22.09.2020 / Kristiinankaupunki, Kristiinankaupunki
22.09.2020 Ilmakuva Kristiinankaupungista, satama
Kommentit
| 15.12.2025 01:09 | Leevi Halonen: | Melkoisesti on Kristiinankaupungin satama kutistunut ja laiva liikenne kadonnut. Aikoinaan satamalaituri ulottui sillalle saakka. Sillan kohdalla oli erikseen Brittiläisten laivojen lastausalue. Siellä lastattiin sahatavaraa Britaniaan meneviin aluksiin ja alueella oli iso rillirata verkosto. Tuolloin Kristiinassa kävi päivittäin jopa 10-18 sahatavarajunaa päivässä. Vastarannalla, tuossa kerrostalojen kohdalla taas oli iso telakka-alue ja siellä oli myös laaja rillirata verkosto. Tietolähteenäni on Kristiinankaupungin merimuseo, joka on tutustumisen arvoinen museo, jos joku liikku kesäisin täällä länsirannikon Pariisissa. |
|
| 15.12.2025 01:21 | Antti Tapani Häkkinen: | Varmasti nimenomaan 10-18 sahatavarajunaa eikä esim. sahatavaravaunua? 18 sahatavarajunaa yhdessä päivässä kuulostaa melkoisen huikealta junamäärältä, tänä päivänä yksikään Suomen satamista ei näe tuollaisia junamääriä, edes kaikki rahtityypit yhteen luettuna ja rohkenen epäillä, että Kristiinankaupungin satama olisi ikinä vastaanottanut yli kymmentä junaa päiväsä. Ja mainittakoot, että Kristiinankaupungin satama sijaitsee nykyään Karhusaaressa, joskaan ei sielläkään järin vilkasta käsittääkseni ole. |
|
| 15.12.2025 08:59 | Kari Haapakangas: | Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | |
| 15.12.2025 12:38 | Eljas Pölhö: | Enemmän kuin 1 tavarajuna päivässä Kristiinankaupunkiin on kyllä ollut harvinaista herkkua koskaan. Junien määrän voi halutetessaan katsoa VR:n vuositilastoista (ovat netissä). Sataman tilastosta esimerkiksi 1960 sinne saapui 675 vaunukuormaa, josta vientitavaraa 620 vaunukuormaa. Huippuvuonna 1961 saapuneita vaunukuormia oli 870, joista 790 oli vientitavaraa. kokoluokka on siis pari vaunua päivässä. Päivystysveturin satamatunnit olivat silloin keskimäärin 1 tunti päivässä. Vaihtoveturiesimerkkinä esim Kisko-Kalle Trr Lko-13, joka siirrettiin sinne Aavasaksalta 1963. | |
| 15.12.2025 13:17 | Teppo Niemi: | Melkoinen ristiriita rautatietilastijen ja Kristiinankaupungin.merimuseon tilastojen välillä. Jopa koko rataosan kapasiteettiinkin nähden. | |
| 15.12.2025 13:42 | Petri Nummijoki: | Isäni kertoman mukaan Suupohjan radan tavaraliikenne oli 1960-luvun alkupuolella (1962-1964) tyypillisesti sellainen, että Seinäjoen ja Kauhajoen välillä kulki Vv15-vetoinen tavarajuna, joka teki tällä osuudella olevien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Lisäksi Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin kulki tavarajuna, jota vedettiin Hv1-höyryveturilla (varmaan Seinäjoen ympäristössä mahdollista, että joskus oli Hv3) ja tästä junasta jätettiin Perälään Kaskisten suunnan vaunut, jotka käytiin hakemassa Kaskisten vaihtoveturilla. Kaskisissa oli 1960-luvun alkuvuosina Tk3 mutta se korvattiin noin 1964 paikkeilla Tve2:lla. Lisäksi Koskenkorvalta ajettiin sorajunia Etelä-Pohjanmaan ratatyömaille. Mm. juuri tuolle Kristiinankaupungin tavarajunan paluuvuorolle annettiin Kurikassa usein viestirenkaalla ilmoitus, että sorajuna on kuopalla, jos sitä ei näy Koskenkorvan asemalla. Tässä olikin koko normaali tavaraliikenne. Talvisin Kaskinen oli 1960-luvulla useana talvena pohjoisin auki pidetty satama, joten silloin sinne kulki lisätavarajunia. Isä ei kuitenkaan ollut talviliikenteen aikaan koskaan Suupohjan radalla junanlähetyksessä, joten ei pystynyt siitä antamaan tietoja mutta kertoi muuten nähneensä, että Seinäjoelta lähti talvella toisinaan kahden höyryveturin kaksinvedossakin tavarajunia lännen suuntaan. |
|
| 15.12.2025 14:21 | Tero Korkeakoski: | Oliko muuten Koskenkorvalle/lta muuta liikennettä kuin etanolivaunut. Tuliko sinne esim viljaa ikinä junalla? | |
| 15.12.2025 17:37 | Jukka Voudinmäki: | Olihan Koskenkorvalla saha, joka käytti rautateiden palveluja siitä päätellen, että aikakirjat tuntevat syrjäraiteen nimeltä Sahan raide. Pitää kyllä mennä ajassa taaksepäin vähintään 1960-luvulle. | |
| 15.12.2025 20:25 | Eljas Pölhö: | Koskenkorvan liikennepaikkakortin mukaan lp:n tärkeimmät asiakkaat 1960-luvulla olivat Alko, Koskenkorvan Osuuskauppa ja Koskenkorvan Saha. Saapuvista tavaralajeista tärkeimmät olivat muovituotteet ja hiiva. Lähtevistä tärkeimmät puutavara, alkoholi ja vilja. Vuonna 1960 vaunukuormia lähti 4279 ja saapui 293. 1962, 1963 ja 1969 vaunukuormia lähti 6696, 17770 ja 10615, kun taas muina vuosina lähtevien määrä oli 250-600 välillä. Lieneekö tilastoinnissa jotain eroa eri vuosina, koska rahallinen tuloutus oli samaa tasoa koko kymmenluvun. |
|
| 15.12.2025 22:01 | Petri Nummijoki: | Olisiko lähteviin vaunukuormiin laskettu joinain vuosina soravaunut mukaan ja joinain vuosina taas ei? Tuohon aikaan oli noin 300 arkipäivää vuodessa (pois lukien sunnuntait ja juhlapyhät) eli 17770 vaunukuormaa tarkoittaisi melkein 60 vaunukuormaa arkipäivää kohden. Vaikea uskoa, että määrä olisi lähelläkään tämmöisiä lukemia ilman sorajunien mukaan laskemista. | |
| 16.12.2025 00:08 | Leevi Halonen: | Museo-opas puhui todellakin 10-18 sahatavarajunasta päivässä. Tämä kuulostaa hurjalta luvulta ja siksi päätin kirjoittaa tämän tänne koska toivoin että aihe herättää keskustelua, kuten se on tehnyt. Tänne on tullut paljon mielenkiintoista tietoa. Kiitos siitä. |