28.08.2021 Järeät Caterpillar-kaivinkoneet ovat Koverharissa valmiina purkamaan seuraavaa hiilijunaa. Platalla oli myös vanha Sisu-lentokenttäpaloauto.
29.08.2021 00:05 | Jarno Piltti: | Olispa kiinnostavaa nähdä video vaunujen purkamisesta. Venäjällä homma menee esim näin: https://www.youtube.com/watch?v=F_gzKVT5VR0 https://www.youtube.com/watch?v=4igxaGaTfuc (Toivottavasti linkit toimii) |
|
29.08.2021 00:22 | Hannu Peltola: | Tuolla venäläisten purkutavalla vaunuun jää kyllä aikamoinen määrä hiiltä. Puretaankohan loput perinteisesti laipioimalla? | |
29.08.2021 00:33 | Jussi Kortman: | Työturvallisuus venäjällä tuntematon käsite ja sitten vielä saavat hengittää tuota mustaa paskaa. | |
29.08.2021 00:37 | Jarno Piltti: | Varmaankin lapioidaan. Kiinnostaisi tietää käytetäänkö Suomen satamissa pohjaluukkuja ollenkaan. Kymijärven voimalassa käytettiin kyllä ja vaunuun jäänyt piti kauhoa pois: http://vaunut.org/kuva/57074 Tasoristeys palstan mukaan Tahkoluodossa on vaununkaatolaitteet. |
|
29.08.2021 09:54 | Olli Saari: | Ust-Lugan satamassa vaunuja puretaan myös vastaavanlaisilla kaivinkoneilla. | |
29.08.2021 12:58 | Erkki Nuutio: | Vasemmalla nopean lähdön paloauto RIV-3500, jonka alusta on SISU SK 250 CK 4x4 (moottori Cummins LTA-335, vaihteisto Allison HT-740D) ja palovarustus Kiitokorilta. Näitä toimitettiin Ilmailulaitokselle 6 kpl vuonna 1991. Hankintakilpailussa ruotsalaisten ja englantilaisten kilpailijoiden tekniikka ja suorituskyky todettiin yhtäläiseksi, mutta SISU oli hinnaltaan edullisin. SISU toimitti myös Helsinki-Vantaalle 6x6 version ( https://huutokaupat.com/2868286/sisu-sk250-1991-100-l-diesel-pelastusauto ). Taloutemme romahdusvuonna 1991 oli SISUn markkinaosuus Suomessa yli 16 tn kuorma-autoista 26,3 % (Volvo 27,8 %, Scania 30,0%). SISUn osuus 3- ja 4- akselisissa oli kuitenkin suurin 31,2 %. SISU oli nousemassa markkinajohtajaksi. Vetomestareissa se oli jo Euroopan markkinajohtaja, vähän myöhemmin koko maailman johtava valmistaja. Tj. Jorma S. Jerkku (1938-1997) oli toteuttanut kovaotteisen tervehdytyksen. Sen ja investointien seurauksena SISU oli hyvin kannattava lamavuoteen 1991 asti, eikä tappio ollut 1991 eikä 1992 suuri. Vuonna 1991 SISU uusi kilpakuorma-autojen EM-mestaruuden Jouko Kallion ajamana. Auton Cummins-moottori oli viritetty Linnavuoren laivamoottoriosaston järeiden dynamometrien tuella kutistetun nyky-SISUn toimitusjohtaja Timo Korhosen toimesta. Vuonna 1993 SISU oli taas reilusti voitollinen voimakkaasti kasvaneen viennin (vetomestarit, Pasit, Mammutit ym.) ansista, mutta tj Jerkku potkaistiin ja KTM aloitti hajoituspelin. Välivaihe oli Valmet-traktorien, moottorien ja trukkien yhdistäminen SISU-toimintoihin SISU-yhtymäksi. Sitten KTM:n kansliapäällikkö Vuoria järjesti (vastoin yksityistämisestä tehtyjä päätöksiä) luvan yhdistää yhtymän Taxellin Partekiin, sekä hajottaa yhtymän (ja hävittää sen synergian) ja tehdä tiliä sen osilla. Sähellyksessä ja sähellyksen jatko-osassa tuhottiin tai siirrettiin toiseen EU-maahan (osin EU-tukien auttamana) tuhansia työpaikkoja. Traktorit ja moottorit säästyivät tuholta koska tj Linnoinen nosti niin ankaran vastustuksen hallituksen puheenjohtaja Ekströmiä vastaan, että molemmat vapautettiin SISUn hallituksesta. Panssarivainut (Pasi) taas pelastuivat Patria-yhtymän keskeiseksi osaksi. Ei voi tietää miten muille Sisu- ja Valmet-tuotteille (vetomestarit, trukit, kuorma-autot) olisi käynyt ilman valtiomme edustajien hölmöilyä ja osaamattomuutta, mutta vertailla voi hollantilaiseen perheyhtiö Terbergiin ( https://www.terbergspecialvehicles.com/ ). Terberg aloitti vuonna 1972 SISUn pienenä kilpailijana vetomestareissa. Nyt se on markkinajohtaja Taxellin poistettua SISUn sen kilpailijana. Noin 1500 hyvin palkattua ihmistä toimii Terbergin erinomaisen kannattavassa vetomestariliiketoiminnassa. Olisi kai ollut Karjaallekin hyötyä näistä työpaikoista ja miljardin euron arvoisesta viennistä yli 100 maahan. |
|
29.08.2021 13:41 | Kari Suominen: | Nämä kaivinkoneet on suunniteltu erityisesti ruoppaukseen, pengerrystöihin ja rinteiden viimeistelytöihin.Myös purkutöissä käytetty. Puomin ja varren teräslevyjen paksuutta on lisätty parantamaan koneen kestävyyttä Kaivinkoneen lisääntynyt paino on kompensoitu raskaammalla vastapainolla parantamaan koneen vakautta. Vastapaino on todella tarpeen, sillä lisääntyneet ulottuvuudet ovat parhaimmillaan 25 metrin luokkaa. Sisu oli jossain vaiheessa Huutokaupat -sivustolla myynnissä. Sisu SK250, 1991, 10 l Diesel, 79549 km. Viimeisin aktiiviuran sijoituspaikka muistaakseni Kittilä. Rautateitä ja oheistekniikkaa... Kiitokset kierroksesta |