??.??.1953 / Heinola, Heinola
??.??.1953 Vanha vuonna 1954 leimattu postikortti Heinolasta
Kommentit
| 04.01.2022 01:47 | Jimi Lappalainen: | Oho, onko tuo vanha maantiesilta vielä jossain käytössä vai romutettu? | |
| 04.01.2022 11:06 | Erkki Nuutio: | Eiköhän tuo ole Dm3 alkuperäisessä värityksessään (ilman keltaista nokkaväriä) vuodelta 1952, joku joukosta 1500-1509. III lk:n merkit näkyvät kyljissä (koska se III lk poistettiin?). Kaksi Ek-vaunua ja F-vaunu |
|
| 04.01.2022 11:46 | Reijo Salminen: | Voisiko olla sama kokoonpano kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/138199 | |
| 04.01.2022 11:48 | Esa J. Rintamäki: | Luokkamuutos, jossa III luokka merkintöineen poistettiin, tai mieluumminkin muutettiin 2. luokaksi, tehtiin euroopanlaajuisesti kesäkuun alkupäivinä 1956. Reijon linkittämässä kuvassa näkyy puumoottorivaunun liitevaunu, eikä siis Ek:ta. |
|
| 04.01.2022 13:11 | Juhana Nordlund: | Sillalla näkyvä moottorivaunu on, ja on ollut alusta pitäen, sarjaa Dm4. Kolmosissa oli moottorittomassa päässä matkatavaratila, ja sen kohdalla oli vaunun kummallakin sivulla pariovet. Kuvan vaunussa ei niitä ole. | |
| 04.01.2022 14:48 | Erkki Nuutio: | Junan koostumus on siis Dm4 + 2kpl Ei (puumottien liitevaunuista 22401-22404) ja 1kpl F. Kuvausvuosi on aikaisintaan 1952, todennäköisemmin 1953. |
|
| 04.01.2022 15:19 | Jarno Piltti: | Väitän näkeväni vaunuissa pariovet, eli mieluummin Ek. | |
| 04.01.2022 15:37 | Teppo Niemi: | Jospa Erkki vertaisi kuvaan http://vaunut.org/kuva/138199. Nuo Ei vaunut 22401 - 22404 ovat F-vaunua matalampia ja lisäksi niissä on myös enemmän ikkunoita kuin kuvan vaunuissa. Eikä niissä näytä myöskään olevan akseliväliltään 3,00 m telejä alla. Vaunut ovat pariovellisia, kaksiakselisia vaunuja eli kuten Esa ja Jarno jo totesikin, niin Ek-vaunuja (1920-luvun rakennussarjaa) |
|
| 04.01.2022 16:38 | Rainer Silfverberg: | Aika erikoista että käytetään VR:n senaikaisen lippulaiva- eli mootttorikiitojunan moottorivaunuyksikköä vetämässä paikallisjunaa sivuradalla? | |
| 04.01.2022 17:13 | Teppo Niemi: | Onhan DB käyttänyt esimerkiksi 103 sarjan sähkövetureita niin lähiliikennejunissa (N) kuin myös muissa taajamajunissa (E) kuin myös tavarajunissakin. Pyrhonen ja Auvinen ovat julkaisseet kirjan Dm4 moottorivaunuista. Siitä pitäisi löytää tietoja myös näistä 'vähempiarvoisista' junista. |
|
| 04.01.2022 18:17 | Petri Nummijoki: | Kiito- ja moottoripikajunaliikenne käynnistyi varsinaisesti vasta kesäaikataulukauden 1954 myötä, vaikka Dm4-vaunuja oli ennen sitäkin käytetty pikajuna-ajoon ainakin Turun ja Tampereen välillä. Tämän vuoksi Dm4-vaunut ehtivät paikallisjuniin hyvinkin vuosina 1952-1953. Vuodesta 1954 lähtien ne palvelivat suurimmaksi osaksi kaukojunissa (Porkkanajunien tuloon asti) mutta kyllä niitä silti koko ajan paikallisjuniinkin liikeni ja 50-luvun loppuvuosista alkaen taas runsaastikin, kun Dm3-vaunujen muuttaminen Dm4-vaunuiksi eteni. Esim. 1956 oli kiito- ja pikajunien osuus Dm4-vanujen kilometrisuoritteista noin 66 %, vuonna 1960 (jolloin kaikki Dm3-vaunut oli jo muutettu Dm4-vaunuiksi) noin 56 % ja vuonna 1963 noin 69 %. Vuoden 1963 lukemaan vaikuttaa, että Dm4-vaunut tulivat silloin lyhyeksi ajaksi pikajunaliikenteeseen pitkälle Seinäjoki-Oulu-reitille. Toisaalta Dm4-hankinnan alkuperäisenä ajatuksena tuskin oli mikään lippulaivastatus samalla tavalla, kuin Pendolinojen osalta vaan yksinkertaisesti se, että moottorivaunujen hankinta kiinnosti, koska VR:llä oli niistä jo sotia edeltävältä ajalta ilmeisen hyviä kokemuksia: http://www.vaunut.org/kuva/77749. Olkoonkin, että kiito- ja moottoripikajunien myötä lisääntynyt kaukojunien vuorotarjonta ja lyhentyneet matkustusajat osoittautui sittemmin merkityksellisimmäksi asiaksi, mitä Dm4-vaunut saivat aikaan. |