11.09.2021 / Tampere asema

11.09.2021 Hv3:lla ajettiin Perkiöstä asemalle syömään.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Misa Lammio
Lisätty: 14.09.2021 16:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

14.09.2021 16:02 Misa Lammio: http://vaunut.org/kuva/150003?u=29
Parempi ajoitus Pirttilahden kuvassa.
14.09.2021 19:11 Esa J. Rintamäki: Kuinkahan mones kerta tämänkertainen Tampereen-käynti 995:llä oikein oli? Muun muassa Kuurilassa kolistellut P64 tuotiin Hv3:lla Seinäjoelta Tampereelle, aikataulukirjan mukaan.

Kemistä.Ouluun vetovuorossa oli ollut Hv4. Oulusta Seinäjoelle veturina oli Hv1. Lähtöaika Kemistä oli ollut edellisiltapäivällä kello 17:00. Olhavalla vedenotto, lähtöaika klo 18:00 viiden minuutin pysähdyksen jälkeen. Muut tuon välin pysähdykset olivat teknisiä, siis kohtaamisia: Myllykangas, Ii ja Kello.

Tulo ja lähtö Oulu: 18:53/19:20. Kohtaamisia: Liminka, Wihanti, Kilpua, Oulainen. Kangas oli puhelinvartiopaikkana, sivuutus kello 21:13. Tuomiojalla ja Ylivieskassa tavalliset pysähdykset. Yw tulo ja lähtö: 21:26/21:40. Eskolassa kohtaus, P64 meni sivulle ja vastaan tuli T4063 (silloin kun se kulussa oli). Kokkolassa tulo ja lähtö: 23:02/23:15. Kruununkylässä kohtaus: P61 tuli vastaan. Jepualla P64:n veturi otti vettä, lähtöaika klo 0:16. Sitten pöhkittiin Seinäjoelle ilman välipysähdyksiä, tuloaika klo 1:40.

Seinäjoella veturinvaihdon jälkeen lähtö raiteelta II kello 1:52. Veturina oli nyt Hv3, kuten mainittu. Alavudella sivulle, P65 tuli vastaan ja lähtö klo 1:49. Myllymäeltäkin mentiin pysähtymättä ohi, tavarajunaT5005 odotti siellä. Niinisaari toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 3:53. Pihlajavedellä P64 odotti sivulla junaa P51, lähtien sieltä klo 4:07. Haapamäki seuraavana, tulo ja lähtö klo 4:20/4:35.

Kolho, teknillinen pysähdys: P95 tuli vastaan ja T4202 päästi P64:n edelleen. Lähtölupa klo 4:50. Wilppulassa normaali pysähdys, raiteelle III ja lähtö sieltä minuutin seisahduksen jälkeen klo 5:04. Orivedellä pysähdys ässänä (eli tarvittaessa 2.6. - 30.9. välisenä aikana), lähtö klo 5:50. Ilman välipysähdyksiä P64 kiisi Tampereelle, aikataulun mukainen tulo- ja lähtöaika klo 6:45 ja 7:00 veturinvaihdon jälkeen, nyt oli keulilla Ukko-Pekka Hr1, ja tuona kohtalokkaana aamuna P64 tuli vaikean sään takia raakasti myöhässä Tampereelle ja myöhässä se sieltä myös lähti... Tietääkseni P64:ssä ei ollut postivaunua junassa mukana, eikä asiasta mainita Ilkka Teerijoen kirjassakaan kerrotussa kulkeneiden postivaunujen luettelossa, ainakaan tuona päivänä.

Jatkanpa aikataulukirjan selaamista.

Toijala, asemaravintola ja leskirouva, raiteelle VI ja Toijala jäi taakse kahden minuutin pysähdyksen jälkeen kello 7:38. Kuurilassa sivuutus aikataulun mukaan kello 7:50.

Hiljaisuus, kilometritolpalla 134 kello 9:30...

Aikataulukirja jatkaa, näin se myös tuona päivänä olisi pitänyt mennä:

Parolassa teknillinen pysähdys: siellä oli junat P47 ja T2412. Tavarajuna päästi P64:n eteensä. Hämeenlinnä.kello 8:15/8:17. Harvialassa pysähdys vain junakohtauksen vuoksi, tuloaika klo 8:26 ja lähtö 8:29, vastaan tuli MP41. Riihimäki, tulo raiteelle I kello 8:54 ja lähtöaika koitti 8:59. Monni toimi valvontapaikkana, sivuutus klo 9:06. Palopuron sivuutus klo 9:15, sen ilmoitettiin olevan puhelinvartiopaikkana junalle P64, mikäli juna P84 oli kulussa. Sama koski Nuppulinnaa ja Ristinummea, siis junalle P64.

Keravan sivuutus kello 9:32, junanlähettäjä pyöritti vihreää lippua. Tikkurila, Malmi, Oulunkylä ja Pasila - Fredriksberg, ohi vaan eli rettantii!

Tulo Helsinkiin kello 9:56 raiteelle VII.
14.09.2021 20:35 Esa J. Rintamäki: Ja se toinen osapuoli totteli myös omaa aikatauluaan, mahdollisuuksien rajoissa. Juna oli siis moottoripikajuna, otsikossa tunnus P41. Kalustona Dm4 + 12 aks, tai Hv1-3, 16 akselia, 17:kin, jos konduktöörin etunimi sattui olemaan Akseli, heko heko!

Lähtö Helsingistä kello tasan 7:00. Pysähdys Keravalla ensimmäisen asemanvälin jälkeen, raide II, tulo- ja lähtöajat 7:26/7:27. Seuraavaksi Hyvinkää klo 7:51/7:52, raide II. Monni toimi valvontapaikkana, sen sivuutus oli klo 7:57. Seuraavaksi tulo Riihimäkeen, raiteelle IV, klo 8:03. Lähdön hetki koitti klo 8:05. Leppäkoskella teknillinen pysähdys, H244 tuli vastaan, lähtö sieltä klo 8:19. Harviala, aikatauluun merkitty teknillinen pysähdys, raide II ja lähtöaika klo 8:29, kohdattavaksi junaksi oli merkitty P64. Hämeenlinna, raide I, tuloaika 8:36 ja lähtö 8:38, siellä odottivat kohdattavat junat P64A ja T2412.

Leteensuon sivuutus kello 8:51, tuloraide I, siellä.oli kohtaamassa T2428.,Iittalan sivuutus kello 8:55, raide II ja Kuurilan sivuutus kello 9:00, pitkin raidetta I.

Huomatkaa! Kulkuaika Ita - Ku viisi minuuttia, etäisyys 7,0 kilometriä! Kummankin aseman junanlähettäjillä oli vain vähän aikaa... P64:llä oli kulkuaikaa päinvastaiseen suuntaan määrätty kuusi minuuttia...

P41 jatkuu: 5,2 kilometrin päässä Kuurilasta Toijalan suuntaan oli puhelinvartiopaikaksi määrätty Kopakka, sivuutusaika klo 9:04. Sitten Toijala, raide I, tulo klo 9:08 ja lähtö klo 9:10. Siellä kohdattavia junia oli: P48 (Tampere - Helsinki), P370 (Tampere - Turku) ja H47 (Toijala - Tampere).

Tulo Tampereelle, raiteelle II klo 9:41 ja lähdön hetki koitti tasan 10:00. Kohdattaviakin junia oli: T4652 ja T4611. Lähdön jälkeen hidastus: Mustanlahden maasillalla suurin sallittu ajonopeus 35 km/t. Lielahti jäi taakse, sivuutus klo 10:10, pitkin raidetta I. Kalkku toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 10:16, siellä oli vastassa juna T4608. Pysähdys Nokialla, klo 10:24 ja lähtöaika oli 10:27. Kaksi junaa siellä oli kohdattavana MP46 Tampereelle (ja junana P46 edelleen Helsinkiin) ja T4609 päästi 41:n eteensä jatkamaan kiireellisempänä matkaansa.

Seuraavaksi Vammala (ruotsiksi: Invaliditet!), tuloraide I, kello 11:18. Lähtö minuutin pysähdyksen jälkeen. Tekniset pysähdykset Äetsässä ja Kauvatsalla, junia oli vastassa. Kokemäki jäi taakse vauhdissa, sivuutusaika klo 12:05. Neljä minuuttia myöhemmin pysähdys Peipohjassa, raiteella I klo 12:09. Junanlähettäjä kirjasi junapäiväkirjaansa lähtöajan: klo 12:12. Kohdattava juna oli henkilöjuna M443, jota ajettiin moottorivaunulla, lähtöaika kohti Raumaa klo 12:15.

Harjavaltain öljykentillä pysähdys kolmiona, toisin sanoen pysähdys kesti alle minuutin. Lähdön hetki koitti klo 12:26. MP41 oli seuraavaksi Nakkilan kirkon vaiheilla, sivuuttaen aseman kulkien raidetta I, klo 12:38. 11 minuuttia myöhemmin vauhdilla Ulvilan ohi ja perille Poriin juna tuli kello 12:58, raiteelle II. Siten MP41:ää odottavat junat pääsivät lähtemään, H424 Tampereelle ja H496 Mierontietä Haapamäelle.

Mitä näihin nykyaikana outoihin nimityksiin puhelinvartiopaikka ja valvontapaikka tulee, niin ensinmainittu on esim. laiturivaihde, jolta annetaan opasteita niille junille, joille se on samaan suuntaan kulkevien junien turvaamiseksi määrätty opasteenantopaikaksi. Esimerkiksi jos edellä kulkeneen junan perään on lähetetty toinen samaan suuntaan kulkeva juna, puhelinvartiopaikan hoitaja näyttää tarvittaessa seis- tai hiljennä-opastetta perässä kulkevalle junalle, jos tämä saavuttaa edellistä (käytäntönä oli viiden minuutin ero, jos aikataulussa näin määrättiin). Puhelinliikennettäkin oli, junanlähettäjä ei saanut lähettää junaa linjalle, ellei edellinen juna vielä ollut sivuuttanut puhelinvartiopaikkaa. Puhelinvartiopaikan hoitajan piti ilmoittaa junan lähdöstä kummallekin junanlähetyspaikalle.

Valvontapaikka taas oli junanlähetyspaikkojen välissä oleva paikka, jolta mikään juna ei saanut lähteä tai sivuuttaa ilman sieltä annettua lupaa. Valvontapaikoilla pidettiin junien kulkujen kellonajoista junapäiväkirjaa ja puhelinliikennettäkin siellä tietysti oli.

Puhelinvartiopaikalla ei junapäiväkirjaa ollut. Nämä kumpikin oli lyhyesti sanottuna alemman luokan junanlähetyspaikkoja, jotka linjasuojastus sitten siirsi lopullisesti historiaan.

Tiedot siis saatu talvituristista 1957, Jt 1957:stä ja veturimiehistöille jaetusta aikataulukirjasta. Nauttikaa!
15.09.2021 11:51 Petri Nummijoki: Kiitos Esalle yksityiskohtaisista kuvauksista. Mitä tulee 995:n Tampereella käynteihin niin varmaan se on siellä joitain satoja kertoja vieraillut ollessaan Pasilaan sijoitettuna 1940-luvun lopulla mutta tyypillisenä Tampereen kävijänä tätä ei voitane pitää. Vuoteen 1960 asti 995 oli suurimman osan ajasta Kouvolan veturi. Kesän 1960 alussa tuli siirto Seinäjoelle mutta Tampere-Seinäjoki-välillä vakituiset pikajunat olivat siirtyneet 1959 dieselvedolle ja postijuna H53/54 melko pian tämän jälkeen Hr1:lle. Seinäjoen aikoina Tampereella käynti tulisi kysymykseen kai vain, jos oli tarvetta käydä Hyvinkään konepajalla tai jossain satunnaisessa tapauksessa varaveturin ominaisuudessa.
09.10.2023 16:41 Petri Nummijoki: 995:n ajoista oli kuvan http://vaunut.org/kuva/164527 yhteydessä tietoa niin tarkennetaan tätäkin. Tilastojen perusteella näyttää, että H53/54 palasi Hr1:n jälkeen vielä kevätkauden 1962 ajaksi Hv-vetoiseksi välillä Tampere-Seinäjoki, ennen kuin siirtyi kesäaikataulun 1962 myötä Hr12-vetureille. (Pääsiäisen ruuhkaliikenteessä Hr12 oli mahdollisesti jo keväällä.)

Pidin tosin selvänä, että H53/54 ajettiin Hv-vetoisenakin Tampereen vetureilla mutta sattui Kauko Kuosman kuvia esittelevästä kirjasta silmiin tieto, että Seinäjoen Hv1 575 havaittiin 4.1.1962 junassa H53. Jos tämä ei ollut satunnainen tapaus niin sitten tietysti myös 995 on voinut käydä Tampereella useaan kertaan vielä Seinäjoen aikoina. Seinäjoen vetureiden käytössä vaan epäilyttää, että Tampereelle jäisi H54 -> H53-kierrossa kääntö- ja huoltoaikaa alle 2 h siinäkin tapauksessa, että H54 oli aikataulussaan. Edestakainen matka Seinäjoelta Tampereelle vei ko. postijunalla noin 13,5 h, joten aika kovaa käyttöä, jos veturia ei mahdollisesti ehditty aina edes kunnolla kuonata ja voidella välillä. Vai olisiko H54:n veturi mennyt johonkin Oriveden tai Toijalan paikallisjunaan ja palannut Seinäjoelle vasta seuraavana päivänä?
10.10.2023 15:59 Juhani Katajisto: Tapani Kilpinen kirjoittaa matkapäiväkirjassaan nro129. H 53/54 Tampere-Seinäjoki-Tampere on 15.1.1966 ryhdytty jälleen ajamaan höyryvetureilla. Junan H 54 toi tänään Seinäjoelta Hv3 999 ja junan H 53 vei Tampereelta Seinäjoelle Pasilan Hr1 1009. Tarkoituksena on toistaiseksi ajaa tätä junaa höyryvetureilla (luultavasti Hr1:llä, sillä Tampereella oli myös 1010, joka ei ollut ilmeisesti mihinkään lähdössä). Hv3 999 tuli luultavasti Seinäjoelta siksi, että sinne ei vielä oltu saatu Hr1- konetta, koska 53:ssa oli luultavasti Hr12 vielä 14.1.
10.10.2023 19:37 Petri Nummijoki: Vuoden 1966 rautatietilastossa on Oriveden ja Haapamäen välisellä osuudella merkitty kolmasosa henkilöjunavuoroista höyryvetureilla ajetuiksi. Näiden täytyy käytännössä olla junaparista H53/54 eli se on ollut noin neljän kuukauden ajan höyryvetoinen. Vetureiden keskipaino oli ko. junissa höyryvedolla noin 140 t, joten suuria vetureita (Hr1 tai Tr1) käytettiin. Pikajuna-ajoa höyryvetureilla ei ollut lainkaan Tampereen ja Seinäjoen välillä, jos tilastoa on uskominen. Tuo Kilpisen havainto joka tapauksessa tukisi sitä, ettei samalla veturilla yritetty ajaa molempia vuoroja (H54 ja H53) saman päivän aikana.
13.10.2023 11:26 Petri Nummijoki: Tarkistin Orivesi-Haapamäki-välin henkilöjunat tilastoista myös vuosien 1963-1965 osalta. Tilaston perusteella vuosina 1963 ja 1964 ei ole ollut merkittävää höyryveturikäyttöä junaparissa H53/54 eli korkeintaan joku satunnainen lähtö mutta 1965 olisi H53/54 ollut noin kuukauden käyttöä vastaavan määrän höyryvetoinen. Silloin tilastoidut vetureiden keskipainot ovat olleet 85 tonnin kieppeillä eli tästä päätellen Hv-vetureita käytettiin. Ilmeisesti tämä oli sellainen junavuoro, josta Hr12 napattiin 1960-luvun puolivälissä ensimmäisten joukossa pois, jos niistä oli pulaa. Alun perin H53/54:n siirtyminen Hr12-vetoiseksi jo 1962 selittynee sillä, että osa illan ja yön junista jatkoi siinä vaiheessa Hr12-vedolla Seinäjoelta Ylivieskaan ja veturikierrollisista syistä Seinäjoelle piti toimittaa illaksi ylimääräinen Hr12.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!