26.09.2021 / Tesoma
26.09.2021 Museojuna keräsi paljon ihmisiä Tesoman juuri valmistuneelle asemalle. Tässä juna on juuri lähtenyt kohti Nokiaa sankan savupilven saattelemana
Kommentit
| 27.09.2021 19:38 | Timo Salo: | Hulppean näköinen kuva, mutta onko kuvankäsittely mennyt hiukan ohi...??? (mielestäni kontrastia aivan liikaa) | |
| 27.09.2021 20:19 | Jimi Lappalainen: | Omasta mielestäni juuri sopivan näköinen. Timolla ohjelmassa näyttöpäätteen värikalibrointi? :) | |
| 27.09.2021 20:40 | Timo Salo: | Jimi: Värit on ok, mutta jotenkin luonnoton tuo kuvan "terävyys"... Muut VORG:in kuvat näyttää näillä asetuksilla hyvältä. | |
| 27.09.2021 22:36 | Tauno Hermola: | En osaa enkä halua kuvaa moittia, mutta aika paljon sille lienee tehty paikallista säätöä maskeilla tms. tavoilla, kun veturin koneisto varjon puolellakin näkyy noin hyvin. | |
| 28.09.2021 00:23 | Lasse Reunanen: | Eikös nuo Suomen lipun mittasuhteet ole väärät? | |
| 28.09.2021 13:36 | Vertti Kontinen: | Kovin kapeat raidat ainakin | |
| 28.09.2021 17:04 | John Lindroth: | Onnistumut HV kuva! | |
| 29.09.2021 09:50 | Timo Salo: | Toivottavasti Vertti ei koloontunut kritiikistäni, mutta olen vieläkin "pohtinut" tätä "ongelmaa"... Käsitellylle kuvalle on selvä tilaus, kun halutaan tuoda esim. jotain teknisiä yksityiskohtia esiin. Mutta valokuva se ei ole enää perinteisen käsityksen mukaan. Ajattelin ehdottaa, että kuvia VORG:giin ladatessa tulisi laittaa rasti ruutuun, onko kuvaa käsitelty, vai ei. Olisi reilua kaikkia kohtaan? (rajaus olisi ainoa mitä saa tehdä "aidolle" kuvalle, eli mitä paperikuvallekkin pystyy saksilla tekemään) Toisaalta omakin kamerani käsittelee kuvaa ilmeisen rajusti jo kuvaushetkellä, joten pohja näiltä ajatuksilta putoaa hiukan pois...??? Ehdota tässä nyt sitten jotain järkevää... :-( |
|
| 29.09.2021 10:15 | Hannu Peltola: | Timolle sellainen pieni huomio, että jokainen valokuva on "käsitelty". Jo filmikameroilla ensimmäinen "käsittely" tapahtui kuvaa ottaessa: miten valotettiin, millainen syväterävyysalue kuvaan valittiin ja miten/mihin tarkennettiin. Käsittely jatkui pimiössä valotuksen, kontrastin ja rajauksen osalta eikä myöskään PhotoShop-tyyppinen kuvien parantelu, aiheiden poisto tai lisääminen ollut tuntematonta. Digikuvien myötä vaihtoehdot ovat lisääntyneet, mutta "käsittelemätöntä" valokuvaa ei ole edes olemassa. Enemmän alkaa olla kysymys halutusta vaikutelmasta. Tässä kuvassa Vertti on halunnut tuoda Heikin varsin dramaattisesti esille ja lopputulos on tähän tarkoitukseen hyvin onnistunut. Toisessa kuvassa lähestymistapa voi olla toisenlainen kuvaajan haluaman vaikutelman mukaan. | |
| 29.09.2021 10:31 | Timo Salo: | Hannun huomioon: Kuitenkin filmikameralla kuvaa otettaessa kuvaaja päättää mikä asetus on hyvä(?)... Tietokone ehdottaa rajattomasti kaikenlaista "feikkausta" ja siinä mielestäni on se ero. Oikea kuvaaja ottaa hyvän kuvan taidolla, mutta jälkikäsittelijä "sortuu" tietokonetekniikan tuomiin mahdollisuuksiin. Kovat "bitinnyplääjät" saavat tässä ison "edun"...??? | |
| 29.09.2021 10:37 | Hannu Peltola: | Timo, kuvaaminen on taitolaji. Ihan yhtä lailla filmikameralla voit valottaa kuvan persiilleen, rajata sen hassusti ja jättää tarkentamatta. Tietokone ei myöskään "ehdota" minkäänlaista feikkausta, kyllä sen päätöksen ihan kuvan käsittelijä tekee. Edelleen toistan, kyseessä on kuvaajan haluaman vaikutelman toteuttaminen. | |
| 29.09.2021 10:43 | Marko Nyby: | Tekniikan avuista huolimatta kuvaajalle jää kuitenkin paljon ratkaistavaa: kuvauspaikka, maisema vai yksityiskohta, etäisyys ja kulma kohteesta, polttoväli, terävyysalue... Tässäkin on onnistuttu aiheen valinnan, itse kuvaustapahtuman ja jälkikäsittelyn osalta erinomaisesti. Tietysti jos on itse opetellut ja tottunut tekemään kaiken käsin, niin nykytekniikan "helppous" voi ehkä "harmittaa". Minä taas kuulun siihen koulukuntaan, joka ottaa mielellään vastaan modernin tekniikan avut. Yritäpä ottaa vaikka leikkivästä kissasta kuvaa filmikameralla ja sen jälkeen hyvällä kännykkäkameralla. Eihän autoakaan onneksi tarvitse enää veivata käyntiin, tai ajaa synkronoimattomalla vaihteistolla (niitäkin olen tehnyt). |
|
| 29.09.2021 10:47 | Timo Salo: | Edelleen toistan, että kuva on joko luonnollinen (miten silmä sen luonnossa näkee), tai kuvaajan päässä syntynyt taideteos (tai nimenomaan informatiiviseksi tarkoitettu dokumentti)... :-) Jos siitä ei kerrota, niin mielestäni siitä voi käyttää sanaa "feikkaus". Useinmiten sen kyllä huomaa, tai on huomaavinaan miten asiat on. Taitava jälkikäsittelijä kyllä varmasti osaa tehdä muokkauksen niin, että sitä ei huomaa! (GIMP:issä ainakin on "taulun täydeltä" ehdotuksia mitä voi tehdä kuvalle) Enhän minäkään "tuomitse" jälkikäsittelyä, vaan käytän sitä joskus itsekkin. Olisi ehkä vain kiva tietää onko kyseessä "taideteos", vai valokuva. |
|
| 29.09.2021 10:49 | Hannu Peltola: | Onko Timo mikään mustavalkokuva siis "aito" valokuva? | |
| 29.09.2021 10:57 | Timo Salo: | Tiukasti ajateltuna ei, mutta kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Isäni harrasti valokuvausta koko ikänsä ja kuvien tekninen (kuvaajasta johtuva) kehitys näkyy vuosien saatossa... | |
| 29.09.2021 11:15 | Olli Keski-Rahkonen: | Tästä Timon esille tuomasta aiheesta on vorgin historiassa keskusteltu säännölliseen tahtiin useaan kertaan, ja aina on päädytty periaatteelliseen mahdottomuuteen määritellä "aito" tai "käsittelemätön" valokuva. Valokuvaus on taiteen laji, enkä haluaisi lähteä keinotekoisin säännöin rajoittamaan taitelijan vapautta kunhan rautatieaiheessa pysytään. | |
| 29.09.2021 12:29 | Petri Sallinen: | Käytännössä kaikki kuvat käsitellään — enemmän tai vähemmän. Koko sen ajan (yli 30 vuotta), kun olen lehtihommia tehnyt, on kuvia käsitelty. Kun diat tai paperikuvat aikoinaan skannattiin kirjapainossa, tehtiin niille värikorjauksia, kontrastikorjauksia ja roskien poistoja niissä rajoissa, mihin tuon ajan tekniikka antoi mahdollisuuden. Nykyisin digikuville tehtävät minimitoimet ovat värikorjaus, kontrastin säätö, terävyyden säätö ja valoisuuden säätö. Eikä kone niitä ehdota, vaan ihminen päättää mitä kuville tehdään. Kun on löydetty tietyllä tavalla otetuille kuville perussäädöt, niin sen jälkeen voidaan tehdä yhdellä napin painalluksella samanlaiset korjaukset vaikka tuhannelle kuvalle. Kun massakäsiteltyjä kuvia sitten selaillaan, niin sieltä kyllä nousevat esille ne yksilöt, joille säädöt eivät sopineet. Ne voidaan säätää erikseen. Oleellista on tietenkin se, missä yhteydessä kuvia käsitellään. Jos pyritään "realismiin", niin käsittely ei saisi näkyä. Lähes poikkeuksetta kansikuvaposeerauksissa kasvoilta poistetaan ryppyjä tai nenäkarvoja, eli tehdään "kuvamanipulaatiota". Rankalla kuvankäsittelyllä historiallisista rautatiekuvista taas saadaan esille yksityiskohtia, jotka eivät vedoksessa näy. |
|
| 29.09.2021 21:15 | Erkki Nuutio: | Kommentoin minäkin. Tämä on toimiva uutis/tapahtumakuva : Menohalua uhkuva uudenveroisen puhdas veturikaunotar. Ovathan Hv:t olleet lapsuudesta lähtien suosikkejani ( http://www.vaunut.org/kuva/116838?u=3399&kv=1957&kv2=1960&paik=Tampere+asema&tag0=0%7CHv3%7C ), kaikki niistä, mutta Hv4 -tilannetta suren syvästi. Edelleen uutis/tapahtumayksityiskohtia: Etuala täynnänsä kuvannäppääjiä (toisin kuin ennen), eikä lippu ole ihan lippu. Pienoismallipiireissä on paljonkin pohdittu mm. etäisyyden vaikutusta vaikutelmaan todenmukaisuudesta: Musta esine näyttää sitä enemmän harmaalta mitä kauempana se on - joko todellisesti tai pienoismallissa mitä suurempi mittakaavallinen etäisyys katselijaan on. Siksi esimerkiksi kirkkaan musta esikuvaveturi esimerkiksi Z-mittakaavaisena sopisi maalata suosiolla jonkinmoiseksi mattaharmaaksi. Lisäksi yksityiskohdat muuttuvat väkisinkin pehmeimmiksi jo etäisyyden tuoman utuisuuden vuoksi. Näillä ja muilla keinoin ehkä syntyy "aitouden" tuntua. Terävänä lähikuvana tämän kuvan kuuluukin siis olla toisenlainen. Silti jos asteikkonani on nostalgia, häiritsee tässä etualan näppäilijäkuvaajien parvi SEKÄ kattilan otsan ja lieriöosan hieman liiaksi silottava ja kirkastava käsittely. Varjon puolelle jääneinä näitä alueita lienee kirkastettu ja silotettu, ja nostalgian mukaan häiritsevästi. Varjoon yleensä jäävää pyörästöaluetta lienee myös kirkastettu, mutta siellä se ei häiritse. |
|
| 29.09.2021 23:58 | Vertti Kontinen: | Joo mainittakoon se, ettei kuvan ole tarkoitus olla millään tavalla nostalginen, vaan kuvastaa vanhaa veturia upouudella asemalla 2020-luvulla. Tämän vuoksi otin kuvaan mukaan myös esim. kännykällä junaa kuvaamaan tulleita ihmisiä, sillä ne kuvaavat tätä päivää | |
| 04.10.2021 19:37 | Elias Murto: | Kuten Vertti tuossa kommentoi, niin kuva kertoo "tarinan" nykyajasta, joten siihen sopii perustellusti nykytyylin mukainen kuvankäsittely. Tarinassa on yhtenä elementtinä vanha veturi. Eri aikakausien valokuvat näyttää erilaisilta. Ensin oli mustavalkokuvat - nehän muutti todellisuutta niin, että jotkut jopa kuvitteli maailman olleen ennenvanhaan mustavalkoinen. 70-80-luvun maailma on valokuvista katseltuna punertavansävyinen ja 90-luvun filmikuvissa on oma tunnistettava värimaailmansa. Valokuvassa (paperille painetussa tai näytöllä esitetyssä) maailma ei koskaan voi näyttää täysin samalta kuin silmillä katsottuna. Syitä on rajoittunut väriavaruus, rajoittunut dynamiikka, kanttinen rajaus, ihmissilmästä poikkeava polttoväli, kuvan kaksiulotteisuus, jne. |