnossarjasta på Svenska:

De från Piratens böcker kända "amerikanarna". Modell av "Amerikanarna", som i början av 1900-talet trafikerade Ystad-Eslöf. Kan byggas med drivning från Bachmanns ånglok Baldwin 4-6-0 (produktnummer 82303) och denna byggsats som består av etsplåtar, svarvade domer och skorsten.
05.09.2020 20:27 John Lindroth: Jaakko ,kiitokset lisätiedoista.
05.09.2020 21:02 Petri Sallinen: Ta- ja Tb-veturit olivat ruotsalaisten kopioita jenkkivehkeestä. Siksi niissä on kohtuullisesti eroja "Ten Wheeleriin" verrattuna. Aika vähän Bachmannin koneesta jää käteeen, mutta se on melko edullinen — siis pätevää modausraaka-ainetta. Takimmaista vetoakselia on siirrettävä taaksepäin noin kolme millimetriä. Tämän voi tehdä jyrsimällä, koska kehys on umpinaista sinkkipainevevalua. Jos tekee tarkan jyrsinnän, toimii kehykseen tehty jyrsintä laakerina ilman erillisiä laakereita — näin on Bachmannin vehkeessäkin. Sylinterit on myös uusittava. Ne voi rakentaa jenkkisylintereiden ympärille, jos ei haluaa tehdä sylintereitä kokonaan uudestaan

Eroja puitiin kuvien kera aikoinaan "naaman" Rautatieharrastus-ryhmässä. Tähän keskusteluketjuunhan ei saa kohtuullisella vaivalla selventäviä kuvia.
06.09.2020 00:19 John Lindroth: Edullinen on aikansa yli nukkuneen käsitys,USA ebay löysin yhden Hinta noin 200 dollar ,lähetys ym tullikaustannukset!
Huom . pyörän läpimitta 64 inch,Euroopan Ebay ei ainuttakaan.Sen edullisen ostan pois HETI !Eli alle 200 on hyvä saavutus.
yess näitä kyllä loytyy mutta pyöräkoko on se 52 ja sehän on liian pieni.
06.09.2020 10:30 Petri Sallinen: Bachmannin Ten Wheeler 82307 on passeli rakentelun lähtökohta. Mallin vetopyörien halkaisija on 18,2 mm ja esikuvassa se on 1575 mm eli H0:ssa 18,1 mm. Uutena mallin hinta Walthersilla näyttää olevan 210 dollaria. Maksoin aikoinaan omastani 85 dollaria uutena, kun se oli tullut discount-putiikkeihin myyntiin sen jälkeen, kun mallin uutuusarvo oli kadonnut. Tähän päälle tietty arvonlisävero rajalla ja kuljetuskustannus.

Digitaaliajan ajan härvelit nostavat mallien hintaa. Hintaero digitaalisen ja analogisen mallin välillä on vähintään satasen verran. Jos mukana on äänet, niin vieläkin enemmän. Siis tervetuloa todellisuuteen :) Suuntaushan on sellainen, että analogiset versiot tulevat häviämään.

Bachmannilla on tunnetusti hyvä varaosapolitiikka: kaikkia osia saa irtokamana, joten tällä tavalla voi valita projektiinsa vain ne osat, joita tarvitsee. Tosin varaosat eivät ole mikään edullinen tie. Edullisin tie on seurata käytettyjen markkinoilta.

Veturista oli muuten tarkoitus tehdä ruotsalaisten kanssa kaupallinen sarja win-win-periaatteella. Ruotsalaiset olisivat tuottaneet jyrsimällä valmiin alustan ja me Suomessa olisimme tuottaneet kattilan 3D:nä ja hytin ynnä muut osat syövyttämällä. Dataa ehdittiin kerätä, mutta homma kaatui sairastapauksen vuoksi.
06.09.2020 15:45 John Lindroth: Petriltä mielenkiintoista lisäinfoa tähän sarjaan liittyen,itse asiassa Ruotsissa kiinnostus tuohon malliin ja myynti olisi ollut melkoisen varmaa .Bachmanin kohdalla yksi seikka hyvinkin on taaimmaisen akselin siirto joka voi hyvinkin arvelluttaa ainakin aliottelevaa rakentajaa. Netistä löytyy tuosta edellämainitusta Ystad Eslöf veturista kuva onnistuneena Ho mallina jossa mielestäni on käytetty Bachmann alustaa 52 pyörillä ilman muutoksia taka-akseliin.
06.09.2020 18:09 Petri Sallinen: Tämä modaus ei ole aloittelijan kohde. Sinänsä takimmaisen vetoakseli siirto kolmella millillä eli uuden laakerikidan jyrsiminen pystyjyrsimellä sinkkipainevalukehykseen ei ole kummoinen juttu — mikäli jyrsintekniikka on hallussa. Sehän on vaan pelkkä ura. Tämän seurauksena myös kytkintankoa on pidennettävä — käytännössä kokonaan uuden kytkintangon mallaaminen on helpompaa.

Kaupallisissa mallihankkeissa oleellista on se, kenellä kantti kestää investoida. Jos vaikka höyryveturin valmiin alustan valmistaminen maksaa 150 euroa ja menekkiä olisi 500 kappaletta, niin tämä kertoo jo jotain. Pätäkkää tarvitaan toki muuhunkin kuin pelkkään alustaan :)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!