??.??.1970 / Södermalm, Tukholma, Ruotsi
??.??.1970 Näkymä Södran jäteasemalta kohti Asea-husetia talvella 1970. Tämä oli viimeinen vuosi, kun legendaarinen jätejuna Silverpilen oli ajossa. Juna kuljetti jätteitä täältä ja Tukholman muilta jäteasemilta Lövstan jätteiden polttolaitokselle. Juna oli kuuluisa hopeanvärisistä vaunuistaan, hitaasta vauhdistaan ja pahasta hajustaan! Juna oli myös viimeinen Ruotsissa säännöllisesti liikennöinyt höyryvetoinen tavarajuna ja Hagalundin varikolla oli pitkälle 1960-lukua kaksi E2-sarjan höyryveturia varattuna tähän junaan. Taustalla oleva Asea-huset oli yhtiön suuri konepaja ja tärkeä rautatieliikenteen asiakas. Valtaosa konepajan rakennuksista on vielä jäljellä. Kuva: Hans Björkman
Kommentit
| 21.10.2021 19:48 | Heikki Jalonen: | Traktori on mielenkiintoinen ja ääriruotsalainen: Bolinder-Munktells BM-21 (tuotannossa 1951-54). Tuo "surumielinen" maski ja ilmanottohormin sijainti konepellissä oikealla takana erottavat sen samankalaisista ja saman aikakauden Volvoista (T40...T41). Volvot olivat kaasutinmoottorilla, mutta BM olikin ihan oma lukunsa: siinä oli kaksisylinterinen kuulasytytysmoottori, luonnollisesti kaksitahtinen. BM-21 mallissa oli iskutilavuutta terveet 5,3 litraa, joista saatiin tehoa 43 heposta (ankaralla kierrosluvulla 1050 rpm). Polttoaineena sodanjälkeisen käsitteen mukainen "råolja" eli nykyään lähinnä polttoöljy, mutta suuremmilla rikki- ja sivuainepitoisuuksilla. Halpa polttoaine ja pieni ominaiskulutus olivat mallin valttikortteja, joskin pakassa piileksi myös hankalan hoidon ja vaikean käynnistyksen kaltaisia jokereita. BM-20...21 malleissa oli kuitenkin jo täysi sähkökäynnistys, siis myös sähköinen kupujen lämmitys, joten "Sievert-sulkeisia" eli puhalluslamppusessioita ei aivan joka käynnistykseen tarvittu. Luultavasti tuo kone lisäksi majaili yönsä lämpimässä tallissa, suuri helpotus talvikäytössä. Hytti näyttää hyvin ja ammattimaisesti tehdyltä, ehkäpä Fernmo-valmiste. Se on lisätty tuohon traktoriin viimeistään vuoden 1959 tietämillä jolloin Ruotsissa tuli voimaan turvakehikkopakko. Tuo kone oli palkattujen kuljettajien ajama, joten työsuojelu vaati turvalaitteita. Traktorin edessä on jonkilainen puskinsysteemi, melko lailla käytössä olleen näköinen, vieläpä. Ehkä sitä on käytetty (yksittäisten) vaunujen siirtelyyn tai roskia tuovien kärryjen/kuorma-autojen avustamiseen..? Peräkärryssä on jonkilainen puhalluskoneen kaltainen laite. Voisikohan se olla jokin desinfiointiainepuhallin tai muu haju/terveys/rotta-haittojen torjuntalaitteisto? Ehkäpä sillä on pöllyytetty 100% aitoa DDT:tä kuormiin ja kuormien viereen, vähän samaan tapaan kuin nykyajan lumitykillä hönkäillään usvaa rinteeseen... |
|
| 22.10.2021 00:44 | Reijo Salminen: | Kaikkea sitä oppii, kuulamoottoritraktori ja kaksipyttyinen, mulla on perintökaluna 1924 BMW (Björneborgs Mekaniska Werkstad) pieni maamoottori ja se on jo vehje ihan omassa kategoriassaan. 2-tahti kuulamoottori sekin. Onko noita tehnyt joku muukin kuin tuo BM? Ikinä en ollut moista kuullut saati että edes osannut epäillä. | |
| 22.10.2021 10:30 | Hannu Peltola: | Heikiltä oli aivan loistava tietopläjäys BM-traktorista, kiitoksia! Kuvassa kannattaa katsoa myös Silverpilenin vaunuja, monet näistä olivat todella antiikkisia tai rakennettu uudelleen antiikkiselle aluskehykselle. Ilmajarrut puuttuvat useista kuvan vaunuista. | |
| 22.10.2021 12:18 | Heikki Jalonen: | Kuulamoottorilla varustettuja traktoreita on aikanaan ollut lukuisiakin, useassa maassa tehtyjä. Jopa niin, että eräät klassisimmat (ja rahallisten ostajien himoitsemat) koneet ovat juuri kuulapäitä. Yleinen konfiguraatio oli makaava 1-sylinterinen poikittaismoottori. Bolinder-traktorit olivat konfiguraatioltaan poikkeuksia kuulapäiden valtavirtaan: BM-10 ("lankku"-lempinimellä Suomessa tunnettu) traktorissa oli pitkittäinen 1-sylinterinen pystymoottori. BM-20..21 konfiguraatio oli sama, mutta moottori kaksisylinterinen. Kuulapäätraktoreista epäilemättä kuuluisin on Lanz Bulldog, saksalainen valmiste. Malleja oli pitkän valmistuskaaren (1921...60) aikana lukuisia, tehoissa 12...55 hevosvoimaa, pyörä- ja tela-alustoin. Kokonaisvalmistusmäärä (päätehtaalla Mannheimissa) ylitti 220000 kappaletta, lisäksi lisenssi- tai kopiovalmistusta monissa maissa. Lanzin käynnistäminen vaati puhalluslamppua, viimeistä sähkökäynnisteistä mallisarjaa (noin 1954->) lukuunottamatta. Bulldog-mallinimi lienee saanut alkunsa koneen keulalla pullistelevasta hehkukuvun suojasta, siinä on tiettyä mainitun koirarodun jämäkän määrätietoista asennetta... Muista tunnetuista kuumapäistä mainittakoon omaa suunnittelua olleina ainakin Vierzon (Ranska), Landini (Italia), Field Marshall (UK) ja HSCS (Unkari). Melkoisen suoria Lanz-kopioita puolestaan olivat Ursus (Puola), Pampa (Argentiiina) ja Le Percheron (Ranska). Ne kaikki olivat siis makaavalla, poikittaisella 1-sylinterisellä moottorilla, usein noin 8 litran nurkilla iskevää. Muitakin oli, sekä aivan traktoroinnin alkuhämärän maamoottori+pyörät-rakennelmissa ja sekalaisissa kokeiluissa; ne kuitenkin olivat maatalouden oikean harjoittamisen kannalta vielä kuriositeetteja. Mahdatteko muistaa, että myös ensimmäisen Valmet-traktorin oli tarkoitus olla kuulapää? Jos Pobjoy-moottori olisi saatu toimimaan, piikkilankaa olisikin ehkä kiristetty 1-pyttyisen päkätyksen säestyksellä... |
|
| 22.10.2021 15:37 | Esa J. Rintamäki: | Iskä muisteli kuinka aikoinaan Alavudella autokoulunopettajana kuulusteli kerran erästä traktorikorttia tavoittelevaa maanviljelijää: - Mitkä ovat eri polttomoottorilajit? - Bensamoottori, riisselimoottori ja kuumapää. |
|
| 22.10.2021 20:16 | Heikki Jalonen: | Tuo Lanz-tehdas muuten valmisti myös kiskokalustoa, pienvetureita. Kurkatkaapa: http://vaunut.org/kuva/129682 |
|
| 16.06.2024 05:17 | Kurt Ristniemi: | Vuonna 1909 Suomessa suunniteltiin aaltopeltisten vaunujen rakentamista Helsingin - Malmin jätejuniin. Ks. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14683.0.html |
|
| 16.06.2024 10:45 | Rainer Silfverberg: | Kuva voisi olla 1930-luvulta! |