31.07.2021 / Välillä Pikkarala–Oulu Nokela
31.07.2021 40 vaunullista nikkelirikastetta vyöryy Iinatin tasoristeyksen yli Sr3 3322:n johdolla. Viime aikoina on Vartiuksen kautta tullut muutama nikkelirikastetta kuljettanut juna, kuuleman mukaan kyseessä on koekuljetus. Junat ovat jatkaneet Oulusta Ykspihlajan satamaan. Yritin myöhemmin tihrustaa Joutsensillalta vaunujen sisältöä ja se vaikutti olevan jonkinlaisen pressun alla. Sillan suojapleksit estivät kuitenkin tarkempien havaintojen ja kuvien saannin.
Kommentit
| 21.08.2021 15:20 | Rasmus Viirre: | Eilen tuli ihmeteltyä T 5437:ää, kun valtaosa Vok-vaunuista oli vanhoja punertavan ruskean värisiä valkoisine teksteineen. Oli hyvin saman näköinen (siis vaunuston värit), kuten silloin, kun KON-VUS väli hoidettiin kolmella Dr16:lla. Voisi liittyä tähän nikkelirikasteeseen? | |
| 21.08.2021 15:25 | Pietu Tuovinen: | Pääsääntöisesti nämä nikkelirungot ovat olleet muita lyhyempiä, about 40 vaunuisia. Pelleteissä on nyt varsin paljon näkynyt vanhoja ruskeita vokkeja ja vähemmän uusia vihreitä/harmaita. Tänäänkin heti puolenyön jälkeen kuvatuksi joutuneissa T 5229:ssä ja 5400:ssa oli molemmissa vanhoja ruskeita vokkeja. Veikkaan että Venäjän puolen runkokierroista riippuu mitä vaunuja rajan yli kulloinkin tulee. | |
| 21.08.2021 15:53 | Rasmus Viirre: | Jaahas, sitten en ole vielä havainnutkaan näitä nikkelikuljetuksia. Noh harvemmin niitä Vok-junia lähdenkään tarkoituksella tutkailemaan.. | |
| 21.08.2021 17:46 | Tero Korkeakoski: | Onkos tietoa mistä nämä ovat tulossa? | |
| 21.08.2021 18:14 | Timo Salo: | Olisko vanhalta (luovutetulta) Suomen alueelta...? | |
| 21.08.2021 22:07 | Tero Korkeakoski: | Tuskin. Onko kellään oikeaa tietoa? Riku O? | |
| 21.08.2021 23:47 | Joona Kärkkäinen: | Timo saattaa jopa olla oikeassa, kun vanhassa Petsamossa on runsaat nikkelivarannot. | |
| 22.08.2021 00:17 | Tero Korkeakoski: | Ihan niinkuin en tietäisi sitä. Mutta jo ihan maantieto kertoo että ne eivät tätä kautta kulkisi. | |
| 22.08.2021 07:25 | Timo Salo: | Mistäs sitten? https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkko |
|
| 22.08.2021 10:56 | Tero Korkeakoski: | Hienoa että linkkaat mulle Suomen rautatiekartan mutta et sitten maailmankartasta osaa katsoa että Jäämeri on hiukan lähempänä kuin Pohjanlahti. | |
| 22.08.2021 11:10 | Timo Salo: | Linkataan sitten Euroopan kartta. Jos nuo nikkelit on menossa esim. Saksaan, niin matka näyttää paljon lyhyemmältä via rautatie/merikuljetus...? Barentsin meri, Norjan meri ja Itämeri on pitkä ja "möykkyinen" taival. Japani via koillisväylä, tai Pohjois-Amerikka on sitten toinen juttu... https://www.google.fi/maps/@62.9816851,30.3994577,4.42z |
|
| 22.08.2021 11:24 | Joona Kärkkäinen: | Iso osa transitoliikenteestä johtuu siitä että Venäjän satamien kapasiteettia ei ole tarpeeksi. Eihän siinäkään ole maalaisjärjellä ajateltuna mitään järkeä että Kuzbassin kivihiiltä tuodaan Siperiasta Poriin. | |
| 22.08.2021 11:32 | Timo Salo: | Tuleeko tuo hiili tosiaan niin kaukaa ja onko se Venäjän Kuzbass, vai Kazakstanin? Ei sitten ihme, että noita "lovipyöriä" ehtii muodostua niin paljon! Matkaa "linnuntietä" tuonne Kuzbassiin on 3689 km (Siurosta Venäjän Kuzbassiin) huh huh... Ja vielä kirsikkana kakkuun: Jos se menee vaikka Ruhrin alueelle Saksaan, niin siitä tulee vielä 1500 km lisää!!! Hullu maailma! (onneksi sitä ei kuskata höyryvoimalla, tarvittas muuten toinen junallinen polttoainetta!?) |
|
| 22.08.2021 12:29 | Timo Salo: | Höyryveturimiehet (katoavaa ammattikuntaa) voisi kertoa kuinka pitkälle yhdellä tenderillä mentäisiin ja tarvittaisiinko pari, vai kolme Ristoa tuollaisen junan liikutteluun? | |
| 22.08.2021 13:04 | Tero Korkeakoski: | No jos se nyt ylipäänsä on nikkeliä niin Kiinaan se lienee matkalla ja silloin uskoisin että Koillisväylä olisi sen reitti ainakin kesällä. Mä nyt en ole kovinkaan vakuuttunut että se edes on nikkelirikastetta. | |
| 22.08.2021 20:10 | Pietu Tuovinen: | VR:n miehiltä kun kysyin niin vastaus oli että nikkelirikastetta oli kuvan junassa kuormana | |
| 31.08.2021 14:16 | Kimmo T. Lumirae: | Timon Risto-kysymykseen vastaisin, että jos vaunut on kuormattu 22,5 t akselipainoon, niin vaunun kokonaispaino on 90 t ja junan 3600 t. Risto vei 1300 tonnin junia, jos jossain on viety 1500 t Ristolla niin sitten on. Mutta kahdella Ristollahan tuo ei kulje kuitenkaan ja kolmellakin aika rauhallisesti. Ja kyse on siis käytännön junista silloisilla aikatauluilla. Riston perään 1300 tonnia junaa niin perusnopeus saattoi olla päälle 30 km/h; Sr2-3 -kalusto pitää 2000 tonnin junalla perusnopeutena 60 km/h, jos junan sn on 80 (km/h). Tehossa ero on moninkertainen; Riston kattilateho oli 1600 hv, ja jos se sai siitä pyörille 80%, se olisi 1280 hv pyörillä ja Sr3 saa pyörille 8700 hv. Risto kehittää enimmillään vetovoimaa noin 140 kN ja Sr3 350 kN. Tenderistä loppui ensiksi vesi, ja sitä oli Ristossa muistaakseni 24 kuutiota mukana ja raskaassa ajossa sillä ei sataa kilometriä pärjätty. Hiiltä täydennettiin harvemmin. |
|
| 31.08.2021 14:23 | Timo Salo: | Kiitos Kimmo valaisevasta kommentista. Suht vaikeatajuisia nuo teho/paino/vetokykyasiat. Yhtäkkiä ajatellen tehoero on järkyttävä, mutta vetokyky ei ole "linjassa" tehon kanssa... | |
| 31.08.2021 22:05 | Petri Nummijoki: | Tavanomaiset junapainot olivat Tr1:llä 925-1100 t kelistä ja radan noususuhteesta riippuen. 1300 t sallittiin vain kuljettajan suostumuksella enintään 10 ‰ radoilla tai muutamilla maastoltaan edullisilla väleillä peruspainonakin, kuten Kouvolasta Kotkaan "alamäen" suuntaan mentäessä. Tosin junien kulkuvastukset ovat varmaan alentuneet aikojen mittaan, joten saattaisi tämän päivän radoilla ja vaunuilla 1300 t olla yleisemminkin käytetty. Joka tapauksessa kuvan juna vaatisi ainakin 3 kpl Tr1-vetureita ja noin 60-vaunuiset 5200-5500 tonnin junat 4 tai 5 kpl. Sen sijaan Tr1-vetoisen junan perusnopeutena runsaat 30 km/h on alakanttiin. Huippunopeutta niissä riitti hyvin silloisten tavarajunien suurimpaan sallittuun 75 km/h asti. Savon radalla maksimipainoisten Tr1-vetoisten tavarajunien aikataulut laadittiin perusnopeutta 42 km/h käyttäen mutta tasaisemmilla radoilla 46-48 km/h oli mahdollinen. Sen sijaan Tv1-2- ja Tk3-sarjojen vetureilla tavanomaiset tavarajunien perusnopeudet olivat vain 36-40 km/h, mikä varmasti osaltaan seurasi niiden alhaisesta sallitusta nopeudesta (60 km/h). Tr1:n (ja Hr1:n) tenderin vesitilavuus oli 27 kuutiota ja se kai oli mitoitettu 200 km:n matkalle, joten esim. Helsinki-Tampere, Helsinki-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki tai Pieksämäki-Joensuu oli periaatteessa mahdollista ajaa ilman vedenottoa. Käytännössä vettä ilmeisesti otettiin raskailla junilla yhden kerran lisää, koska ei haluttu ottaa riskiä mutta kevyellä junalla ajo ilman vesitystä oli ko. väleillä mahdollinen. On joitain pika- ja kiitotavarajunien aikatauluja mainituilla yhteysväleillä, joissa on vain 2-3 min pysähdysaikoja tai välipysähdykset puuttuvat kokonaan eikä siten aikataulussa ole vesitysmahdollisuutta tai voitelua huomioitu. Mutta moneen muuhun suomalaiseen höyryveturiin varmasti pätee, että 100 km ilman vesitystä on jo enemmän teoriaa. Tk3:sta olen kuullut väitteen, että 60 km:n matkan jälkeen oli jo syytä vesittää, jos sillä tosissaan ajettiin. |
|
| 02.11.2021 20:25 | Oula Ahlholm: | Paljonko yksi nikkelirikastevaunu painaa lastissa? | |
| 02.11.2021 20:34 | Jimi Lappalainen: | Olisiko noin 90 tonnia? Silloin akselipaino oli 22,5 tonnia. |