??.??.1920 Lahden vanhalla asemalla ollaan.
02.12.2021 22:49 | Heikki Jalonen: | Lahti-kyltti on vaaleammalla alustalla. Se on varmaan melko hiljakkoin jäänyt ainoaksi kilveksi ja siirretty keskelle. Heti kun venäjänkielinen kilpi oli saatu alas tilaa viemästä. Joten, vuosiluku 1920 on varmasti hyvä osuma. | |
03.12.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki: | Katsokaa noita nikkareiden työnjälkiä Lahti-kyltin yläpuolella! Kustannusvastaavuutta ei suinkaan ajateltu tässä, semminkin kun vähänkään isomman aematalon tyylillä piti osoittaa valtion vahva läsnäolo ja mahti. | |
03.12.2021 14:08 | Heikki Jalonen: | Tässäkin arvokasta yleisöä. Hienosti pukeutuneina, mutta ilman ainuttakaan matkalaukkua tai pakaasia. Luultavasti tässä ollaan matkaavia arvohenkilöitä tervehtimässä. Rock-tähdistä tai jääkiakon pelaajista ei taida nyt olla kyse, vaan kenties vaikkapa kirjailijoista. Kuten Kianto ja Leino. Jos kuva liittyy junan sisäkuvaan http://vaunut.org/kuva/151702?a=1 (ja jos mainittu kuva on oikeita henkilöitä esittävä), niin saadaan tälle kuvalle jonkinlainen ajoitus: 1919...1924. Eino Leino kuoli 10.1.1926 eikä tainnut enää parina viimeisenä vuonnaan suuremmin matkustella. |
|
03.12.2021 19:12 | Kari Ranta-Ojala: | Onko tuo Lahden asema rakennettu samalla piirustuksella, mitä Myllymäki ja Kannus kovasti näyttää samanlaiselta. | |
03.12.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki: | Ei ole, Kari. Myllymäki oli aikoinaan palvelutasoltaan III luokan asema (suunniteltu risteysasemaksi), samoin Kannus. Kouvola ja Mikkeli olivat/ovat hieman sovellettuja näistä. Lahden kuvassa oleva asematalo on kooltaankin huomattavasti isompi kuin Myllymäki. Lahden ensimmäinen asematalo oli III luokan tyyppipiirustusten mukainen ja samanlainen kuin Oitti ja Pulsa. Se paloi kuitenkin melko pian. Kuvassa oleva asemarakennus valmistui 1874. Se oli Viipurin asematalon näköinen, vaikka erojakin oli. Kuitenkin, kaikilla näillä oli yksi yhteinen.tekijä: suunnittelija Knut Nylander, joten Karin utelua ei sovi ihmetellä. |
|
03.12.2021 21:11 | Erkki Nuutio: | Sirkka Valannon näyttelykirjassa Rautateiden arkkitehtuuri (1984) on Nylanderin kaunis väritetty julkisivupiirustus tästä rakennuksesta (eli se löytyy Kansallisarkistosta) + pohjapiirros ja varhainen valokuva. |