11.11.2021 / Hanskalliontie 3, Vantaa
Onni Hietala

11.11.2021 Nokkajuna kuvattuna sen lopullisella pääteasemalla, Kuusakoski Oy:n Seutulan toimipisteellä. Linkki videoon jonka tein kyseisetä aiheesta: https://youtu.be/kvIK0Xm3uJ8

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Onni Hietala
Lisätty: 11.11.2021 18:56
Muu tunniste
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

11.11.2021 19:19 Esa J. Rintamäki: Surkeaa! Eikö tätä tarjottu rautatiemuseolle?
11.11.2021 19:26 Teppo Niemi: Mutta eikös Rautatiemuseo ole käytännössä keskittynyt vain VRn ja
VR-konsernin historian taltioimisen.
11.11.2021 19:36 Juhani Pirttilahti: Onko haapamäkeläisiltä kysytty?
11.11.2021 19:43 Onni Hietala: Rautatuiemuseolle tarjottiin mutta vastasivat että ottaa vastaan ainoastaan "oikeita" junia
11.11.2021 20:00 Jimi Lappalainen: Järjetöntä.
11.11.2021 20:16 Esa J. Rintamäki: No, mikä tämä sitten on, ellei se kerran ole "oikea" juna? En nyt oikein ole kartalla...
11.11.2021 20:18 Jimi Lappalainen: Tämä on feikki, yksityisrautatien oma pikkujuna.
11.11.2021 20:18 Oula Ahlholm: M i k s i VR(yms) romuttavat hyvää kalustoa. Saa nähdä milloin ensimmäisiä Ed vaunuja aletaan romuttaa.
11.11.2021 20:19 Juhani Pirttilahti: Metro, vaan ei Metrojuna, koska sen nimen vei M-juna.
11.11.2021 20:29 Erkki Nuutio: Tuollaiset alumiinikoriset ja selkeämuotoiset metrovaunut menisivät hetkessä kaupaksi kahvilayrittäjille ja muihin tarkoituksiin. Käsittämätöntä luonnonvarojen haaskausta. Museoarvon säilyttävä uusi käyttökohde olisi tietysti toivottavin ratkaisu.
11.11.2021 20:33 Oula Ahlholm: No joka tapauksessa l i i a n myöhäistä.
11.11.2021 20:51 Saku Kivimäki: Eikös näistä ole ollut ohjaamon sisustus purettuna ja käytetty pohjana sarjajunien peruskorjauksessa tehtäviä muutoksia varten vuoden 2017 kesän jälkeen?
11.11.2021 21:03 Onni Hietala: Saku, 101 ja 102 ohjaamot rakennettiin uudelleen testimalliksi uusien M100 peruskorjausta varten. Sisätilaa ei muutettu paitsi joissain palo -ja poistumisharjoituksissa kärsinyt.
11.11.2021 21:18 John Lindroth: Itse asiassa olemme hidas kansa hiffamaan vaikka meillä on maailman nopeimmat formula ja rallikuskit!Siihen riittää toteamus OHO kuinkas taas näin kävi?
11.11.2021 21:22 Raimo Harju: Jos rautatiemuseolle tarjottiin, ja vastasivat ottavansa vastaan ainoastaan oikeita junia, niin olis voinu kysyä että, huolehtivatko he oikeista junista yhtä hyvin, kuin Hr 11 veturistaan.
12.11.2021 01:18 Esa J. Rintamäki: Loistavaa, Raimo, kommenttisi osui naulan kantaan!

Kun ei edes vittuilu auta museaalisissa asioissa, viitaten tapaus Bucyrukseen!
12.11.2021 09:39 Jukka-Pekka Manninen: Hanskalliontie. Hansakallio on Espoossa, ja hämäävästi senkin lähellä on Kuusakosken toimipiste. Kirjoitusvirhe on toki anteeksiannettava, toisin kuin kuvassa tapahtuva tapahtuma.
12.11.2021 19:25 Jimi Lappalainen: Lähetin Jukka-Pekan mainitsemasta asiasta kuvaajalle yksityisviestiäkin, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
12.11.2021 20:01 Markku Laaksonen: Surullinen näky. Mielelläni olisin nähnyt nokkajunasta edes yhden vaunuparin museoituna ja ajokuntoisena.
Romuttaminen on kuitenkin ihan oikeasti järkevää, koska materiaalit (mm. tonnikaupalla alumiinia) saadaan uudelleen kiertoon. Luonto siis kiittää, toisin kuin, jos vaunukorit olisi laitettu rapistumaan kahvilarakennuksiksi tai unohdettu metsään mökeiksi tms. Puu on kestävämpi ratkaisu tällaisille.
On myös vaikea kuvitella, että museoidulla nokkajunalla olisi juurikaan mahdollisuutta ajaa koskaan missään. Linjalla on niin kova kuhina, ettei vuorojunatkaan tahdo sopia sekaan, saati sitten joku museojuna. Nokkajunia on lisäksi jo aktiivikäytön lopulla pidetty sen verran epäluotettavina, että linjalle päästämistä on harkittu ja vuorojen välissä ajamista vasta riskinä pidettiinkin. Muuan harrastaja-ajelu tehtiin kahdella vaunuparilla, vaikka yksi olisi riittänyt helposti, kun yhtä vaunuparia ei uskallettu päästää vuorojen väliin.
Kun kulunvalvontakin joskus uusitaan ja mahdollisesti saadaan automaattimetrokin rakennettua, en usko löytyvän sellaista päättäjää, joka laittaisi huomattavan summan rahaa museojunan laitteisiin, kun junalla ei edes uskalleta ajaa. Virtakiskolla varustettua rataakaan ei oikein löydy muualta.
Kaupunginmuseolle menee käsittääkseni yksi vaunu. En tiedä säilytetäänkö se kokonaisena vai katkaistaanko, mutta omasta ajastaan kertovan sisustuksen pääsee edelleen kokemaan ja toimiihan se monumenttina Suomessa kehitetylle aikanaan edistykselliselle tekniikalle, vaikka sitä ei enää toiminnassa pääsekään kokemaan.
12.11.2021 22:00 Jimi Lappalainen: Onko "Nokkajuna" ainoastaan tämä ensimmäinen vaunupari 101-102? Itse olen ollut käsityksessä, että kaikkia protosarjan vaunuja 101–106 olisi kutsuttu nokkajuniksi.
12.11.2021 23:34 Markku Laaksonen: Olen metrovarikolla kuullut käytettävän nimitystä "Nokkajuna" kaikista kolmesta vaunuparista yksilöinä, mutta myös kolmen vaunuparin kokonaisuutena. Oman tulkintani mukaan kyseessä on siis kontekstista riippuva termi. Voihan toki olla, että yksittäinen vaunupari on vaikka "nokkajuna" ja koko letka "(the) Nokkajuna" eikä painotus puhutussa kielessä sitten käy ilmi.
13.11.2021 02:10 Tuukka Ryyppö: Käytännössähän nokkajunan vaunuja oli kuusi kappaletta, eli tasan yhden metrojunan verran. Koska se oli monella tavalla huonompi kuin muut metrot (paitsi hiivatillisempi. Oma lempparimetroni isolla kaulalla muihin!), sillä ajettiin vain ruuhka-aikoina. Ja silloin siis tietysti aina kuusivaunuisena. Vaunut eivät siis ikinä liikkuneet kaupallisessa liikenteessä muuten kuin kaikki kuusi vaunua yhdessä, jolloin nähdessäsi yhden vaunuista, näet kyseisen junan. Se voi olla toki palasina siellä täällä, mutta seuraavan kerran kun vaunua käytetään, junan jokainen osa on taas yhdessä ja samassa junassa. Jos yksi vaunuista oli poissa pelista, koko kuusivaunuinen juna oli poissa pelistä. Eli jos yksi vaunuista oli huollossa, käytännössä koko juna oli huollossa, kun ei sitä voinut ilman puuttuvaa vaunua kaupallisessa ajossa käyttää.
13.11.2021 02:29 Alex Chudoba: Edellä kerrottu tilanne päti tosin vain nokkajunan (-junien) viimeisinä vuosina, kun sarjajunat oli peruskorjattu eivätkä siten olleet yhteisajokelpoisia peruskorjaamattomien nokkajunien kanssa. Esimerkiksi kuvan http://vaunut.org/kuva/48832 mukainen tilanne on vielä 2008 ollut täysin arkipäivää.
13.11.2021 09:10 Juhana Nordlund: Alexin kertoma pitää täysin paikkansa. Nokkajunan vaunuparit kiersivät (periaatteessa) jotakuinkin normaalisti siihen saakka, kunnes huomattavan suuri osa M100-sarjasta oli saneerattu / modernisoitu. Lisäksi junien maksimipituudet ovat vaihdelleet eri aikakausina, erääseen aikaan kuusivaunuisia junia kulki vain ruuhkassa, Vuosaaren haaran tullessa käyttöön maksimipituus oli sama neljä vaunua kuin nykyäänkin, myöhemmin junat pitenivät uudelleen kuusivaunuisiksi. Ja Länsimetron takia junat ovat olleet viimeisen noin puolen vuosikymmenen aikana jälleen neljän vaunun pituutta vastaavia.

29.10.2008 olen käynyt Vuosaaressa kuvaamassa kuusivaunuisen Nokkajunan. Vielä silloin se oli erittäin pienen todennäköisyyden takana, että sellainen oli mahdollista nähdä. Muistaakseni tuokin kokoonpano oli tehty tarkoituksella, voi olla että vaunut oli asetettu vieläpä numerojärjestykseen. M100-kaluston peruskorjausten edetessä "täysnokkajunan" mahdollisuudet kasvoivat aina vain, kunnes lopullisessa (viimeisimmässä) tilanteessa Nokkajuna oli aina "puhdasverinen". Nelivaunuisten junien aikana (1996 - 2002) aina silloin tällöin sattui koko junaksi Nokkajuna. Pitkissäkin junissa saattoi nähdä silloin tällöin jopa kaksi Nokkajunan vaunuparia, mutta kaikki kolme samassa junassa olivat harvinaisuuksia huomattavan pitkään.
14.11.2021 03:58 Tuukka Ryyppö: Eli onko nokkajunia siis ollut kolme kappaletta? Kukin kahdesta vaunusta koostuva.
14.11.2021 08:16 Juhana Nordlund: Nokkajunan vaunupareja oli kolme: 101+102, 103+104 ja 105+106. Yksi vaunupari oli pienin mahdollinen liikennekelpoinen yksikkö. Joinakin ajankohtina on liikennöity myös yhdestä vaunuparista koostuvilla junilla. Silloin on voinut liikkua kolme Nokkajunaa erillisinä junina. Kuten täällä - ja muuallakin - on usein mainittu, että koska Nokkajunien käyttövarmuus ei ollut korkeimmasta päästä, Nokkajunia oli sijoitettu liikenteeseen usein vain silloin, kun se oli ollut tarpeellista tai suorastaan välttämätöntä. Niinpä edellämainitunlaisia hiljaisen ajan tilanteita, joissa olisi ollut kolme eri Nokkajunaa samaan aikaan ajossa, on luultavasti esiintynyt erittäin harvoin. Toisaalta joinakin aikoina havaitsin Nokkajunan vaunupareja ajossa toistuvasti viikonloppuisinkin, vaikka silloin kalustoa on ollut jonkin verran varikolla seisomassa, varmasti ehjääkin kalustoa.
14.11.2021 13:38 Topi Lajunen: 104 on Joukkoliikennefoorumin viestin mukaan säästymässä romutukselta. Se menee Helsingin kaupunginmuseolle.
15.11.2021 18:01 Jukka P. T. Ruuskanen: Tuo kuulostaa sopivimmalta museointiympäristöltä vahvasti Helsinkiin leimaantuneelle kalustoyksikölle.
17.11.2021 00:53 Jorma Rauhala: Vastaavasti voitaisiin museoida pelkästään ohjausvaunu Eio 6201 edustamaan sähköjunia Hyvinkään Suomen rautatiemuseoon.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>