15.04.1974 / Helsinki asema
15.04.1974 Yhdistetty 2. luokan pöivä- ja konduktööriosastovaunu EFi 22373 Helsingin ratapihalla keväällä 1974. Vaunuun on asennettu varusteet sähkölämmitystä varten. Vaunussa oli sähkövalaistus ja rullalaakeroidut A11-telit. Vaunu on muutettu 21,180 metriä pitkästä 100-paikkaisesta Ei-vaunusta 22251.
Kommentit
| 05.12.2020 20:34 | Heikki Jalonen: | Rullalaakerointi taisi olla de facto-pakko kun vaunu varusteltiin 1500V-johdolla+vaunumuuntajalla. Paluuvirtahiili olisi ollut hankala kombo liukulaakerin kanssa. Tuossa vaunussa taaemman telin hiilipää on kuvassa näkyvällä puolella. Nestelämmitys, kamiinalla+sähköpatruunalla, eikös tuolla näy takapäässä lämpöpannun piippu? Höyryjohtokin muuten vielä jäljellä, liekö sitten vain läpimenevä? Jos siitä oli edelleen haara lämpöpannuun, niin tämähän oli sitten varsinainen jokapaikan vaunu kaikelle mahdolliselle radalle & vetovoimalle. |
|
| 05.12.2020 23:14 | Olli Aalto: | Näissä EFi-vaunuissa 22371 - 22381 on/oli ikään kuin kaksi erillistä lämmitysjärjestelmää, 1500/220 V vaunumuuntajan kautta syötettävät suoran sähkölämmityksen konvektorit ja samassa kotelossa myös nestepatterit, jotka saivat lämpönsä kattilahuoneessa joko puukattilasta tai vastavirtakojeen läpi pihisevän höyryn kautta. Jälkimmäisen lauhde valutettiin hukkaan radalle. Eli sähkövedon tapauksessa päällä oli sähköpatterit, nestepatterit taas Sr12/Hr12- tai höyryvedossa vastavirtakojeen lämmittämänä ja muissa tapauksissa itse puukattilan lämmittämänä. Poikkeuksiakin toki mahtuu joukkoon: ei ollut tavatonta, että sähköveturin ja tällaisen vaunun välissä oli vaunuja, joista puuttui läpimenevä 1500 V johto, tällöin sähköpattereita ei voitu käyttää. Ja olihan niitä höyrylämmitysvaunuja, siis vaunuja, joissa höyrykattila syötti lämmityshöyryn junan höyryjohtoon (muistaakseni Fol, Gå). | |
| 06.12.2020 16:20 | Heikki Jalonen: | Ahaa, kiitos Olli lisätiedosta. Olen aina ollut luulossa (eikä ole mistä varmistaa), että sähkölämpö näissä vaunuissa oli toteutettu nestekiertoon, mutta olikin siis täydentävä konvektiolämmitys. Tietyt eduthan siinä ovatkin, ennen kaikkea nopea ylöslämmitys. Siitä oli varmasti hyötyä, kun erilaisia junakokoonpanoja melko kiireelläkin kasattiin ulkona yöpyneistä vaunuista. Siltikin pakkasen vaara tuotti ylimääräisiä töitä. Mitään 1500V- tai höyryposteja seisontapaikoilla ei varmaan ollut eikä yölämmitäjää. Siten, vaunujen vedet piti yöksi tyhjennellä ja uudet täydentää ennen liikenteeseen laittamista. Oma hommansa, vaikka näissähän oli vain pienet käsivesisäiliöt. Eipä ollut mukavaa pakkastyhjennys-nappulaa... Lämmityskierrossa sentään oli nesteet. |
|
| 06.12.2020 17:50 | Teppo Niemi: | Ilmalassa oli höyrylämmitysmahdollisuus 'viuhkassa aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka ja Riihimäen asetteluraiteille tuli 1970-luvulla 15å0 V sähköliitäntä, joka rakennettiin myöskin Ilmalaan lähiliikennerunkojen seisontaraiteelle. Mutta entä esim. Karjaa? Ainäkin vuodenvaihteen 1986-1987 tienoilta itselleni on syntynyt mielikuva, että lisävaunut olivat kylmillään. |
|
| 06.12.2020 19:23 | Rainer Silfverberg: | Karjaalle kai ajettiin vain puulämmitettyjä vaunuja? Eikä varmaan ollut väliksi vaikka olivat kylmiä aamuisin koska paikallisjunien matkustajilla tavallisesti päällysvaatteet päällä. | |
| 06.12.2020 22:26 | Heikki Jalonen: | Varmasti hankalaa ja asiakasvalituksia tuottavaa. Mutta: VR:n saniteettimääräykset. Oliko se niin, että pesuvettä oli nimenomaan määrätty (korkeimman paikan mitä armollisimmalla käskyllä) olemaan aina saatavilla junassa matkustavan yleisön tarpeeseen? Eli, tyhjä tai jäätynyt pesuvesipönttö olisi ollut rike sen määräyksen suhteen? Tapahtuma, jota ei olisi parannut sattua. Myöhempinä aikoina, nämä WC&vesi-asiat ovat aivan nimenomaan tulleet kaluston käytettävyyden jokseenkin pahimmiksi kompastuskiviksi. Juna pohjoiseen pääsiäis-täysi, seuraava pysähdys Tampere, lähtö Tikkurilasta -25 min. Ja vain yksi (1) WC jossa ei (vielä) ole vika päällä. Siinä Kipparin huumori koetellaan... Mokoma WC, melkein ulko-ovien ovivikojen veroinen riesa, vaikka junaturvallisuuden osalta paljon vähäisempi. |
|
| 07.12.2020 10:45 | Rainer Silfverberg: | Mahtoiko noissa puuvaunullisissa lähijunssa ylipäänsä koskaan tulla vettä vessojen hanoista? Eihän Sm5:sissakaan ole vessa läheskään aina toimintakunnossa edes. | |
| 07.12.2020 13:00 | Heikki Jalonen: | No, noissa nykyajan junien alipaine-vessoissa on jokaisessa enemmän tietojenkäsittelykapasiteettia kuin Apollo 11:n avaruuskapselissa aikoinaan... Alipaine-WC tukkeutuu helposti, siksi käsipyyhepaperia ei pidetä saatavilla tai se on käytävän puolella (IC:t). Mutta, kyllä matkustajilla on kaikkea merkillistä mukanaan jolla kulhon pohjamutkan (noin 42 mm) saa tukkeeseen. Laitteistossa on monta anturia, joiden harhat saavat systeemin häiriötilaan, pahimpia ovat jätesäiliön pinnat ja siirtosäiliö. Kulhon tulva-anturi saattaa sokeutua, häiriö siitäkin. Giljotiiniventtiili saattaa olla sulkeutumatta, sekin on anturoitu. Tuorevesi voi olla lopussa, sillekin on anturointi. Myös paineilman syöttöpainetta vahditaan, saattaa alittaa toimintarajan. Kaikki nuo oikeat häiriöt tai vialliset häiriöilmaisut saattavat WC:n sulkutilaan, siis pois käytöstä, ihan automaattisesti. Siten, vanha sanonta "Toimii kuin junan vessa" ei tosiaankaan enää nykyisin pidä paikkaansa, ei yhtään. Toisin oli vaikkapa tuossa kuvan EFi:ssä, siinä se sanonta vielä piti paikkansa. Pesuvettä joko oli tai ei ollut, mutta itse päälaite toimi silti täysin luotettavasti. |
|
| 28.09.2021 16:52 | Esa J. Rintamäki: | EFi 22373 (ex Ei 22251 m/1947), vuodelta 1954, hylätty 1980. |