??.??.???? / Hangon niemi 1940 - 1941
??.??.???? Venäläisessä lehdessä "Floto Master" 3.2004 oli kirjoitus kolmesta rautatietykistä joista ainakin yksi oli ollut Hangossa ja myös suomalaisten hoivissa. Nykyisin noita tykkejä on jäljellä 3 kpl, joista Suomea lähin on Krasnaja Gorkan linnakkeella Kronstadissa, toiseksi lähin on Pietarin rautatiemuseossa ja se kaukaisin on Moskovassa sotalaitteiden museon laivaston osastolla. (Tai näin nämä olivat vuonna 2004). Artikkelissa on kartta, josta voi tutkia Hankoniemen tykkiratoja ja kuvaan on piirretty myö tykkien tuliasemapaikat. Resiinalehdessä (38 /2/77) on artikkeli ratapiirroksin "Hangon vuokra-alue".
Kommentit
| 14.09.2021 23:51 | Jukka Viitala: | Kävin viimeksi toissakesänä tutkimassa 305 mm tykkirataa, toinen ratapiha tuliasemineen jää kartan oikealle puolen metsämaastoon ja on säilynyt melko hyvin, kartalla näkyvä on asutuksen keskellä ja vain betoniperustukset löytyvät. 180 mm ratapiha jäi tuontivientiautojen parkkipaikkojen alle ja vain motocross-radan molemmin puolin on hieman pengertä. 305 mm rata oli ilmeisesti kiskotettu vain Tvärminnen tiilitehtaan sorakuopalle, mutta penger oli lähes valmis koko matkalta, vain Koverharin Nicklundskärretin kohdilla on pari aukkopaikkaa. Täktomin lentokentän länsipuolelle erkanee Hankobaanalta ratapenger, jota luulin aiemmin venäläisten tekosiksi https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6640620.029013104&e=279180.59701881633&title=Sivuraide&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D mutta vuoden 1950 ilmakuvassa se on pusikoitunut ja näyttäisi haarautuvan Svinbergetin luona sekä itään että lounaaseen https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=279325.09715426137_6640473.782854525&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi,1280+100+rataverkko×eries=1950&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false Eli mikähän merkitys tuolla raiteella on ja oliko se koskaan käytössä, ainakin lounaisen haaran linjalla rinnevarjostuksessa ei näy merkkejä rakenteista kuin Täktomin koulun lähistöllä, näyttää kuin rata olisi kaattanut koulun länsipuolella ja Täktomintien eteläpuolella tien suuntaiseksi |
|
| 15.09.2021 11:19 | Rainer Silfverberg: | Joissakin muissa lähteissä olen lukenut että Täcktomin lentokenttä olisi neuvostoliittolaisten rakentama, mutta sitä ei näy ollenkaan vuoden 1950 ilmakuvissa. Onko se sittenkin uudempi ja miltä ajalta siiinä tapauksessa? Vai toimiko lentokenttänä jokin pelto ? Noilla isoilla rautatietykeillä yritettiin ilmeisesti pommitta Karjaan ratapihaa ja Fiskarsin tehtaita mutta kranaatit eivät osuneet puutteellisen tulejohdon takia lähellekään maalia. |
|
| 15.09.2021 18:34 | Jukka Viitala: | Lentokenttä oli pääosin nykyisen länsipuolella, osin golfkentän alla. Ilmeisesti se on ollut ajalle tyypillinen pyöreä aukio ilman varsinaisia kiitoratoja, nousut ja laskut tehtiin vastatuuleen. Luin jostain, että suomalaiset olisivat sodan lopulla jemmanneet tykit Brödtorpin sorakuopalle, mutta joku oli trollinut Valvontakomissiolle ja tuossakin pikku asekätkennässä kävi käry. Pioneerit raivasivat kranuja sieltä täältä ja yksi on näytillä Rintamamuseolla, Dragsvikin pioneerikomppanian ovenpieliä koristi 2 kpl ainakin 21 vuotta sitten kertaillessani siellä ja komppaukko kertoi, että RT-patterin päällikköä sapetti, kun heillä oli vain 130- tai 152-milliset koristeina. 12" normikranu painaa puolisen tonnia, semmoinen joulupossun kokoinen... |