05.10.1937 Äyräpään kirkonkylä ja kolmioraide. Vasemmalle rata Valkjärvelle ja Äyräpään asema jää juuri ja juuri kuvan oikealle puolelle. Alaoikealla menee rata Äyräpään lauttarantaan. Etualalla kirkko, Lammasniemi ja Lammasniemenlahti . Kuvan on ottanut todennäköisesti Ilmavoimat.
26.11.2020 11:51 | Erkki Nuutio: | Talvi- ja Jatkosodan raskaita ja verisiä taisteluita käytiin kuvan alueella ja siitä vähän oikealle (pohjoiseen) päin. Kuva-alue ja eteläpuolella oleva Pölläkkälä näkyvät yksityiskohtaisesti Radan varrella -kirjan karttaotteessa (s.396). Pohjoispuolella olevat Äyräpään ja Kylä-Paakkolan väliset harjanteet eivät näy kuvassa eivätkä eteläosaansa lukuunottamatta karttaotteessakaan. Armeijamme puolusti erityisesti näitä harjanteita kummassakin sodassa Vuoksen ylitysyrityksiltä. Hyökkääjän yritys oli päästä muun muassa kuvan vasemmassa alanurkassa näkyvän Vasikkasaaren puolelle ja edelleen Vuosalmelle ja sieltä edelleen Kannaksen rintaman selustaan. Jos harjanteet menetettäisiin, pääsisi punaväki helposti ylittämään Vuoksen sekä hallitsemaan tykistöllään alavaa Vuosalmen aluetta. Talvisodassa kuvan aluetta, Vuosalmen lohkoa puolusti EvL Matti Laurilan johtama JR23. Raskaissa taisteluissa sodan kahtena viime viikkona sitä vastaan hyökkäsi 15.AK:n 4.D ja 50.D., ja Kylä-Paakkolan kohdalla 17.Mt.D. Äyräpään kirkonmäki menetettiin 4.3.40. Myöhässä alueelle tuodussa naapuridivisioonan kevyen osaston tuhoon tuomitussa vastahyökkäysyrityksessä kaatui 5.3.40 kirkonmäelle 38 nurmolaisnuorta. Punajoukot pystyivät ylittämään Vuoksen vain kuvan kohdalta ja valtaamaan Vasikkasaaren. Ne eivät päässeet pidemmälle, koska Äyräpään ja Kylä-Paakkolan harjanteet pysyivät JR23:n hallussa. Jatkosodassa Kylä-Pakkolan harjanteita puolusti Ev. Ragnar Wahlbeckin johtama JR49. Wahlbeck itse haavoittui kuolettavasti taisteluiden alkuvaiheessa 4.7.44 ja rykmentin sankarillista taistelua johti väliaikainen komentaja EvL Eino Vänttinen. Vuosalmen-Pölläkkälän aluetta puolusti samoin sankarillisesti EvL Adolf Ehrnroothin johtama JR7. Näitä vastassa oli alkuvaiheessa 98.AK ja ylimenohyökkäyksessä 9.7. kuvan oikeasta reunasta eteenpäin 115.AK. Eri osastoista kootut puolustajat saivat katkaistua hyökkäyksen etenemisen ja punajoukot joutuivat asettumaan puolustukseen 15.7.44. Leningradin Rintaman komentaja, NL:n marsalkka Govorov totesi käskyssään, että 23.Armeijan tehtävä ei toteutunut sietämättömän raskaista tappioista huolimatta. Tappiot olivat hyvin raskaat myös viimeiseen asti, selkä vuolasta Vuoksea vasten puolustaneille suomalaisille. |
|
26.11.2020 12:15 | Esa J. Rintamäki: | Kevyt Osasto 8:n hyökkäyksen 5.3.1940 aamulla Äyräpään kirkonmäelle sanottiin olevan kuin ratsuväen hyökkäys, mutta ilman hevosia. |