??.??.1912 / Strömman kanava
??.??.1912 Strömman kanavan kääntösillan semafori on kuvassa vielä vanhaa mallia: Alaviistoon osoittavat siivet merkitsevät vapaata kulkua. Jossakin vaiheessa vapaata kulkua alettiin osoittaa yläviistoon olevilla siivillä. On parempi, että epäkuntoon joutuneen semaforin siipi putoaa seis-asentoon eikä vapaan kulun asentoon. Kuva on artikkelista Viljo Kala: 'Valtionrautateittemme pengerrys- ja taidetyöt' Suomen Teollisuuslehti. Koneteollisuus, 17.03.1912, nro 5-6, s. 72 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=72 Onko Strömman kanavan yli joskus johtanut rautatie? Jos ei, miksi kääntösillan kuva on valtionrautateiden rakenteista kertovassa artikkelissa, ja onko semafori silloin vesiliikennettä varten? Jutussa on kuva useista rautatiesilloista: Kemin-Isohaaran rautatiesilta, Ii-joen rautatiesilta, Ruukin rautatiesilta, Kannuksen rautatiesilta, Yrösjoen viadukti, Kymin rautatiesilta, Oulunjoen rautatiesilta, Strömman kanavan kääntösilta.
Kommentit
| 17.02.2021 09:48 | Ilkka Hovi: | Tuohon aikaan rautatierakennukset olivat Suomen Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen tehtäväpiirissä, kuten kanavatkin. Rautateiden rakennuksesta huolehti Ylihallituksen Rautatienrakennusosasto. VR:n Rautatienrakennusosaston toiminta alkoi vuoden 1923 alusta. | |
| 17.02.2021 09:48 | Jimi Lappalainen: | Tämä vanha rullasilta on edelleen jopa olemassa: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Str%C3%B6mma_kanal_-_gamla_bron.jpg | |
| 17.02.2021 11:12 | Kurt Ristniemi: | Kuvassa on Strömman vanhan kanavan vuonna 1897 rakennettu kääntösilta. Se korvasi Teijon ruukin rakentaman rullasillan. | |
| 17.02.2021 14:50 | Kari Haapakangas: | Öh, jos semafori on vesiliikennettä varten ja tuo asento tarkoittaa vapaata kulkua, niin kuinkas silta on sitten kiinni-asennossa? Tuostahan EI ole vapaata kulkua vesikulkuneuvoille, soutuveneitä ehken lukuun ottamatta. | |
| 17.02.2021 18:16 | Pekka Siiskonen: | Jimi: Eikös kuvan silta ole alkuperäisen työntö- eli rullasillan vuonna 1897 korvannut kääntösilta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mman_kanava)? Nätti paikka, käytiin vaimon kanssa tuolla 2014. | |
| 17.02.2021 19:27 | Jarno Piltti: | Vääksyn kanavan varrella on yhä edelleen vanha rautatiemallinen levysignaali. | |
| 17.02.2021 22:21 | Tero Korkeakoski: | Missä tuollainen Yrösjoen viadukti on sijainnut, kun en tuollaista enää nykyrataverkolta tunnista. | |
| 17.02.2021 22:54 | Mikko Otava: | http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3246.0 | |
| 18.02.2021 01:51 | Jimi Lappalainen: | Kiitokset virheideni korjaajille. | |
| 18.02.2021 10:19 | Jouni Hytönen: | Tämä Strömma taisi olla ainoa paikka Suomessa, jossa voi silmin havaita vuoroveden vaikutuksen. Kesällä 2016 tässä tuli käytyä ja epäiltyä muistia: eikös tässä toiseen suuntaan mennessämme vesi virrannut eri suuntaan? :) | |
| 18.02.2021 13:21 | Heikki Jalonen: | Asian tultua esille, täydennetään hieman tuota semaforia ja itse sillan opastetta koskevaa asiaa. Asiasta on määrätty Suomen (Keisarillisen) Senaatin päätöksessä 13 päivältä huhtikuuta 1917, sisältävä Suomen kanavien ja kääntösiltojen kautta käyvän liikenteen järjestyssäännön. Kokoaa yhteen aikaisemmat erilliset säännöt. Semaforin siivet ovat eri värisiä, punainen ja valkoinen. Molemmat siivet alhaalla, kanavassa kulku on kielletty. Kuten kuvan tilanne onkin. Kun merkinanto toimitetaan semaforilla, pitää aluksen, jos vasen punavärinen siipi on nostettuna, ajoissa pysähtyä ja antaa vastaan tulevan aluksen mennä ohitse. Jos oikeanpuolinen valkomaalattu siipi on nostettuna, tarkoitetaan sillä että kulku on esteetön. Pimeän tultua tarkoittaa punainen valo että tie on suljettu ja valkoinen valo että se on auki. Pimeän tultua merkitään kääntösillan läpikulkuaukko kahdella valkeavaloisella lyhdyllä sekä sillan läpikulkuaukon keskikohta lyhdyllä, joka sillan ollessa suljettuna näyttää punaista valoa kummallekin taholle kulkuväylän suuntaa. Kuvassa näkyy myös tuo toinen opaste, sillan opaste eli pyöreä levy, jossa keskellä lyhtyaukko. Määräyksestä poiketen se ei ole keskellä siltaa, vaan kääntölaakerin puoleisessa päässä. Opaste luonnollisesti kääntyy sillan mukana; sillan ollessa auki näkyy punainen levy tai pimeän aikaan punavalo ylittävän tien suuntaan, sillan ollessa kiinni näkymä on kanavan suuntaan. Opaste on luonnollisesti kaksipuoleinen. |
|
| 23.02.2021 11:01 | Pauli Ruonala: | Strömman kanavasta on kirjoitettu kirja: Ruukin kanavasta meriväyläksi. Strömman kanavan historia 1840-luvulta nykypäivään. Kirj. Turkka Myllykylä, kust. Tielaitos 1997. Kirja kertoo että kanavaa alettiin laajentaa syksyllä 1896 tekemällä ensin kapea työmaarata kanavan yli puupaalusiltaa pitkin. Sillan paaluja on ollut näkyvissä meidän aikaamme asti. Radalla kuljetettiin kiviä louhokselta työmaalle. Samalla silta vaihdettiin uuteen, sillan pituus on 31,5 m. Kanavalla on toinenkin yhteys rautateihin: kanavankaitsijan talon suunnitteli 1897 Bruno Granholm, joka suunnitteli myös paljon asemia ja muita VR:n rakennuksia. Vanha talo purettiin 1898, uusi tehtiin samalle kivijalalle ja osin samoista tarpeista. Se muistutti paljon Granholmin suunnittelemaa rautateiden kaksoisvahtitupaa. Rautateiltä oli lainattu rakennuksen suuri pituus leveyteen nähden ja koristeellinen julkisivu päätykolmioineen. Näin yritettiin luoda vaikutelma isokokoisesta rakennuksesta. Pääty antoi talolle huvilamaista tyylikkyyttä. Kanavatyön valvoja ei pitänyt päädystä kun se nosti hintaa. Semafoorista mainitaan että se jäi pois käytöstä 1920-luvulla ja korvattiin punaisella lipulla. |