24.07.2021 / Tampere
24.07.2021 Hämeenkadulla lisää raitiotie merkkejä, osa ihan tuttujakin. Mutta mitä liikennevalomerkki kertoo ?
Kommentit
| 24.07.2021 11:18 | Heikki Jalonen: | "Hattis No Go!" | |
| 24.07.2021 11:51 | Erkki Nuutio: | Viimeistään raideuran ja polkupyörän etupyörän renkaan kohtauskulman alittaessa 15 astetta, on polkupyörän ja -pyöräilijän kaatumisvaara suuri. Vaara on suurin kapeilla ja pienihalkaisijaisilla renkailla. Vaikka olen kokenut ja huolellinen pyöräilijä, kaaduin taittopolkupyörälläni tällä tavalla Helsingin keskustassa. Tuurilla en tullut jyrätyksi. Vaivaisia ja kai ruumiitakin tulee joistakin Tampereen pyöräilijöistä. Heitä ei ole varoitettu. |
|
| 24.07.2021 13:31 | Timo Salo: | Se on parempi, kun pysyy poissa tuosta nykyisestä "kaaoksesta"! Eihän tuossa maalaispoika tiedä missä saa edes kävellä!!! Maaseutu PAREMPI kaikellaviissii... | |
| 24.07.2021 13:45 | Juhani Pirttilahti: | Tässä on nyt sellaisia kevyen liikenteen ylityspaikkoja, joissa on etuajo-oikeus raitiovaunuilla ja busseilla. | |
| 25.07.2021 07:29 | Lauri Rantala: | ja takseilla sekä huoltoliikenteellä, jota voi hoitaa vaikka mersulla. | |
| 25.07.2021 07:31 | Lauri Rantala: | Vaihdeopastin kertoo että vaihde ei ole vielä asettunut. | |
| 25.07.2021 15:21 | Timo Salo: | Miten lie menee Hämeenkadun kivijalkakaupoilla näinä päivinä? Mitään "alkuperäistä" jäljellä? Kaikki kauppa siirtyy Lielahteen, tai Hakametsään/Kalevaan... | |
| 25.07.2021 15:48 | Tuukka Ryyppö: | Tuo katu on muutettu joukkoliikennekaduksi. Se rauhoittaa katua merkittävästi, mikä kansainvälisen esimerkin perusteella lisää kivijalkakauppojen asiakasmääriä ja tulovirtaa huomattavasti. Tämä taas tarkoittaa, että, liiketilojen vuokria nostetaan, mikä voi tarkoittaa että osa kaupoista joutuu etsimään liiketilat muualta, ja niiden tilalle tulee sellaisia, joille hyvä sijainti on erityisen tärkeää. Sitä en toki tiedä, onko näin käynyt Tampereellakin, mutta aikamoinen kummajainen Hämeenkatu olisi, jos ei olisi. Kun nyt kuitenkin tiedetään, että ennen remonttia n. 70% Hämeenkadun kauppojen asiakkaista tuli paikalle kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, joten noiden kolmen asiakasryhmän olosuhteiden parantaminen nyt ainakin väistämättä lisää asiakasmääriä. | |
| 25.07.2021 16:19 | Timo Salo: | Mielenkiintoinen näkemys Tuukalta! Kuitenkin Suomessa on edelleen neljä vuodenaikaa ja talvella nuo mainitsemasi liikkumismuodot kärsii inflaation. Tili täytyy siis tehdä kesällä ja talvella (jos sellaisia vielä tulee) pidetään luppoa? Olisko nuo laskelmat kansainvälisesti vähän etelämpää? | |
| 26.07.2021 07:11 | Lauri Rantala: | Kivijalkakaupat ovat siirtyneet nettiin. Varasto on vain Hämeenkadulla sekä pieni myymälä. | |
| 26.07.2021 11:48 | Juhani Pirttilahti: | Ei kannata yleistää. Juuri viime kuussa matkustin raitiovaunulla ja ostin verhot kaupasta, joka ei ollut siirtynyt nettiin. :) | |
| 26.07.2021 13:39 | Erkki Nuutio: | Mahdoitko kuitenkaan mennä Sammonkadun loppupäätä lähemmäksi keskustaa (Tekstiili Pihlin verholiike) ? Keskusta hiljentyi (tyhjiä liikehuoneustoja, vähän väkeä) osin luonnollisista syistä (kuten marketit, nettiasiointi jne.) ja osin sekasorron ja henkilöautovihan (huononnettu KAIKEN kumipyöräliikenteen sujuvuus, pysäköinnin hankaluus/kalleus jne.) vuoksi. Sekasorron nyt lieventyessä veikkaan silti enemmän Kouvolassa toteutunutta: ei palata keskustaan, vaan jäädään pysyvästi pois markettien ja muun sujuvamman palvelun piiriin. Etenkin asumiskustannusten ja maksujen korotusten raskauttamat toimivat näin. |
|
| 26.07.2021 13:52 | Timo Salo: | Hyvä Erkki!!! Itse olen ainakin niin säikky noitten mobiili-ihmeitten kanssa, etten uskalla käyttää yhtään noista "hienoista aplikaatioista" parkkeerausta varten mitä poika puhelimeeni asensi... :-( Ajaminen kyllä sujuu vaikka keskellä Hesan ruuhkaliikennettä! Se vaan mietityttää välillä, että kuinka kauan! Eilenkin "vanhempi rouvashenkilö" tuli keskellä Nokiaa liikennettä vastaan pikku Toyotallaan! Kääntynyt Souranderintien Nesteeltä vasten kiellettyä ajosuuntaa! Aiheutti "lievää" hämmennystä kanssa-autoilijoiden keskuudessa! |
|
| 26.07.2021 14:29 | Juhani Pirttilahti: | Erkki, ihan keskustasta (33100) käsin lähdin asiointimatkalle Sammonkadun loppupäähän. :) | |
| 26.07.2021 14:33 | Timo Salo: | Niin, nyt on kiva ajella esim. Stockan ja Sokoksen väliä ruuhkattomasti ratikalla... :-) | |
| 26.07.2021 15:19 | Topi Lajunen: | Edelleen on joksenkin hämmentävää, että joillain on käsitys, että kivijalkaliike menestyy vain silloin, kun siitä pääsee ajamaan yksityisautolla ohi. | |
| 26.07.2021 15:34 | Timo Salo: | Nyt Topi Sinulla on väärä käsitys. Se yksityisauto pitäisi saada HELPOSTI myös parkkiin lähelle sitä liikettä. Olen varma asiasta, että liike menestyy paremmin, jos ko. asia on kunnossa. Hyvä esimerkki on Paristopiste Rautatienkadulla. Enää en ole ko. liikkeessä käynyt parkkiongelman takia. Mutta Lielahdessa on liike nimeltään Suomen Akut. Siellä on ilmainen tilava parkki ja hyvä palvelu. Siellä kelpaa PISTÄYTYÄ aina, kun on paristo-/akkuongelmia! Suosittelen! Ajatteleppa vaikka, että tarvitset erikoisen nappipariston ja lähdet ostamaan sitä Paristopisteestä täältä Siurosta. Paljonko menee aikaa ja rahaa yleisillä kulkuneuvoilla moisella keikalla? |
|
| 26.07.2021 16:17 | Panu Breilin: | Tuo on se eri liikennemuotojen perusristiriita. Parantamalla yhden liikennemuodon olosuhteita tulee yleensä heikentäneeksi vähintään yhden toisen liikennemuodon olosuhteita (ja aika usein jopa kaikkien muiden liikennemuotojen olosuhteita). Hämeenkadulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti, mistä on maksettu se hinta, että autoilun olosuhteet ovat heikentyneet selvästi. Toisaalta mitä Lielahteen tulee, niin siellä liikennemuotojen väliset olosuhde-erot ovat kutakuinkin päinvastaiset kuin mitä Hämeenkadun varressa. Eli useampi muu liikennemuoto on kärsinyt siitä, että autoilun olosuhteet alueella on pyritty saamaan hyviksi. |
|
| 26.07.2021 16:20 | Timo Salo: | Heitetään vielä lisää löylyä kiukaalle. Moni ajattelee, että tilaa nettikaupasta. No, postin jakelu tänne periferiaan kestää lähes aina n. viikon lähetyspaikasta riippumatta. (postia EI jaeta tiistaina/perjantaina) Matkahuolto liikkuu jo rivakammin, mutta taas tarvitaan yksityisautoa! Lähimmät jakelupisteet on Linnavuoressa (3 km), tai Nokialla Harjuniityssä (5 km)... Kaihoisasti muistelen, kuinka tännekkin posti tuli vuorokaudessa ja jopa VR:ltä sai palvelua! Kun Siuron asema oli vielä hengissä, niin isommat tavarat tuli tilattua sillä kyydillä... (oma lukunsa oli se tavaroiden kuljetusvaurioriski) Eipä saa enää! Että silleen! |
|
| 26.07.2021 18:59 | Topi Lajunen: | Hyvät löylyt. Tähän väliin sellainen kauhallinen, että tutkitusti esimerkiksi Helsingissä keskustaan pyöräilevällä on enemmän ostovoimaa kuin sinne autoilevalla. En näe, miksi Tampereella olisi toisin. Kummalle kannattaa siis tehdä sujuvaa infraa? Toinen kauhallinen: onneksi nuoret ymmärtävät tulevaisuuden päälle ja nykyisiä ja entisiä nuoria on koko ajan enemmän. Kohta ei enää autoilevien setämiesten neliraajajarrutus riitä pysäyttämään kestävää kehitystä. |
|
| 26.07.2021 19:23 | Timo Salo: | Jos ymmärrän Topi-hyvä ajatuksenkulkusi oikein, niin nyt kaikkien meidän autoilevien setämiesten pitäisi muuttaa keskelle Tamperetta? Tätä linjaahan eräs puolue ajaa! Suomesta suuri luonnonpuisto ja ihmiset tungetaan Helsingin alueelle, Tampereelle, Turkuun, tai Ouluun... Maan muut alueet muutetaan luonnontilaisiksi luonnonpuistoiksi ja asennetaan tuulimyllyjä täyteen? Toiseen kauhalliseen sanoisin, että ne jotka suurinta elämää pitävät kestävästä kehityksesta eivät joudu pitämään tämän maan elinkeinoelämää pystyssä. Emme elä sillä, että myymme jäätelöä toisillemme ja noudamme EU:n ruokapaketin keskiviikkoisin Tammelan torilta! (luonnollisesti ratikalla ajaen ja KELA maksaa matkat) Eihän nyt mennyt liikaa politiikan puolelle??? :-) |
|
| 26.07.2021 19:42 | Topi Lajunen: | Ymmärsit hieman väärin, sillä tulevaisuus on sellainen, että autoilevia setämiehiä ei ole, vaan on asukkaita, jotka matkustavat joukkoliikenteellä/pyörällä sinne, missä palvelut ovat. Myös sinne keskustaan. Ei tämä muutos hetkessä tapahdu, mutta sinne suuntaan yritetään mennä. Ja nimenomaan asukkaat kannattaa sijoittaa riittävän suuriin keskuksiin, siitä tulee synergiaetuja ja vähemmän kuormitusta yhteiskunnalle. Se, että keskustoissa ja niiden liepeillä on asuntojen hinnat liian korkeat, on nimenomaan merkki siitä, että niitä asuntoja on liian vähän. Kysyntä ja tarjonta määrittelee hinnat. Maailma ei välitä siitä, kiinnostaako joitain kestävä kehitys vai ei. Se ei nimittäin ole mielipidekysymys, vaan _pakko_. Tulevaisuutta ei ole ilman kestävää kehitystä. Elinkeinoelämää ei ole ilman kestävää kehitystä. |
|
| 26.07.2021 20:07 | Timo Salo: | Vielä viimeinen kommentti tästä asiasta. Tiedoksi Sinulle, että olen puolet työurani (n. 20 vuotta 6km/pv) kestosta käynyt polkupyörällä töissä. Kevät/kesä/syksy oli toimivaa aikaa, mutta talvi ei sovi kaksipyöräisille, eikä kaksilahkeisille. Maksan noista vuosista veroa niska/polvi/nilkkasärkyjen muodossa. Sellaista pyörää, tai asua ei ole, joka tekee talvipyöräilystä terveellistä. Haluaisin nähdä sen ratkaisun, jolla tämänkaltaisten olemassa olevien kylien (Siuro) liikenne hoidetaan? Ikäkin tulee monella vastaan ettei pyöräily enää suju. Siirretäänkö AGCO:n tehdaskin parempien liikenneyhteyksien varteen jne jne. Se vuoren läpi mennyt ratakin ehdittiin purkaa, ei tiedetty kestävästä kehityksestä? Kestävää kehitystä voi tehdä myös järkevällä tavalla, eikä ehdottomia käytäntöjä luomalla. Monet ihmiset viihtyvät paremmin maalla lähellä luontoa, kun betonilähiössä Tesomalla. Siittä olemme ehdottomasti samaa mieltä, että käytäntöjä pitää kehittää ja saada CO2-tilanne hallintaan. Harmittaa vaan, kun näkee KAIKKIEN puolueiden puheenjohtajien ja muiden tärkeitten tappien näyttävän "hyvää" esimerkkiä ajamalla sinne/sun tänne isolla Audilla/Mersulla/BMW:llä... Kaikki yli Focus/Astra-kokoluokan autojen maahantuonti pitäisi lailla kieltää! (se olisi hyvä ja helppo alku parempaan. Esim. city-maasturia turhempaa/älyttömämpää keksintöä saa hakea) |
|
| 26.07.2021 21:11 | Juhani Pirttilahti: | Jossakin toisessa ulottuvuudessa siellä Siurossa pysähtyisi lähijuna. Sitten Amurissa ja Vuohenojalla olisi vaihtopysäkit raitiovaunuun. | |
| 26.07.2021 23:32 | Tuukka Ryyppö: | Koko Oulu pyöräilee läpi talven. Ja Helsingissäkin näyttäisi onnistuvan ihan mukiinmenevästi. Nastarenkaat vaan alle ja menoksi! | |
| 27.07.2021 09:37 | Petri Sallinen: | Hyvä kaupunkisuunnittelu ja toimivat joukkoliikenneratkaisut vähentävät tarvetta käyttää henkilöautoa ja parhaimmillaan tekevät henkilöautosta tarpeettoman. Kotitaloudessamme ei ole yli 30 vuoteen ollut henkilöautoa, vaikka monen mielestä omakotiasuminen ei toimi ilman sitä. Ainoa moottoriajoneuvomme on Royal Enfield, mutta sehän on vain lelu, jolla ei roudata sementtisäkkejä. Amerikkalainen kaupunkisuunnittelu on vannonut henkilöautoilun nimeen. Siitä merkkinä eri yhteyksissä nähtävät tuntien ruuhkat. Kotikaupunkini Espoo tunnetaan myös henkilöautoilua suosivasta kaupunkisuunnittelusta. Pääkaupunkiseuden yhteistyö joukkoliikenteen suunnitelussa on kuitenkin tuottanut tulosta, mikä näkyy positiivisena ainakin omalla asuinalueellani. Ideana on, että rantaradan ja metroradan asemille syötetään eri tavoilla liikennettä: busseilla, henkilöautoilla ja keveämmillä välineilla. Tämä vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja omalla autolla. Oman auton voi jättää rautatieaseman parkkiin ja jatkaa matkaa junalla tai metrolla. Lisäksi junat ja osittain metrokin tukevat fillareiden ja vastaavien kuskaamista mukana. En keksi, mihin tarvitsisin henkilöautoa. Kahdella liityntäliikenteen bussilla pääsen useille eri metroasemille tai rautatieasemille. Lisäksi bussiliikenneverkosto on suhteellisen kattava. Kaksi eri rautatieasemaa on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Lisäksi minulla on 30 vuotta vanha kolmivaihteinen Helkama Oiva ja siihen Hollannista tilattu perävaunu, jonka kantavuus on sata kiloa. Lisäksi suosin kaikissa hankinnoissa nettikauppoja. Nettikauppa sitä paitsi vapauttaa tekemään muita juttuja. Ymmärrän toki sen, että kaikilla paikkakunnilla Suomessa ei ole näin. Henkilöauto on monelle välttämättömyys vielä pitkään. Koska en tunne Tamperetta lainkaan, en osaa sanoa minkälainen kehitysmaa-alue se liikenteellisesti on — ainakin se on lähes yhtä suuri kaupunki kuin Espoo. Helsingin suurin kauppakattu Aleksanterin katu on suljettu henkilöautoilta. Vain huoltoajo ja ratikat liikkuvat siellä. Jalkakäytävät on levitetty. Tämä todennäköisesti ohjaa tietyntyyppisiä kauppiaita kadulle. Puutavaraliikettä tai rautakauppaa sinne on turha perustaa. Kauppa siirtyy vauhdilla nettiin. Suomen on sanottu olevan tässä jälkijunassa, mutta muutos kiihtyy täälläkin. Mitä olen viimeisen reilun vuoden aikana tilannut nettikaupasta? Tässä pikainen muistelo. Kymmenen litraa kalkkimaalia, peltisen postilaatikon, seitsemän kuutiota koivuhalkoja, soran levityskärryn, käytäväsoraa, kukkamultaa, lannoitteita, kolme 300 litran sadevesitynnyriä, lumikolan, teleskooppivarren oksasahaan, jääkaappi-pakastimen ja induktiolieden (vanhat roudattiin samalla mäkeen), MDF-levyjä, kirjoja, CD-levyjä, työkaluja, bassonkielisettejä, ruuveja, perunapuristimen jne, jne. Vaatteiden ja kenkien hankinta menee yleensä pieleen, ellet tilaa täysin samaa mallia kuin mitä olet tähänkin asti käyttänyt. Paikallisen K-Raudan oma kuski tuo kamat kotiovelle seuraavaksi päiväksi 25 eurolla. Posti, Matkahuolto ja kuriiriliikkeetkin tekevät näin, mikäli et halua hakea lähetystäsi noutopisteestä — joita on pilvin piimein, lähes joka kaupan yhteydessä. Tyttären perhe tilaa peruselintarvikkeet kotiin kuljetettuna. Pitsoja lukuunottamatta en ole vielä tilannut elintarvikkeita nettikaupasta. Nettikauppa on tehnyt maailmasta pienemmän. Tavaraa voi tilata nettikaupan välityksellä mistä päin maailmaa tahansa. Tarjonnan lisäksi tämä pitää hintatasoa kurissa, koska mikä tahansa nettikauppa maailmassa on aina vaihtoehtoinen hankintapaikka. Nämä kaikki ilmiöt — yhdessä muutaman muun ilmiön kanssa, jota en kuitenkaan sano ääneen :) — muuttavat liikkumista ja kaupankäyntiä. Tämä tapahtuu vääjäämättömästi: osin markkinaehtoisesti, osin politiikkatoimien avulla. |
|
| 27.07.2021 11:01 | Raimo Harju: | Asutusta on muuallakin päin Suomea, kuin Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi täällä Ulvilassa on bussipysäkkien tolpat peitetty muovihupulla koulujen kesälomien ajaksi, joten omaa autoa tarvitaan. Ei kai voida olettaa, että seniorikansalaiset lähtis talvipakkasella viiden/ kuuden kilometrin päähän polkupyörällä ruokakauppaan. Joukkoliikenne pitää saada ensin toimimaan, ennen kuin ruvetaan yksityisautoilua rajoittamaan. Minun nuoruudessani, 1960-1980 luvuilla pääsi täälläkin bussilla lähes joka paikkaan ja lähes mihin vuodokauden aikaan tahansa. | |
| 27.07.2021 12:13 | Erkki Nuutio: | Siirsin oman jatkokommenttini keskustelupuolelle Sivuraide -osastoon: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13157.msg100614.html#new | |
| 27.07.2021 22:02 | Heikki Kannosto: | Helsinkiläinen taksimies sanoi juuri viime viikolla että keskustan kaupat näivettyvät vuosi vuodelta kun omalla autolla ei pääse edes lähelle. Millä kannat esimerkiksi patjan puolen kilometrin päähän parkkihalliin? Kaikki eivät voi käyttää nettiä eivätkä varsinkaan maksaa netissä. (Jos pankkitunnusta ei ole sitä ei voi myöskään hakkeroida - älkääkä tulko kehumaan miten helppoa ja vaivatonta netissä asiointi on koska se ei useinkaan ole.) Pienituloisena joudun käyttämään taksia kaikkiin ostosmatkoihin mutta en ole niin rampa että saisin Kela-kyytejä. Olen funtsinut asian niin päin että aina taksilla ajaessani työllistän ammattitaitoisen šoföörin. Kokeilkaapa joskus käyttää joukkoliikennettä 25 kiloa tiiliskiviä selkärepussa. Saatte käsityksen siitä miten "vaivatonta" se on meille vanhustuneille. Helsingissä näyttää olevan suuntauksena se että mistään ei enää saa päästä ydinkeskustaan ilman ainakin yhtä joukkoliikennekulkuneuvon vaihtoa. (Anteeksi purkaukseni mutta juuri perjantaina jouduin kulkemaan pitkin poikin Helsinkiä ja lopulta oli pakko tulla Etelä-Haagasta taksilla suoraan Hyvinkäälle kun paikat eivät enää muuten olisi kestäneet.) |
|
| 27.07.2021 22:09 | John Lindroth: | Heikki ja Raimo puhuu täyttä asiaa!Täyäntöönpano saattaakin vaatia rikkomaan tottumanne demokraattisen yhteiskunnan rajoja ja myös perustuslakia! Olemmeko muuttumassa perusoikeutensa tuntevasta kansalaisesta lampaaksi?(So soon we change David Ruffin) | |
| 27.07.2021 22:58 | Tuukka Ryyppö: | Mistä lähtien Ulvila on ollut osa Tamperetta? | |
| 27.07.2021 23:06 | John Lindroth: | Tuo David Ruffin on vuodelta 1979! | |
| 27.07.2021 23:16 | Topi Lajunen: | Helsinkiläinen taksimies ei ole ainakaan minun silmissäni luotettava lähde. | |
| 27.07.2021 23:33 | Juhani Pirttilahti: | Olen jo mennyt raitiovaunulla 30 litran kukkamultasäkin kanssa. :-D (Kukkamultaa ei ainakaan Prisma toimita kotiinkuljetuksella.) | |
| 28.07.2021 02:08 | Esa J. Rintamäki: | Jos helsinkiläiseltä taksikuskilta kysyy ilonaisten "palvelupaikkojen" osoitteita ja samoin pimeän pullon ostopaikkoja, ne kyllä tiedetään. Tämä siis silloin, kun Berner ei vielä ollut sekoittamassa taksiliikennettä nykyiseksi kaaokseksi. |
|
| 28.07.2021 09:21 | Raimo Harju: | Tuukka, ei Ulvila ole osa Tamperetta, eikä kukaan sellaista ole väittänytkään. Kivijalkaliikkeitten ja joukkoliikenteen väheneminen koskettaa meitä kaikkia, riippumatta siitä, asummeko Oulussa, Tampereella, Helsingissä tai jopa Ulvilassa, joten tämä aihe koskettaa meitä kaikkia. | |
| 28.07.2021 12:53 | Tuukka Ryyppö: | Tässä on nyt kivijalkaliikkeitten kannattavuutta parannettu ja joukkoliikenteen käyttäjämääriä saatu lisättyä. Tästä aiheesta tässä nyt keskustelemma. Argumentti oli, että näin ei olisi pitänyt tehdä, koska Ulvilassa on huono joukkoliikenne. Ja nyt laajennat, että myös Oulu ja Helsinki ovat tämän Hämeenkadun remontin kannalta relevantteja paikkoja ja jotenkin jopa vasta-argumentteja sille, että Hämeenkadusta tehtiin joukkoliikennekatuja. Asioiden välinen yhteys kuitenkin jää hämäräksi. | |
| 28.07.2021 14:44 | Eljas Pölhö: | Minkähän alan liike hyötyy siitä, että lähelle ei pääse autolla? Äkkiseltään keksin vain terassikapakan. Hesassa Iso-Roballa on mielestäni muut kuin kapakat vähentyneet sitten 1980-luvun; kaksi lähikauppaa (ruokaa) on jäljellä. Malmössä kapakat ja jokunen kuntosali valtasivat pääkävelykadut, muita pysyviä menestyjiä ei jää mieleen. Norrköpingissä kymmenessä vuodessa joukkoliikennekadulta katosivat kaikki paitsi kapakat. Jopa Systembolaget joutui muuttamaan pari korttelia. Joku poikkeus on sinnitellyt autokadun ja joukkoliikennekadun risteyksessä (lehtikioski, pienoismallimyymälä), mutta aika tylsäksi muuttui näyteikkunakävely aseman ja kodin välillä. Kävelykatu/joukkoliikennekatu vaatii melkoisen turistivirran, kuten etelämpänä ulkomailla. Pieni lähiruokakauppa selviää, mikäli lähikortteleissa on runsaasti asuntoja. En ole käynyt kertaakaan Tampereella 2000-luvulla, joten en tiedä yhtään mitään sikäläisen joukkoliikennekadun kävelijämääristä tai mitä liikkeitä siellä on edes tarjolla. Joukkoliikenteen käyttäjämäärän pitäisi kyllä lisääntyä raitiovaunun myötä, mutta se kai varmistuu vasta sitten kun liikenne on olllut jonkun aikaa toiminnassa. Autolla liikkeen eteen pääsyn tarve korostuu myymälöillä, joiden myynnin volyymi on suuri iltaisin. Luulääkityksen takia en voi ajaa polkupyörällä enkä saa ajaa autolla, joten minun kannaltani liikkeiden on voitava elää paikoilla, joihin pääsee kyynärsauvojen avulla. Jos se edellyttää, että myös autolla, niin se on minusta OK. Kaukana olevat ostarit ovat viheliäisiä minulle, joten toivon tietysti keskustakauppojen säilyvän. |
|
| 28.07.2021 15:16 | Juhani Pirttilahti: | Autoileva kansa suuntaakin Lielahteen tai Pirkkalaan kaupoille. Kyllä tuo keskusta on mennyt semmoiseksi, että ei sieltä vaan saa kuin ehkä ruokaa, vaatteita, kaljaa, hampurilaisia ja pitsaa. | |
| 28.07.2021 15:31 | Erkki Nuutio: | Mm. Pendolino (!) -rakennuksen tienoilta saa kuulemma myös hamppua. | |
| 28.07.2021 16:06 | Panu Breilin: | Mitä autolla saapuvien asiakkaiden kävelymatkoihin tulee, niin se, että liikkeen eteen pääsee autolla ei välttämättä ole yhteydessä siihen, että kuinka lyhyt tai pitkä kävelymatka on. Esimerkiksi vaikka lähiön kauppakeskuksen oven edessä olisi parkkipaikkoja, niin lähimmät parkkipaikat saattavat olla varattuja, jolloin kävelymatkaa kauppakeskuksen ovelle voi olla sata tai jopa kaksikin sataa metriä halki parkkikentän. Myös sisällä kauppakeskuksessa kävelymatkaa tulee myös helposti satoja metrejä ensin kaupan eteen ja sitten kaupan sisällä. Verrattuna tähän esimerkiksi Hämeenkadun liikkeisiin suuntautuvat kävelymatkat saattavat olla paljonkin lyhyempiä vaikka Hämeenkadun varsi ei ole autoilupainotteisesti suunniteltu. |
|
| 29.07.2021 00:55 | Tuukka Ryyppö: | Eljas, en usko että yhdenkään alan liike hyötyy siitä, että eteen ei pääse autolla. En usko edes niiden terassikapakoiden hyötyvän siitä. Sen sijaan liikkeet voivat hyötyä merkittävästikin siitä, että eteen pääsee erityisen vaivattomasti joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Tuo hyöty on usein niin suuri, että se tekee järkeväksi vaihtokaupaksi sen, että noiden asiakasryhmien olosuhteiden parantaminen saattaa heikentää mudien asiakasryhmien olosuhteita. Usein on järkevää parantaa olosuhteita 4/5:lle asiakkaista, vaikka se sitten tarkoittaisi että 1/5:lle asiakkaista sitten olosuhteet jonkin verran heikentyisivät. Mutta ei silloin ole liikkelle hyötyä siitä, että paikalle ei pääse helposti autolla, vaan se on vain hyväksyttävissä oleva haitta muista päätöksistä. | |
| 29.07.2021 01:04 | Juhani Pirttilahti: | Nuo suhteet 1/5 autolla ja 4/5 muulla kulkumuodolla ovat aika realistisia. Rambollin tekemä Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019 kertoo: "Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (n. 73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä." | |
| 29.07.2021 01:16 | Juhani Pirttilahti: | Tampereella oli tiettävästi selvitetty vuonna 2000, että noin 30% ostovoimasta tulee keskustaan autolla. | |
| 29.07.2021 02:03 | Mikko Otava: | Autoilijat ovat kyllä aiheuttaneet mahtavan porun kun Hämeenkadun parkkipaikat poistettiin. Kosken itäpuolella taisi olla noin 5 parkkipaikkaa ja länsipuolellakin alle 10 paikkaa Hämeenkadulla. Kyllähän siihen keskusta jo kuolee, ei auta vaikka pääkadun alla on itäpuolella melkein 1000 parkkipaikkaa mistä pääsee hissillä alle 100m päähän mistä tahansa liikkeistä. Länsipuolellakin on pari parkkihallia ihan Hämeenkadun vieressä puhumattakaan kaikista sivukaduista, millä on edelleen parkkipaikkoja pilvin pimein. Kyllä se keskusta kuoli näiden noin 15 parkkipaikan takia. | |
| 29.07.2021 13:31 | Heikki Kannosto: | Kymmenen pistettä Eljakselle. Täällä Hyvinkäällä kauppakeskus Willa on onneksi aivan keskellä kaupunkia ja sekä bussilla että taksilla pääsee hyvin lähelle pääsisäänkäyntejä. Pohjoispäässä ovat samassa aulassa Citymarket, posti, apteekki ja Alko. Ikävä kyllä vanha virastotalo purettiin Willan tieltä; se oli päässyt ränsistymään mutta edusti hienosti sitä 1950-luvun tyyliä jota Hyvinkäällä on aika vähän. |
|
| 29.07.2021 19:54 | Petri Sallinen: | Uudet kauppakeskukset on hyvin suunniteltuja. Meidän kylällä on Sello, jonne pääsee monella eri tavalla. Rautatieasema on keskuksen kyljessä, samoin bussiterminaali. Uusi ratikkalinja koukkaa keskuksen halki. Kauppakeskuksen yhteydessä on 2900 ilmaista viiden tunnin parkkipaikkaa. Latinkia saa myös sähköautoille. Parkkihallista pääsee hisseillä suoraan kerroksiin, joten ei tarvitse yrittää änkeytyä omalla autolla pääoven eteen. Liikkeitä on vajaat 200, joten rahoistaan pääsee eroon tehokkaasti yhdessä paikassa. Jos ei saa roudattua kaikkia ostamiaan kamoja kotiin, niin kaupoilla on tarjolla kotiinkuljetuspalvelu. Sen patjan voi muuten käydä koelöhöämässä kaupassa ja pyytää toimituksen kotiin — tai ostaa patjan myöhemmin kotoa nettikaupasta. Näin minä ostin uuden patjani. Stadista Selloon pääsee junalla 15 minuutissa. Melkoinen määrä Espoon liityntäliikenteen busseista — niistä osa on jo sähköbusseja — kulkee Leppävaaran kautta tai niiden päättäri on Leppävaarassa. Kehä ykköstä pitkin kulkee poikittaisliikenteen bussit, jotka ylittävät rautatieaseman. Sellon ympäristössä — eli Leppävaarassa asuu noin 22 000 ihmistä. Tämä on noin puolet Hyvinkään asukasluvusta. Jos hyvinkäälainen kaupunkisuunnittelu perustuu siihen, että kaikki asukkaat änkeytyvät omalla autollaan kauppakeskuksen pääoven eteen, niin tämä ei onnistu Espoossa. Ihan kiva, jos se onnistuu Hyvinkäällä. Metroradan varrelle rakennetut kauppakeskukset ovat astetta uudempaa suunnittelua. Esim. Ainoassa metroasema ja bussiterminaali ovat käytännössä kauppakeskuksen kellarissa. Japanilaisessa kauppakeskussuunnittelussa raideliikenneyhteyden rakentaminen on oleellinen osa kauppakeskusken suunnittelua. Vanhemmat kauppakeskukset on rakennettu asutuksen ulkopuolisille pelloille, jonne ei pääse muuten kuin omalla autolla. Ne ovat tulevaisuudessa helisemässä. Minua ei kuitenkaan itketä se, että en henkilöautottomana pääse vierailemaan niissä. Mikäli tällaiset kaupat myyvät jotain sellaista kamaa, jota en helpommalla saa muualta, niin sitten käytän nettikauppaa. Suomessa nettikaupan volyymit ovat kasvaneet viimeisten pari vuoden aikana vuosittain yli kymmenen prosenttia. Kasvun ennustetaan jatkuvan ja tämä vaikuttaa kansalaisten ostokäyttäytymiseen. Nettikauppa tuo kaupankäynnin myös lähemmäksi haja-asutusalueita. |
|
| 29.07.2021 20:34 | Jaakko Tuominen: | Petri, muistithan ostaa sen patjan kilpailevalta nettikaupalta. | |
| 29.07.2021 20:41 | Raimo Harju: | Tuntuu siellä pääkaupunkiseudulla olevan asiat mallillaan, täällä landella kun asuu vanhas omakotitalos, jossa on aina jotakin laittamista, niin kyllä autoa tarvitaan, rautakaupas, tai rakennustarvikeliikkees asiointiin ja vaikkapa perheen viikonloppuruokatarvikkeitten kotiin tuomiseen. On pakko todeta että tuli vähän muutakin kuin rautatieasiaa, ainakin multa. | |
| 29.07.2021 21:01 | Tuukka Ryyppö: | Ei Tampere ole pääkaupunkiseutua. | |
| 29.07.2021 21:07 | Raimo Harju: | Tuukka, eikös se Espoos oleva sello kauppakeskus ole pääkaupunkiseudulla, näin minä ainakin ymmärsin Petrin kommentista. | |
| 29.07.2021 21:09 | Heikki Kannosto: | Willan parkkihalleista on hyvät liukuhihna- ja hissiyhteydet kumpaankin pääaulaan. Tarkoituksena ei ole että oman auton voii pysäköidä pääoven eteen - toisen pääaulan lähellä on kyllä maanpäällinenkin parkkipaikka. Valitettavasti yhä harvempi kauppa osaa lähettää tavaroita postiennakolla ja erityisen vähissä ovat ne kotiinkuljetuspäivittäistavarakaupat joissa maksun voi suorittaa pankkikortilla tavaroiden tuojalle. Nämä olisivat monelle ikäihmiselle erittäin käteviä vaihtoehtoja. Netti olisi hyvä renki mutta siitä on annettu tulla huono isäntä. |
|
| 29.07.2021 21:28 | Esa J. Rintamäki: | Petri, sanoit, että uudet kauppakeskukset ovat hvin suunniteltuja. Tämä pitää täydellisesti paikkansa esimerkiksi Itiksen ja myöskin Sellon suhteen. Redi taas on täysin ala-arvoinen suunnittelun kukkanen kaarevine käytävineen. Olen pakostakin joutunut käymään joitakin kertoja Redissä ja aina onnistun kulkemaan harhaan! Nettisivunsa mukaan SIELLÄ ON TARKOITUSKIN EKSYÄ JA HARHAILLA!!! Hurskaana toivomuksena lienee ollut se, että asiakasparka eksyneenä huomaa olevansa jonkun super-extra-wonder-shopin edessä ja kokee samalla shoppailuhalun nousseen itsessään. Tämä on täysin väärää psykologiaa, jonka on aiheuttanut kauppiaiden pohjaton ahneus! |
|
| 29.07.2021 21:31 | Raimo Harju: | Juuri noin Heikki, postiennakolla tilaaminen on varmaan tuttua monelle ikäihmiselle, ja rahalla maksaminen, tai pankkikortilla. Netistä on tullu huono isäntä, kun sitä tuputetaan joka paikkaan. Muutaman euron ostosten maksaminen rahalla kaupan kassalla, käy varmasti yhtä helposti, kuin kortilla tai jollakin kännykän sovelluksella. | |
| 29.07.2021 22:00 | Joona Kärkkäinen: | Se on aika naiivi ajatus että autoilu johonkin häviäisi. Ei varmaan edes vähene, käyttövoima vaan muuttuu. | |
| 29.07.2021 22:35 | Petri Sallinen: | Olen asunut yli 30 vuotta vuonna 1957 valmistuneessa omakotitalossa. Raimo, olet oikeassa — siinä riittää jatkuvasti laittamista, suurta ja pientä. Koko tänä aikana minulla ei ole ollut minkäänalaista autoa. Kaikki suuressa ja pienessä rakentamisessa tarvittavat kamat olen tilannut joko soittamalla, käymällä paikan päällä tekemässä tilauksen tai viime vuosina nettikaupasta. Sata kiloa kantavassa fillarin perävaunussa kulkee myös kohtuullinen määrä maalipurkkeja, kaakeleita tai sementtiä. Sitäkin olen kokeillut. Lisäksi ollaan kasvatettu neljä kersaa aikuisiksi ja hoidettu niiden harrastusroudaukset ja opetettu käyttämään ne julkisia. Kaksi kersoista päätyi hankkimaan ajokortin — kaksi koki, että sellaista ei tarvita. Rakensin viime viikolla tyttärelle puutarhapöydän. Ruuvit loppuivat kesken. Lähin rautakauppa on kahdeksan kilsan päässä. Projektiahan ei voinut jättää kesken, joten hyppäsin fillarin selkään. Kolmessa minuutussa olin rautatieasemalla. Lähijunalla ajoin neljä asemanväliä, jonka jälkeen vaihdoin bussiin. Se pysähtyy sopivasti K-raudan edessä. Ruuvit reppuun ja samaa reittiä takaisin. Koko keikka kesti puolitoista tuntia. Omalla autolla olisi ehkä sujunut nopeammin, mutta ei tämä ollut mielestäni mahdoton aika. En siis tarvitse autoa rautakauppakeikkaan — en suuren enkä pieneen. Rautakauppias tuo suuret ja painavat kamat suoraan pihalle. Kolme sadevesitynnyriä taisi tulla nettikaupasta tilattuna jopa Seinäjoelta asti, kun ei löytynyt mieleistä lähempää. Alajärveltä tilasin lapsille taannoin leikkimökin eräältä puusepältä. Toki tämä on vain minun valintani. Osittain kyse on asenteesta, osittain suunnittelusta — enkä väitä, että tämä konsepti toimii joka paikassa. Täällä se toimii, jos tällä tavalla haluaa elää. Osa naapureista on päätynyt samaan, mutta todennäköisesti suurimmalla osalla naapureista on kuitenkin auto tai useampi. Autohan on myös statusymboli tai mukava leikkikalu — "en kehtaisi ajaa Daciaa", kuten eräs kaveri sanoi. Ei autoilu mihinkään häviä. Se muuttaa muotoaan. Suurissa kasvukeskuksissa syntyneen ja kasvaneen nuorison keskuudessa tosin ajokorttien hankinta on jo vähentynyt. Yhteiskäyttöautot yleistyvät samaan tapaan kuin sähköpotkulaudat. Helsingissä esimerkiksi Green Mobility on lähtenyt jo hyvin käyntiin. Näyttävät lisäävän täyssähköautojensa määrää. Jos kaupunkisuunnittelu tarjoaa vaihtoehdon omalle autolle, niin miksi seisottaa pihalla jotain, jonka käyttöaste on luokkaa viisi prosenttia. Jos autoa tarvitsee jotain keikkaa varten, niin sen voi tarvittaessa vaikka vuokrata ja taksiakin voi käyttää. Taajamat ja haja-asutusalueet ovat oma juttunsa, joihin täällä koettu ei päde. Todennäköisesti liikkuminen erilaisilla alueilla voi eriytyä melkoisesti tulevaisuudessa. |
|
| 29.07.2021 23:36 | Jorma Toivonen: | Tänään tapahtunutta: Kävimme auttamassa vanhahkoa ( tai no +70) sukulaista. Hän hankki uuden TV:n eräältä suurehkolta (nimi taisi alkaa G:llä) kodinkonemyyjältä, ei kuljetusmahdollisuutta, tuonti kotiin maksoi muutaman kympin + lisämaksu toimitusajasta - paketin purusta lisämaksu + pahvien poiskuljetus, lisämaksullinen asennus... Me selvisimme varsin helpoista tehtävistä kahvikupposilla (paketin purku, asennus, jätteiden siirto taloyhtiön roskikseen..) Yksityisiltä kodinkonekauppiailta sai moiset palvelut aikoinaan ilman lisämaksuja. | |
| 30.07.2021 08:46 | Raimo Harju: | Minäkin hankin ensimmäisen autoni 38 vuotiaana. Sitä ennen kuljin työmatkat + kaikki muut matkat bussilla tai polkupyörällä. Sitten bussivuoroja ruvettiin vähentämään, kunnes ne lähestulkoon loppuivat, joten ainoaksi kulkuneuvoksi jäi polkupyörä. Jos käyttää silloin tällöin vuokra-autoa, voi ajotaito vähän rapistua, kiistaton tosiasia on, että ajotaito säilyy vain ajamalla. | |
| 30.07.2021 09:07 | Petri Sallinen: | Yksikään kaupallisesti toimiva yritys ei tarjoa ilmaisia palveluita. Jos jotain asiaa markkinoidaan ilmaisena, sen aiheuttama kulu kerätätään jossain muussa muodossa asiakkailta, esimerkiksi tuotteen hinnassa. Monilla kaupan alueilla tuotteen loppuhinta on eniten ostopäätöstä ohjaava tekijä. Perustuotteessa katteet vedetään alas ja yrityksen tulos syntyy myynnin volyymistä. Tämä suosii suuria kauppiaita, jotka ostavat suuria eriä ja myyvät paljon. Alhaista katetta paikkaillaan lisäpalveluilla ja toisaalta madalletaan ostokynnystä, kun asiakas tietää, että minun ei itse tarvitse asentaa tätä laitetta ja se myös tuodaan tarvittaessa minulle kotiin. Toisaalta joku osaa asentaa laitteen itse, kykenee roudaamaan sen himaan ja voi kuskata roskat lopulta sorttiin. Siksi on selkeämpää, että on vain perustuote ja tarvittaessa lisämaksusta hankittavat ylimääräiset palvelut. Samalla itse kukin voi arvioida lisäpalvelujen hintaa, kun ne esitetään läpinäkyvästi. Iso G-toimitti minulle maaliskuussa uuden induktiolieden. Ostin sen nettikaupasta. Samalla ostin kuljetuspalvelun ja asennuspalvelun. Vanha raatokin vietiin pois. Järjestelmästä valitsin toimitusajan ja asennusajan. Puoli tuntia ennen sovittua aikaa sain puhelinsoiton, että nyt ollaan tulossa. Vanha hapertunut sähkökaapeli vaihdettiin, samoin seinässä oleva liityntärasia. Liesi vaaitettiin ja kokeiltiin, että kaikki toimii. Saimme myös pikaisen opastuksen. Uuden jääkaappipakastimen sen sijaan asensin itse. Nettivertailun jälkeen tilasin sen virolaisesta nettikaupasta, jossa kaikki data oli esitetty suomen kielellä. Hinta oli satasen halvempi (täsmälleen sama tuote) kuin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa kauppakeskuksen kodinkoneliikkeessä. Kuljetus Virosta kotiovelle maksoi 25 euroa, viiden kilometrin päästä Leppävaarasta se olisi maksanut 40 euroa. Kun en tarvinnut lisäpalveluita, saatoin tilata tuotteen vähän kauempaa. Nyt pitäisi vielä tilata uusi halkopolttoinen kiuas ja pari laatikollista kiviä. Tämänkin olen ajatellut tehdä netissä. Ehkä kerron siitä myöhemmin :) Keskustelumme on edennyt jo melko kauaksi alkuperäisestä teemasta. Tosin ihmisten ostokäyttäytyminen vaikuttaa liikkumiseen ja tätä kautta jopa kaupunkisuunnitteluun — josta esimerkkinä Hämeenkadun justeeraaminen uuteen uskoon. Löyhä yhteys on siis olemassa :) |
|
| 30.07.2021 10:52 | Petri Sallinen: | Alueet muuttuvat. Espoon vanhat omakotialueet Rantaradan varrella ja Pohjois-Espoossa olivat vielä 1970-luvulla tuppukyliä, johon parempi väki ei muuttanut. Ei täältä mihinkään päässyt, vaikka olisi halunnut — paitsi Rantarataa pitkin. Skideinä meidät roudattiin koulubusseilla kouluun. Kunnallinen liikennelaitos Kokoomus-vetoisessa kaupungissa ei olisi tullut kysymykseenkään, koska vain köyhät käyttävät julkisia. Se oli tuon ajan henki. Oikeastaan vasta Länsimetro muutti kaiken totaalisesti — ja tietenkin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö liikennejärjestelyissä. Nyt Rantaradan varsi rakennetaan niin täyteen kuin mahdollista. Meidänkin vanha omakotialue jää kahden suuren kerrostaloalueen puristukseen — ja tonttien tehokkuusluvut loikkivat pilvissä. Kun ennen 2000 neliön rintamamiestontilla oli yksi talo, on niitä nyt kolme. Radan varren entiset teollisuusyritykset ovat jo häippässeet ja näille alueille survotaan kohtuullinen määrä asuntoja. Esim. tuohon vähän matkan päähän vanhoille teollisuusalueille on tarkoistus rakentaa asunnot 15 000 ihmiselle. Joukkoliikennepalveluiden ja liikkumisen osalta kehitys on ollut positiivista. En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut siitä, pitäisikö radanvarsi rakentaa niin täyteen kuin nyt näyttää tapahtuvan. |
|
| 30.07.2021 11:24 | Rainer Silfverberg: | Ihan sivuhuomautuksena niin keskelle Espoota rantaradan varrelle syntyi aikoinaan kauppala nimeltään Kauniainen joka kehittyi omaa tahtiaan "paremman väen" reservaatiksi joka haluaisi ennemmin liittyä USA:han 51. osavaltioksi kuin yhdistyä Espoon kanssa. Tämä on asettanut vähän haasteita Espoon yhdyskuntarakenteen kehittämiselle mutta on toki muitakin haasteita ollut. | |
| 30.07.2021 16:43 | Hannu Peltola: | Etelä-Espoo on muuttunut aivan totaalisesti viimeisen 10 vuoden aikana eikä välttämättä positiiviseen suuntaan! Kaikki vanhat tontit on täytetty kerrostaloilla ja kaupungin vanha ilme miellyttävine omakotialueineen on osin mennyttä. | |
| 30.07.2021 18:13 | Eljas Pölhö: | Vastauksessani on niin vähän rautateitä, että laitoin off-topic-osastoon. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13161.msg100653.html#msg100653 | |
| 30.07.2021 22:59 | Tauno Hermola: | Minusta Etelä-Espoo oli kokenut melkoisen muutoksen jo ennen 80-lukua, kun Tapiolan, Matinkylän, Olarin, Soukan ja Kivenlahden lähiöt oli rakennettu. Ja kaikkiin niihin oli oikein hyvin toimiva joukkoliikenne - busseilla pääasiassa Länsiväylän kautta - että en tiedä mitä sitten on tapahtunut, kun "vasta Länsimetro muutti kaiken totaalisesti", kun en 80-luvun lopun jälkeen ole siellä enää asunut enkä juuri käynytkään. | |
| 24.08.2021 02:58 | Timo Salo: | https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008181049.html |