15.05.1932 / Heinola, Heinola
15.05.1932 Siltajänteen koekuormitus Heinolassa
Kommentit
| 04.09.2020 16:07 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Siltajänteen koekuormitus käynnissä. | |
| 04.09.2020 16:13 | Rainer Silfverberg: | Kannattaako siltoja koekuormittaa kalliilla vetureilla, jos menee pieleen? | |
| 04.09.2020 16:20 | Raimo Harju: | Täs ollaan varmoja että kestää, mutta saadaan mittailla taipumia ja muita kestävyyteen liittyviä ilmiöitä, vai kuinka? | |
| 04.09.2020 18:47 | Reijo Salminen: | Tästä kuvasta oli jo ammoin juttua täällä palstalla, valitettavasti kyseiset kommentit taitaa olla poissa, mutta olikohan niin että tuolla sillalla oikealla näkyvistä hahmoista toinen oli Juhani Katajiston lähisukulainen? Rautatiesiltahan on edelleen paikallaan, mutta myöskin tuolla taustalla näkyvä kaivo/lähde/mikä se mahtaa olla. |
|
| 04.09.2020 20:08 | Panu Breilin: | VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Jyrängön sillan koekuormitus tehtiin 15.5.1932. Soraa kuljettavien työjunien liikennöinti sillalla oli alkanut jo 6 päivää aiemmin. | |
| 05.09.2020 11:32 | Ilkka Hovi: | Hyvä kuvasarja mutta, please, Tunnistukseen K3 - Tv1. | |
| 05.09.2020 12:17 | Mika Hakala: | Rainerin kysymystä pohtien: No jos kestävyyttä halutaan testata, niin parasta lienee rasittaa saattamalla sinne vuorotellen normaalikäyttöön kuuluvia painoyksiköitä. Sitä mukaa, kun se todetaan turvalliseksi. Rata valmistui myös henkilöliikenteen käyttöön vuosikymmeneksi, eli mikään hutilyönti varmasti tuskin ollut. Varmasti olisi haluttu aikanaan testata halvemmalla, eli vaunuilla mutta niistä puuttuu vetovoima ja varsinkin täydellä painolla niitä on vielä vaikeampi saattaa paikalle ilman veturia. En ole rakennekestävyys alan insinööri, mutta olisiko todennäköistä, että testissä on ensin yksi veturi testannut sillan kolme pääpistetä, varsinkin sen keskimmäisen kohdan. Tämä veturi on sitten pysähtynyt ensimmäiselle reunalle, yhdeksi rasitustestin pisteeksi. Sitten seuraavan veturin tärkein piste ollut toisen reunan rasitus, eli sillan kaaren jännitysrasitus.Se on luvan saatuaan siirtynyt keskelle, toiselle rasituspisteelle. Sitten kolmatta ei tarvitse enää esitellä... |
|
| 05.09.2020 14:22 | Rainer Silfverberg: | Martinlaakson radan rasituskokeessa v 1975 käytettiin pitkää vedellä täytettyen säiliövaunujen letkaa, ja onneksi, koska ne suistuivat radalta sillalla. | |
| 05.09.2020 14:59 | Juhana Nordlund: | Kannelmäen pohjoispuolella 1975 sattuneen onnettomuuden jälkiä näkyykin kuvassa http://vaunut.org/kuva/62040 | |
| 05.09.2020 20:48 | Ilkka Hovi: | Noin 1965 tassuttelin Hämeenlinnassa Aulangon rautatiesillan vieressä olevalla (vai olleella) kävelysiltaosalla. Huomioita kiinnitti Tr1 veturin Tampereen suunnasta tuoneen postijunan (Po vaunuja, jokunen Fo ja katettuja vaunuja. Ensin luulin matkustajajunaksi koska rungossa oli useita likaantuneita Po vaunuja), veturin kulkiessa sillalla tunsi selvästi kuinka vetopyörän aiheuttama voimien pystykomponentti vapisutti siltaa. Kiskopainon määrittämiseksi piti ottaa vaikuttavaksi painoksi akselipaino + 15%. Silta ei voi olla jäykkä joten tuollainen koekuormitus antaa sillan suurimman painuman, sillä kulkeva veturi liikkuu ja veturin paino ei ole pitkään samalla kohtaa. Toisenlaisen näkökulman antaa muistelo, Karjaa - Hanko rataosan nopeusrajoitus oli vuonna 1967 70 km/h. Silloiselle kiskotukselle olisi nopeusrajoitus ollut 80 km/h. |