25.09.2021 / Valkeakoski, välillä Metsäkansa–Valkeakoski
25.09.2021 Valkeakoskelle matkaava MUS 1931 kiertää kuvassa Kärjenniemenselkää Vanajaveden rannalla. Tämä kuvauspaikka löytyi meillä aivan sattumalta, mutta emme olleet lopulta ainoita kuvaajia täällä ja junan tullessa ranta oli jo täynnä kuvaajia. Sopu antoi hyvin tilaa ja jokainen sai varmaan paikalta upeat kuvat!
Kommentit
| 25.09.2021 21:34 | Masi Levola: | Mä olin kuvaamassa samassa paikassa! | |
| 25.09.2021 21:52 | Waltteri Pohjamo: | Mie ja Masi oltiin ne kenellä oli heijjasteliivit päällä! | |
| 25.09.2021 21:55 | Hannu Peltola: | Oli mukava tavata teidät! Minulla oli tässä paikalla videokamera hiekkakasan päällä ja kuvasin laiturilta yhdessä sadan muun harrastajan kanssa. Laittakaa Masi ja Waltteri kuvia jakoon! | |
| 25.09.2021 22:01 | Waltteri Pohjamo: | Juu muistan kun kerroit sinun vaunut.org tilin nimen ja tässä kuvaa laittelen | |
| 25.09.2021 22:27 | Waltteri Pohjamo: | Kuva on iigees https://www.instagram.com/p/CUP6vEsIKe5/?utm_medium=copy_link | |
| 25.09.2021 22:28 | Hannu Peltola: | Hieno on! | |
| 26.09.2021 09:21 | Waltteri Pohjamo: | Kiitoksia! laitoin sen sinne, koska oli ongelmia ladata sitä tänne vaunut.org:iin | |
| 26.09.2021 11:02 | Masi Levola: | Laitan tänne kuvia kun puran kuvat tietokoneelle. | |
| 30.09.2021 14:47 | Hannu Peltola: | Linkitetään vielä ristiin, tästä kuvasta oli myös "Jessoila"-painos Vorgissa: http://vaunut.org/xxx. Linkitys on poistettu ja linkitetty kuva poistuu. | |
| 10.10.2021 11:46 | Masi Levola: | Mää laitoin nyt kuvan tänne tosta junasta. http://vaunut.org/kuva/150604?u=4952&d=10.10.2021 | |
| 10.12.2021 19:44 | Oula Ahlholm: | Miten tuo höyryjen moniajo toimii? Ei lienee samaa teknologiaa kuin nykykalustolla eli piuhat kiinni vaan :D. Onko niin, että molemmissa vetureissa henkilöstöä? | |
| 16.10.2024 20:08 | Juhani Katajisto: | Pientä selvennystä Oulan kysymykseen. Höyryjen kaksinvedoista minua valisti aikoinaan Ensio Rossi Iisalmesta. Hän oli paljon ajanut höyryvetureilla tuplavedolla. Komento on siirretty ensimmäisen veturin kuljettajalle. Hän hoitaa jarrutuksen, vihellykset jne. Toinen veturi kulkee tässä mielessä ikään kuin vaununa. Hän sanoi, mikäli oikein tiukka tilanne tulee voidaan, jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. - Veto muuttuu haastavammaksi silloin, kun veturit ovat vetupyörän halkaisijaltaan kovin erilaisia. (Ja niinhän tapahtui paljon normaaliliikenteen aikana). - Raskaalla tupalvedolla ylämäkeen lähdettäessä jälkimmäinen veturi aloittaa vetämisen. Ensimmäisen veturin aloittaessa on vaarana, että vetureiden kytkimet alkavat rynkyttää ja voivat vaurioitua. - Kyllähän jälkimmäisen veturin miehistö altistuu aikamoiselle savun ja hiilipölyn nielemiselle. - Veturimiehistöt toimivat itsenäisesti omissa voimakoneissaan ja pystyvät kokemuksiensa mukaan saumattomasti toimimaan yhteen aloittaessaan linjalla kiihdytykset, rullaamiset ym. Tässähän tietysti auttaa radan- ja veturityypin- ja vastapelurinkin tuntemus. Kokemus tässäkin on hyvä opettaja. | |
| 16.10.2024 20:19 | Petri Nummijoki: | Mutta ilmeisesti takimmainen veturi aloittaa vedon nimenomaan kahden höyryveturin tapauksessa? Yhdessä Iisalmen kuvassasi on länteen lähdössä Sv12- ja Tk3-vetureiden kaksinveto, jossa "Tk3 liukui ensimmäiset metrit kelkkana", joten ainakin tässä olisi vedon aloittanut junan ensimmäinen veturi. | |
| 16.10.2024 21:03 | John Lindroth: | Itse sain kunnian olla tuollaisen tuplavedon (Sv12ja Tk3) kyydissä Iisalmesta ylöspäin Kontiomäelle,olin Sv12 veturissa.Kyseessä olin Latujuna hiihtolomalla v.67 määräpaikka oli Ladun seisake!Muistan junan tullee Riston vetämänä Iisalmeen.Hannulta kertakaikkiaan upea kuva! | |
| 16.10.2024 21:16 | Petri Nummijoki: | Tk3 varmaankin lämmitysveturina vaunuille ja veturin vaihto Iisalmessa, koska raskas kiskotus päättyi siihen? Toisaalta miksihän Hv2-veturilla ei jatkettu Iisalmesta, kun Pieksämäen varikon Hv2-vetureista kuitenkin 681 ja 682 olivat liikenteessä vuoden 1967 alkupuolelle ja 680 vuoden 1968 alkupuolelle saakka? Oliko Sv12-veturilla helpompi jatkaa Kontiomäeltä Vuokatin suuntaan vai juna turhan raskas Hv-vetoiseksi? | |
| 16.10.2024 21:42 | Juhani Katajisto: | Olen ymmärtänyt sen niin, että raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa. Olen kuullut myös joidenkin veturimiesten sanovan, ettei sillä ole väliä kumpi aloittaa, mutta varmaan Ivalosta löytyy tähän opaskirjan kanta. Joo eniten minua huvittaa, kun Iisalmessa laitettiin junapainon takia Deeverin vetämiin tavarajuniin apuveturiksi höyryveturi. Höyryveturin miehistö tosiaan ihmetteli kuvauksiani ja unohti lähteä ja dieselveturi veti kokojunan kevyesti liikkeelle myös kelkkana olevan höyryveturin, joka tietysti pian sai avattua valtaventtiilin. Näitä dieselin ja höyryn erilaisia tupalavetoja oli Iisalmessa tuolloin usein ja useita erilaisia yhdistelmiä. Tuossa tapauksessa ollaan lähdetty tasaiselta, jolloin ensimmäinen veturi näkee tietysti lähtöön tarvittavat opastimet ja huomattavasti vahvempana veturina tuskin syntyy mitään rynkytyksiä kytkimiin. - Aivan Zoni hienoa kameratyöskentelyä ja kun näistä ei koskaan tiedä uusiutuuko tämmöiset tapahtumat. Tässä on monet hyvän valokuvan elementit. Erottuu hyvin, mitä vuoden aika eletään ja on sopivasti avaruutta ja myös kirjavuutta junan kokoonpanossa. Mulle ei nyt äkkiseltään tule mieleen pitkä reppuisen Heikin ja Jumbon kaksinvetojen ylöskirjauksia tai kuvia, mutta varmaan niitäkin on paljon ollut. Ehkä 60-vuoden kuluttua ollaan jo niin pitkällä, että tuo halkosavun tuoksukin saadaan tallennettua. Sitähän ei mikään hiiliveturin käry voita. | |
| 16.10.2024 21:53 | Petri Nummijoki: | Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjassa on sivulla 292 kuva Tv1- ja Hv3-vetureiden kaksinvedosta. Tosin siinä Tv1 on jostain syystä johtoveturina, vaikka ohjeen mukaan kai nopeampi veturi tuli asettaa ensimmäiseksi, jos vetureiden huippunopeus erosi huomattavasti toisistaan. Tämän kuvan kaksinveto on siinä mielessä oikeaoppisempi. Ehkä sitten Tv1 oli sivun 292 tapauksessa vakiveturi, kun kysymyksessä oli tavarajuna ja se on laitettu siitä syystä ensimmäiseksi. | |
| 16.10.2024 22:20 | Juhani Katajisto: | Ajattelin ensisijaisesti halkopolttoisia vetureita. Tosiaan tuota kuvaa on paljon polemisoitu ja todettu, että se tuskin on Pieksämäen ja Savonlinnan väliltä. Sitä vastaan puhuu tuo ysisatanen Hv ja ja noin moni lankaiset puhelinlinjat. - Vielä Iisalmen Hv2-vetureiden ajoista. Kesäkuussa 1967 kohtasivat Hv2 680 ja 682 matkustajajunissa Sukevalla. Tieto löytyi veturinkuljettajien työkirjoista. Ack om man hade varit där. | |
| 16.10.2024 23:11 | Petri Nummijoki: | En ollut kuvauspaikkaa kyseenalaistanut. 925 on sivun 292 kuvassa hiilisavutorvella mutta täällä se on sekä 1957 että 1969 halkosavutorvella https://vaunut.org/kuva/66771 https://vaunut.org/kuva/18340. Onkohan tiedossa, millä aikavälillä veturi on ollut hiilisavutorvella? Se voisi rajata jo aika hyvin, kun samalla ilmansuunnalla olisi pitänyt olla käytössä samaan aikaan myös 900-sarjan Hv3. Vuoden 1960 alussa 925 on ollut Oulussa mutta vuoden 1961 alussa jo Joensuussa. Toisaalta 900-sarjan Hv3-vetureita alettiin siirtää Kouvolasta Seinäjoelle kesäaikataulun 1960 myötä, kun Kouvola sai lisää Hr1-vetureita. Onkohan 925:n siirto Oulusta Joensuuhun tapahtunut sen verran myöhään, että vuoden 1960 lopulla olisi jossain Pohjanmaanradalla ehditty napata talvikuva 925:n ja 900-sarjan Hv3:n kaksinvedosta? |
|
| 17.10.2024 05:23 | Leevi Halonen: | Juhani Katajisto: Olen jutellut vanhojen veturinkuljettajien kanssa ja he ovat vahvistaneet että tämä on totta, raskaalla junalla ylämäkeen lähdettäessä taaimmainen veturi aloittaa vedon todellakin. | |
| 17.10.2024 10:09 | Petri Nummijoki: | Sinänsä hiilipolttoinen Tv1 ja hiilipolttoinen Hv3 saattaisivat olla aika toimivakin yhdistelmä parivedossa. Toimintasäde lienee molemmilla samaa luokkaa ja 10 ‰ noususuhteen radoilla Tv1:n junapaino oli talvikelillä 750 t ja Hv3:lla 480 t eli yhteensä 1230 t, joka on aika lähellä silloista yleistä maksimijunapainoa 1300 t. |