04.10.2020 Enää ei riitä juuri luonnollista valoa tähän aikaan vuorokaudesta, joten pimeinä ajankohtina turvaudumme keinotekoiseen valaistukseen ja sekunneissa laskettaviin suljinaikoihin. Toisin kuin edeltävänä päivänä, tänään ehdittiin paikalle ennen junan T 5054 lähtöä, joten valotustakin sai testailla rauhassa. Asemalla vallitsee tuttu äänimaisema: tasainen jyske, jota terävä pärinä halkoo ajoittain. Koneet hyrähtelevät vuoron perään uudelleen käyntiin, kun niiden valjastaja saattaa ratsujaan lähtövalmiiksi. Lopulta valaistus kaikkoaa keulakoneen hytistä ja siirtyy moninkertaisena veturin nokalle. 2658 saakin nyt killutella onnellisena, kun toinenkin valonheitin on löytänyt takaisin paikalleen. Junan pituudesta sitä ei uskoisi, mutta lähtökiihdytys saa aikaan asjallisen kokoluokan kömypilven, joka lipuu länteen pujotellen aseman valokeiloissa.
16.10.2020 14:41 | Oula Ahlholm: | Hieno kuva. Ja jokaista deeverisarjaa on yksi. | |
17.10.2020 11:24 | Aapo Niemelä: | Kiitoksia Oula. Tällainen kolmen sarjan kolmikko on aina hauska näky. |