21.04.1942 SA-kuva 83172. Alkuperäinen kuvateksti: "Stor rysk naftavagn som fallit i händerna på våra trupper under framryckningsskedet." Tyyppikuvassa Gobo 199608(-S), joka on varustettu jarrukopilla.
08.12.2020 21:28 | Ilkka Hovi: | Olisiko -S merkintä tarkoittanut saksalaisissa kuljetuksissa. Hyvä kuva, kiva kun on löydetty. | |
09.12.2020 10:36 | Erkki Nuutio: | Suuria naftavaunuja neukku tarvitsikin, ja paljon! Oman kulutuksensa lisäksi NL toimitti liittolaiselleen Suursaksalle. Raja- ja kauppasopimukseen 11.2.1941 https://en.wikipedia.org/wiki/German%E2%80%93Soviet_Border_and_Commercial_Agreement ) sisältyi 900 000 tonnia öljytuotteita vuodessa. 9.4.1941 NL suostui korottamaan määrän 982 500 tonniksi. Tulokseen pääsyä sopimusneuvotteluissa hiersi ja viivytti NL:n vaatimus Petsamon (siis Suomeen silloinkin kuuluneen Petsamon) ja sen nikkelikaivoksen haltuunottamisesta. Sitä Saksa ei hyväksynyt ja NL taipui nurkuen. Valtapeli kukoistaa tänäänkin kuten silloin - EU:n ja Britannian Brexit -sopimuksen ainoa varsinainen este vielä loppuhetkilläkin on Ranskan himo Brittien kalavesiin. Tätähän mekin (Suomi) ja Tytti kynnyskysymyksenä vaadimme. NL:n vuoden 1941 öljytuotetoimituksista noin 60% tapahtui rautateitse ja noin 40% meritse Mustan meren kautta. Wikin mukaan rautateitse kuljetettu öljy olisi kuljetettu Neuvostoliitosta Suursaksaan erityisesti tätä varten varatuilla 900 saksalaisvaunulla. Kuljetusten käytännön toteutuksesta en tiedä, mutta saksalaisvaunujen käyttöä kuljetukseen syvällä neukkulassa on vaikea uskoa. Saksalla oli toki tällöin leveäraiteisiakin vaunuja yhteisesti suoritetun Puolan valloituksen seurauksena, mutta ei riittävästi. Siirtokuormaukset leveäraiteisesta normaaliraiteisiin vaunuihin tapahtuivat lähinnä kolmella raja-asemalla. Näistä yksi oli Laugszarten/Tauroggen (Tilsit). Öljytuotteet siirtokuormattiin ilmeisesti samoilla asemilla. Vaunujen telejä tai akselien raideleveyksiä tuskin muutettiin. Antoihan öljyn siirtely putkien ja mittarien kautta kontrollimahdollisuuden. |
|
09.12.2020 15:04 | Jouni Hytönen: | Raideleveyden muuttamista on tehty tulenpalavalla kiireellä ja useampaan kertaan, jos kuitenkin maailmansotien välisen ajan koko nykyisen Liettuan alueen rataverkko oli 1435 mm:n raideleveydellä. Neuvostoliitto liitti Liettuan itseensä kesäkuussa 1940 ja varmaankin tuon jälkeen käynnistyivät rataverkon levennystyöt. Jo vuoden kuluttua Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja rataverkkoa lienee jälleen kavennettu Saksan tarpeisiin. Vuonna 1944 Neuvostoliitto jyräsi länteen ja lienee taas leventänyt rataverkon omiin tarpeisiinsa. | |
09.12.2020 15:48 | Hannu Peltola: | Erkki, muun muassa klassisessa Kurt v. Tippelskirchin Toisen maailmansodan historia -kirjasarjassa on kuva öljytuotteiden siirtokuormauksesta venäläisvaunuista saksalaisiin. Tämä ilmeisesti oli vakiokäyntäntö ja sinällään siirtokuormaus on varsin helppoa. | |
09.12.2020 16:53 | Ilkka Hovi: | Taidanpa kirjoittaa toisen kerran, mutta asia sopii tähän. Latviassa on rataosa jonka raideleveyttä on muutettu 5 kertaa maailmansotien aikana. | |
23.01.2021 01:00 | Alex Chudoba: | Numeron perään merkitty -S viittaa siihen, että vaunu on saksalaisten Baltiasta lähettämää kalustoa. Käyttäjään se ei siis viittaa. |