10.12.2013 / Helsinki asema
10.12.2013 Helsingin aseman kaukojunien laituripituudet ovat 400–450 m. ja kaupunkiratojen laituripituudet ovat 230 m. Kaukojunat voivat koostua 14–16 Ed-sarjan 2-kerrosvaunusta, kaupunkiratajunat kolmesta Sm5-moottorijunayksiköstä. Siten kaukojunien yhden junan kapasiteetti voi olla 1582–1808 matkustajaa, kaupunkiratajunan kapasiteetti voi olla 1404 matkustajaa (nykyisellä junakalustolla)
Kommentit
| 10.12.2021 16:21 | Kari Suominen: | ...jatkoa yllä olevasta kuvatekstistä! Jokainen edellä kuvattu operaatio vastaa yhtä junan liikettä eli vie ratapihan kapasiteettia yhden junan verran. Raidetta vaihtava tai raiteen yli kulkeva juna tai veturi varaa aina vähintään kaksi raidetta ja vie molemmilta raiteilta yhden junan kapasiteetin. Useiden raiteiden yli kulkeva juna varaa usean junan kapasiteetin Vuoden 2006 selvityksen esittämä Helsingin raiteiston kapasiteetin lähes täysi käyttö oli jo vuonna 2014 pääosin poistunut. Junia ei enää siirretä ratapihan puolelta toiselle ja kaukojunien ohjausvaunut ovat poistaneet useiden kaukojunien vetureiden vaihdot. Junarunkoja varastoidaan Helsingissä nykyään siten, että ne eivät häiritse vilkkaimman ajan liikennettä Pisara on ollut VR-Yhtymän toivelistalla, koska Pisaran on laskettu alentavan junaliikenteen liikennöintikustannuksia ja yhtiö halusi Helsinkiin lisää tilaa kaukojunille. Kaukojunien määrää rajoittivat VR-Yhtymän Helsingissä harjoittamat lähiliikennejunien vaihtotyöt, jotka Pisaran myötä olisi ollut pakko lopettaa. VR-Yhtymä ja LVM sopivat salaiseksi julistetussa sopimuksessa 2009, että ministeriö edistää Pisaran toteutumista. Ministeriö ja Helsinki sopivat Pisaran yleissuunnitelman ja YVA:n teosta 2010. Molemmat valmistuivat keväällä 2011.Pisaran YVA tehtiin lain hengen vastaisesti siten, että Pisaran tekemistä ei verrattu Helsingin aseman ja sen junaliikenteen kehittämiseen. Ainoaksi Pisaran vaihtoehdoksi oli asetettu, ettei lähijunaliikenne ulotu enää Helsinkiin asti. Näin Pisara saatiin näyttämään hyödylliseltä, koska sitä verrattiin siihen, ettei junalla pääse Helsinkiin. Pisaraa ei verrattu lainkaan nykytilanteeseen ja jo päätettyyn nykytilan kehittämiseen, joka on lainmukainen vertailuasetelma sille, että tutkittavaa hanketta ei toteuteta. |
|
| 10.12.2021 17:39 | Kimmo Säteri: | Muistelen, että ainakin raiteella 1 ja jollain läntisimmistä raiteista pystyi vielä 90-luvun alussa säilyttää arkisin Sm1- ja Sm2-junia aamu- ja iltaruuhkan välisen ajan. Silloinkin raidekapasiteettia oli siis moiseen vapaana. Mutta edellistä kirjoittajaa kompaten: mitä enemmän raiteistolla tapahtuu raiteenvaihtoja, sitä enemmän raidekapasiteettia kuluu. Sikäli on siis ollut hyvä, kun kaukojuna- ja lähiliikenne on eriytetty omille raiteilleen. |