??.??.1925 / Pasila
??.??.1925 Tämä kuva on todennäköisesti isoisäni ottama 1920-luvulla. Isoisä muutti Helsinkiin 1925, joten kuva on todennäköisesti sen jälkeen jostain Helsingin lähistön asemalta. Paikaksi on vahvasti tunnistettu Pasilaa ja veturiksi A3 182.
Kommentit
| 14.11.2021 06:47 | Esa J. Rintamäki: | Kuva ei näytä zoomattunakaan olevan niitä kaikkein "paljastavimpia". Tuntomerkit: pyörästö 2'B eli 4-4-0, visslat hytin katon etureunassa, kaksiakselinen tenderi, numerolaatta savutorven juuressa, kaiteen pystyrautoja 6 kpl, höyrykuvun muoto ja nokikaapin oven malli: - Lankkihattuhan se! (Latowski - mallista soittokelloa ei kuvasta erota.) Tarkemmin sanottuna sarjaa A6. "Höyryveturit valtionrautateillä"-opuksen mukaan veturit 95, 96 ja 60 olivat sijoitettuna Pasila-Preetiksperiin tammikuussa 1921. Pois liikenteestä - sarakkeessa olivat veturit 95 (helmikuu 1922) ja 60 (elokuu 1924) merkitty Pasilan koneiksi. Lokomotiivi 96 vastaavasti oli merkitty: lokakuu 1927 Sortavala. A6 - sarjaa (13 veturia, valm. G. Sigl, Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari) vv. 1875 - 1876 hylättiin vuosina 1922 - 1929. Itävalta - Unkari oli ollut kaksoismonarkia vuodesta 1867, hallitsijana oli keisari Frans Joosef, vaimonaan keisarinna Elisabet eli Sisi! |
|
| 14.11.2021 09:38 | Erkki Nuutio: | Lankkihattu on pidetty kirkkaana, ja ehkä veturin viimeiseen matkaan asti! Kolmiraiteisuus (taain raide ehkä vähän kevyempi) ja taustalla oleva tie kiidättää aatokset Ala-Pasilan pohjoispäähän, josta Turun rata on jo etelämpänä haarautunut länteenpäin. Päärata kulki ilmeisesti vielä Ala-Pasilan kautta. |
|
| 14.11.2021 11:14 | Eljas Pölhö: | Jos kuvausvuosi on oikea, niin Pasilan ja Riihimäen A3 ja A6 veturit olivat kesäkaudella: 96 Psl - VI=0km, VII=0km, VIII=262km, IX=308km 182 Psl - VI=781km, VII=661km, VIII=400km, IX=522km 180 Riihimäki - VI=1985km, VII=962km, VIII=348km, IX=612km Karjaalla ei ollut A-sarjan vetureita. Turussa oli kahdeksan, mutta tuskin kävivät Helsingissä saakka. Nähdä A-sarjan veturi ajossa Helsingissä ei siten ollut helppoa. Jos kuva on Pasilasta, niin A3 182 on ehkä todennäköisin. Myös A3-sarjassa oli kiillotetulla höyrykuvulla varustettuja kattiloita. |
|
| 14.11.2021 12:09 | Petri Soronen: | Ihailen tätä tietämystä näinkin vanhoilta ajoulta! | |
| 14.11.2021 12:15 | Hannu Peltola: | Kyllä! Kuvausvuosi on karkea arvio, mutta pitäisin todennäköisimpänä vuoden 1925 jälkeistä aikaa. Pääseekö esimerkiksi taustan talosta kiinni tarkempaan paikkaan? | |
| 14.11.2021 18:35 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, Eljas! Vielä kun muistetaan VR:n harrastaneen sarjamerkkipolitiikkanaan eri valmistaja = eri sarjamerkki. A3: Dübs & Co, Glasgow Locomotive Works, Iso-Britannia, A6: G. Sigl Lokomotiv-Fabrik, Wien und Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari. Mikäli kummassakin valtakunnassa harrastettiin tuumapohjaisia mitoituksia, en itse tältä pohjalta usko, että näissä veturisarjoissa ratkaisevan suuria eroavaisuuksia oli (kattilanvaihdokset?). Ja jos jotain selviä eroavaisuuksia nyt olikin, saattoi ne johtua erilaisista valmistusmenetelmistä. Suurta apua oli tietysti asiakkaan (tässä VR) piirustuksista, työselostuksista ja spekseistä. Iso-Britannian hallitsijana tuolloin oli kuningatar Viktoria, Euroopan isoäiti. |
|
| 14.11.2021 18:53 | Jarmo Pyytövaara: | Olisiko Oulunkylästä? | |
| 14.11.2021 19:39 | Tauno Hermola: | Mikä mahtaa olla tuo radan varressa oleva rakennus, jonka edessä kolme naista saattaisi olla junaa odottamassa, onko siinä joku liikenepaikka? | |
| 14.11.2021 20:51 | Erkki Nuutio: | Päärata ei ollut kolmiraiteinen 20-luvun alkupuolella Oulunkylän alueella, vrt http://vaunut.org/kuva/42735?paik=Oulunkyl%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin mm. tähän kuvaan viitaten: http://vaunut.org/kuva/131791?u=287 Samantyyppistä 3-raiteisuutta sorapohjalla. |
|
| 15.11.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki: | Tauno, zoomasin pilan päiten noiden kolmen ihmishahmon kohdalta. Kaksi vasemmanpuoleista olivat ilmiselvästi naisväkeä. Lieneekö kolmas käynyt läpi sukupuolenvaihdoksen, kun vaatetuksen ja hiuskuosin perusteella näyttäisi olevan pojankloppi? | |
| 15.11.2021 10:38 | Erkki Nuutio: | Kyseessä on vaihdemiehen koppi luultavasti yhdistettynä veräjänvartijan koppiin. Veräjä toki puuttuu. Eukkoset lienevät veräjänvartijoita. Reuna-aidan osoittama vähäinen tie johtaa sille. Taustalla on vauras huvila ja sen alla tien varressa oleva torppa ja myös huomattavan korkea mäki. Olisipa käsillä tai netissä maasto- ja tiekartta pääradan alkuosan kohdilta, niin tämä selviäisi. Kartta siis mistä? Käytössäni olevasta aineistosta viittaan VR 1912-1937 II -historiikin sivujen 312 ja 313 välissä olevan Gleimin suunnitelman (1904) pohjoispäähän. Siihen oheisen kuvan paikka osuisi kuin nakutettu. On viimeiset sadat metrit kolmiraiteista ja vasta sitten kaksi raiteista poistuu vaihteiden voimalla yksiraiteiseksi ratalinjaksi. On myös sopivalla kohdalla radanylitys ja taaempana ilmeisen mäen juurella kulkee tie etelästä pohjoiseen. Sopivalla kohdalle tien luona on iso ja ainakin yksi pienempi asuinrakennus. Hankkikaapa karttoja näiltä tienoilta. |
|
| 15.11.2021 11:21 | Tauno Hermola: | Tuolta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ löytyy skannattuja 1:20000 topografikarttoja, Pasilasta vuosilta 1932, 1933 ja 1938 ja Oulunkylästä vuodelta 1935. | |
| 15.11.2021 15:58 | Tomi Hämäläinen: | Helsingin kaupunkikarttoja löytyy digitoituna Timo Meriluodon kartta sivuilta: https://timomeriluoto.kapsi.fi/Sivut/Paasivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat.html | |
| 15.11.2021 17:23 | Tauno Hermola: | Niin, ovatko nuo rakennukset sitten topografikartassa näkyvän 41 m korkean mäen eteläpuolella eli tuo kauimmainen talo on jo oikeastaan rantaradan varressa? Siihenhän Erkki Nuotiokin sitä kai oli sijoittamassa ("Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin"). Tuosta korkeasta mäestä ei taida enää olla mitään jäljellä. | |
| 15.11.2021 17:52 | Erkki Nuutio: | En löytänyt mainittua 41 m mäkeä, mutta varsin lähellä rannikkorata on täältä etuvasempaan päin. Rannikkoradan haarautumasta ei ole kuin ehkä kolmesataa metriä. Kolmoisraiteen loppuvaihteet ovat myös lähellä, siksi ehkä tuo vaihde/veräjäkoppikin. Jos vuotta 1925 voisi horjuttaa, aikaisemmatkin vuodet kelpaisivat. Kuvassa on tunnuspiirteitä ainakin 20-luvun alusta. Mielestäni radanylityspaikka ja taustan rakennukset esiintyvät raiteden yhdistymisen ohella selkeästi tässä kartassa: https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%20kiinteist%C3%B6-,%20ja%20tiluskartta%201914.jpg |
|
| 15.11.2021 18:25 | Tauno Hermola: | No tuossa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg se mäki ainakin näkyy, suunnilleen raviradan tasolla, mutta pääradan vastakkaisella puolella. | |
| 15.11.2021 18:33 | Erkki Nuutio: | Kyllä 41 m:n mäki lienee taustalla ja kuvan kohta on siitä vähän pohjoiseen. Ovatko muutkin vakuutettuja ja tyytyväisiä? |
|
| 15.11.2021 18:43 | Tauno Hermola: | Minusta talot ovat mäen eteläpuolella, mäkihän näkyy kuvan oikeassa laidassa. Saattaa olla, että kuvassa näkyvät talot ovat kaikki kuitenkin lähempänä päärataa ja nuo rantaradan varrella olevat talot eivät tässä näy. Kirjoitin näköjään nimesikin väärin, pahoittelen. | |
| 15.11.2021 22:14 | Hannu Peltola: | Kuulostaa vahvasti siltä, että Pasilan voi lukita kuvan ottopaikaksi! | |
| 16.11.2021 09:07 | Erkki Nuutio: | Varmaan Pasila-Alapiha on soveltuvin, vaikka ollaan ihan sen pohjoispäässä. Käpylän kultturipiiriin ei kuitenkaan kuuluta. |