16.07.2005 / Salla, Kelloselkä
16.07.2005 Tarpeeksi kauas kun päätepuskimelta jaksoi juosta niin johan alkoi rata olla melkoista vesakkoa... Tästä taisivat mennä viimeksi saksalaiset perääntyessään 1944:)
Kommentit
| 19.07.2005 03:18 | [Tunnus poistettu]: | Kaikella kunnioituksella, mutta kyllähän se niin oli että sakemannit lähtivät Lapista 1945, eivät 1944. Ei muuten mitään, mutta jostain kumman syystä näiden tietojen osalta ei kannattane käyttää mutukättä... Muuten kyllä kuva on vaööan mainio: ehkä tuosta vielä jonain kauniina päivänä ajellaan blondilla Kelloselkään. Nythän tässä voisi tietysti ajaa blondia... :-) No joo, juttu oli kieltämättä huono. | |
| 19.07.2005 03:22 | [Tunnus poistettu]: | EDIT: ööt pitää tietysti olla älliä. Syy: näppis. | |
| 19.07.2005 08:57 | Jorma Koskinen: | Pieni tarkennus ,saksalaiset lähtivät näiltä kulmilta kyllä 1944,käsivarresta 1945.Lappi on laaja maa. | |
| 19.07.2005 14:13 | [Tunnus poistettu]: | No perhana, erehtyy se ihminenkin joskus. Puolustuksena täytyy kuitenkin todeta, että A) tuosta on niin pitkä aika, ettei voi muistaa satavarmasti oikein. B) Jostain syystä muistin, että Sallasta pojat lähtivät tosiaan vasta kevättalvella -45. C) Ei pitäisi viisastella, jos ei ole 101 %:sta faktaa, joten sori siitä. | |
| 19.07.2005 16:13 | Niila Heikkilä: | Rataosuus Kelloselkä-Valtakunnan raja piti jo kauan sitten purkaa. Ulkoministeriöstä tullut kielto esti silloin radan purkamisen. Rauhansopimuksessa 1944 on nimittäin maininta että rata pitää säilyttää valtakunnan rajalle saakka. Osuudelta on vuosikymmenien varrella jopa raivailtu puita että "rataosuus" näkyisi naapurin ilmavalokuvauksissa. | |
| 19.07.2005 20:07 | : | Rata on vielä jäljellä valtakunnan rajalle asti. Kelloselän uudelle kansainväliselle rajanylityspaikalle johtavan tien 82 kohdalta rataa on purettu n. 200 metriä. Venäjän puolelta rataa ei enää vanhan Sallan kohdalta löydy vanhassa Sallassa käyneen mukaan. | |
| 19.07.2005 23:47 | Jorma Rauhala: | Viitaten kuvaan http://vaunut.org/kuvasivu.php/15284.html?pvm=19.07.2005&kuvaaja=14&x= eikö rauhansopimus koskekaan venäläisiä? 60 km kun kuuluu puuttuvan rataa Kelloselän ja Alakurtin välistä. Mitähän siinä sopimuksessa oikeastaan vaaditaan osapuolilta, jos noin voi iivana toimia ja repiä kiskot pois omalta puoleltaan: luulisi että rauta tulisi sielläkin varmuuden vuoksi lähemmäksi maailman suurinta elintasorajaa (joka muuten voittaa mennen tullen Yhdysvaltain ja Meksikon välisen vastaavan ja jossain määrin verkkoaidatunkin rajan). No hyvä kyllä näin, että ovat loitompana. | |
| 20.07.2005 01:57 | [Tunnus poistettu]: | JR: totta tosiaan, erittäin mielenkiintoinen näkökulma (jos joku vetää porot nokkaan siitä, että keskustelemme muusta kuin sähköjunista Keravalla tai Deevereistä linjalla, niin vetäkööt. Nyt on kuitenkin muut aiheet kehissä.). Eipä tosiaan taida oikein missään päin maailmaa olla tällaista elintasorajaa; ero todellakin meidän ja Venemaan välillä on miltei kirjaimellisesti kuin yöllä ja päivällä. Ei varmaan edes Itä-Euroopan rajamailta moista löydy? Hiljaa itsekseni tulen aina miettineeksi sitä, että kuinka kauan velivenäläisellä palaa aikaa siihen, että infra, saati yhteiskunta, on edes auttavasti sillä mallilla, ettei koko maailma naura heille? Baltit kuitenkin nousivat suosta näppituntumalta kymmenessä vuodessa, mutta kyllä tuolla Vainikkalan itäpuolella homman entisöintiin palaa niin Ameriikan malliin aikaa, ettei sitä usko kukaan. Venäjän federaatio Osakeyhtiö on kauttaaltaan niin mätä, ettei siihen mikään auta; nokkelimmat ja varakkaimmat siellä toki pärjäävät, mutta koska kyseisessä maassa vallitsee vain kaksi lakia (viidakon laki ja rahan laki), niin homma ei kyllä koskaan tulee tuosta näillä näkymin paranemaan. Pelkästään Kremlin päättäjistä voisi 90 % tuoda riippumattoman tuomioistuimen eteen ja kysyä pojilta, jotta mitenkäs se nyt oli, mitäs sitä oikein on tullut häärättyä? Se miksi näin pitkän sepustuksen tähän kirjoitin, perustuu ihan puhtaasti siihen, että esimerkiksi minä itse henkilökohtaisesti en ryhtyisi idänkauppaan tänä päivänä, en lentäisi sinne lentokoneella, enkä tekisi mitään muutakaan heidän kanssaan. Samalla tavalla ajattelevia ihmisiä ja yrittäjiä lienee, paitsi Suomessa, myös muualla niin paljon, että se vaikuttaa välillisesti (aasinsilta, mutta olkoon) jopa logistiikkaan ja kuljetettavan tavaran määrään. Tällainen yleinen epävarmuus näkyy Venäjän kuljetuksissa täysin konkreettisesti tänä päivänä: Oyj:t toimittavat/tuovat Venäjälle/Venäjältä tuotteita, mutta Oy:t eivät sitä liiemmin tee. Toki yksittäiset kuljetusliikkeet ovat asia erikseen, mutta venäläisten kanssa toimiminen ei pienen firman riskinottokykyyn tänä päivänäkään vielä mahdu. Olen puhunut ja mieltäni keventänyt. Dixi et animam levavi. (Ylläpito muokannut 08.01.12 22:11) |
|
| 20.07.2005 02:40 | Tero Korkeakoski: | Pieni eliittihän siellä ne rahat nappaa. Ajatelkaapa vaikka venäjän jääkiekkosarjaa, siellä liikkuvat tulevaisuudessa isommat palkat kuin myyttisessä palkkakatollisessa NHL:ssä. | |
| 20.07.2005 09:34 | Pyry Entonen: | Tuo tilitys on kyllä tayttä asiaa. Koko Venäjä on jotenkin ankea ja luotaantyöntävä paikka. Uudetkin talot näyttää vanhoilta ja venäjän kieli kuulostaa sellaiselta, ettei sillä voi muuta kuin valehdella. Onkohan muuten tuo Kemijärvi-Alakurtti rata ollut koskaan täysin läpiajettavassa kunnossa ja jos on niin miksi ei ole enää? Itse en edes tiennyt Venäjän puolisesta (puretusta) osuudesta. | |
| 20.07.2005 13:11 | Niila Heikkilä: | Rauhansopimusta tehtäessä Suomi oli monessa suhteessa sanelurauhan edessä. Isompi sanoi, ja pienempi naapuri totteli. Sopimus siis ei velvoittanut venäläisiä ylläpitämään rataa rajalle, vain pienen Suomen. Toinen, merkittävämpi yksipuolinen sopimuskohta oli tietysti Karjalan, Petsamon ja Sallan alueiden lopullinen luovuttaminen. | |
| 20.07.2005 13:20 | Niila Heikkilä: | On normaalia, että naapurista puhuttaessa syntyy keskustelua, onhan kyseessä todellakin maailman suurin elintasokuilu. Vanha rautaesirippu on kuitenkin historiaa, ja kenellä tahansa on mahdollista käydä itse toteamassa sekä negatiiviset, mutta nykypäivän myötä tapahtuneet erittäin suuret positiiviset muutokset. Ne eivät vaan välttämättä aina näy rajan tälle puolelle, ikävä kyllä. | |
| 20.07.2005 13:47 | Niila Heikkilä: | Tuolla reissatessa paras asenne on lähestyä asioita, paikkoja ja ihmisiä neuraalilla tasolla tutkien historiaa, taistelupaikkoja, ja tietysti rautateitä. Tuolloin ei tarvitse kantaa raskasta historiallista taakkaa, vaan tutkia asioita asioina, eli sitä mitä vanhasta on jäljellä ja mitä uutta on kenties saatu aikaan. | |
| 20.07.2005 15:22 | Pekka V. Puhakka: | Se että Venäjän kieli kuulostaa siltä ettei sillä voi muuta kuin valehdella lienee pikemminkin seuraus kuin syy. Omasta mielestäni kaunis kieli ja ne muutamat tuntemani venäläiset ovat olleet lähes poikkeuksetta erittäin ystävällisiä ja omanneet aikas samankaltaisen mentaliteetin kuin suomalaiset. Eroja toki on myös olemassa. Mutta kyllä itsellänikin se mielikuva on (on sitten harhaa tai ei), että edelleen tuossa maidemme välissä on jonkunlainen rautaesirippu. Sen verta vähän tulee matkusteltua sinne vaikka noinkin lähellä on. | |
| 20.07.2005 20:11 | Väinö Jalkanen: | Talvisodan rauhassa 13.3.1940 "sovittiin" että muodostettaisiin ratayhteys Kemijärveltä Kantalahteen(, jotta venäläiset pääsisivät sitä sitten tulemaan). Kuitenkin Kelloselän ja Alakurtin välinen osuus tuli jo tuolloin luovuttaa ryssille, anteeksi pensasneuvostoliittolaisille. Suomalaiset ryhtyivät rataa rakentamaan, mutta venäläisten raskaita vetureita peljäten aluksi K25:n kiskoilla, ovelaa;). Jatkosota ehti kuitenkin alkaa ennen radan minkäänmoista valmistumista ja saksalaiset olivat jo Lapissa. Jatkosodan aikana vuoristoarmeija jatkoi radan rakentamista aina Alakurttiin saakka (siis niin pitkälle kun vain taistellen päästiin). Rata ei siis koskaan ollut yhtenäinen, sillä se oli katki aina siitä, missä milloinkin kulki rintamalinja. (Aluksi kun muuten suomalaiset pelkäsivät venäläisten tuloa, sitten venäläiset pelkäsivät meidän ja sakujen tuloa, lopuksi asetelma kääntyi vielä kerran toisinpäin.) Sodan jälkeen ei ollut enää varsinaista aihetta radan yhdistämiseen. (Siis, kuten edellä on puhuttu, ratayhteys "tuli pitää näkyvissä" mutta...) Vielä 1960-luvulla itänaapurilla oli kuitenkin rata Wanhaan Sallaan, mutta nykyään vain Kantalahdesta Alakurttiin. Lisäisin vielä tähän, että mielenkiintoinen yksityiskohta itselläni on tässä se, että oma isotätini, joka on nykyään virkeä 89-vuotias, oli aikoinaan tärkeässä asemassa lottana juuri Alakurtin seudulla, ja on ylpeänä muistellut, kuinka saksalaiset ottivat hänet kunniavieraakseen veturiin koeajaessaan uutta rataosuutta...:) Ne komeat sakut ja suomalainen lotta... (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:12) |
|
| 20.07.2005 20:18 | Väinö Jalkanen: | Olen muuten jotain nelisen vuotta sitten liikuskellut Kelloselässä autolla ja rautatiestä jäi mieleeni pari asiaa. Kun mennään kohti Kelloselän rajanylityspaikkaa, tie menee leikkauksessa ikään kuin radan "halki", paikallahan on aikoinaan ollut silta, mutta sitä ei ole ollut tietystikään tarpeen korjata. Lisäksi aivan läheltä itärajaa kääntyy kohti Saijaa vanha kylätie (yhdistyy myöhemmin hieman isompaan tiehen). Siinä on nostalginen tasoristeys, kiskot ja pölkyt olivat tietysti tallessa, ja heti kun katsoo oikealle, niin on rajavyöhykkeestä aun seitsemällä kielellä varoittavat kyltit. Ja kappas, raja on vain muutaman sadan metrin päässä, suoran ratalinjan päässä näkyy teräsverkkoaita, ja punainen "päätepuskin-liikennemerkki" Sen paikan tuntoja on vaikea kuvailla. Suosittelen matkaa Kelloselän asemalta itään! Olen itsekin ajatellut mennä autolla Kelloselän asemalle ja kävellä siitä itärajalle rataa pitkin. Ties vaikka löytäisin tolpan 1140 tms! | |
| 10.10.2005 13:06 | Mika Hakala: | mnkä takia ne höntit eivät voi laitta tätä ja koko isokylä-kelloselkää kuntoo. kyllä varmana lisääntys koko kemi-raja radal tavara kuljetus. | |
| 19.08.2008 10:36 | Jokke Harju: | Onko tämä nyt se rataosa, mistä kiskot varastettiin??? | |
| 19.08.2008 13:06 | [Tunnus poistettu]: | Se on juuri tämä. |