??.??.1911 / Helsinki asema

??.??.1911 Kolmiakselinen peltivuorattu kolmannen luokan matkustajavaunu E 1826.

Vaunu kuuluu 6 vaunun erään (1821-1826), jonka berliiniläinen Pflug toimitti vuonna 1874 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatielle.

Vaunujen alkuperäiset numerot olivat 174-179, vuoden 1887 numeroinnissa 581-586 ja vuoden 1897 numeroinnissa 821-826. Kuvassa näkyvä numero 1826 on vuoden 1901 numeroinnin perua.

Vaunussa on kaasuvalaistus, kamiinalämmitys, kaikkiin pyöräkertoihin vaikuttava ruuvijarru ja turvaketjut, mutta mukavuuslaitosta vaunussa ei näytä olevan. Merkillepantava on myös vanhakantainen sarviraudat yhdistävä pitkittäistanko.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Daniel Nyblin (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit
Lisätty: 14.01.2022 14:09

Puukori
E: 1826

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

14.01.2022 23:21	Jorma Toivonen:	Aika monessa vaunussa roikkuvat vaunun päässä "turvaketjut" - miksiköhän?
14.01.2022 23:43	Jarno Piltti:	Tässä näkyy "turvaketjut" käytössä ja käyttämättä. Uudemmalla kielellä kai varavetolaite? http://vaunut.org/kuva/129930
15.01.2022 00:20	Jorma Toivonen:	Olikohan tuo "varavetolaite" aiemmin yleisisköhän käytössä - varmuuden vuoksi? Veturin "työkaluissa" noita ketjuja löytyi myöhemminkin. Ainakin kerran tuotiin Karjaalta Riihimäelle vetokytkin vaurioitunut vaunu vastaavilla ketjuilla sitaistu yksilö junan viimeisenä perille.
15.01.2022 11:02	Jarno Piltti:	Nimitys turvaketju ja eräät kuvat tuntuisi viittaavaan tällaiseen kaksinkertaiseen kytkentään. Varalla oleva vetolaite taas, no, varaosaan. Mitä sanoo arkistojen penkojat?
15.01.2022 16:20	Erkki Nuutio:	Runkopalkit ovat lapsellisia riukuja. Keskiakseli on siten välttämätön. Muuten taipumat suurentuisivat ylettömiksi, samoin taivutusjännitykset akselivälin keskellä.
16.01.2022 14:16	Simo Toikkanen:	Katselin aluksi, että sarvirautoja yhdistävät tangot olisivat osa kierrejarrun vivustoa. Tarkemmin katselemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että jarruvivusto kulkee yhdystangon kanssa samassa tasossa, mutta kuitenkin sisempänä.
19.01.2022 06:33	Kurt Ristniemi:	Käytin tuota 'turvaketju'-termiä muistinvaraisesti. Taisi kyllä mennä väärin: Oikea termi lienee 'varaketju' - edelleen tosin muistinvaraisena. En pääse tarkistamaan asiaa, koska kovalevy, jolla vuosikausien aikana kokoamani rautaiehistoriatieto on, on nyt kovalevynpalautusfirmassa pelastusyritysoperaatiossa. Levy kadotti ymmärryksen tiedostojärjestelmästään kun pyytämättä ja yllättäen käynnistynyt Windows 11 -päivitys sen jotenkin nujersi. Siellä katoamisuhan alaisessa tietovarastossa on muistini mukaan tieto siitäkin, että jossakin vaiheessa, kun vaunut olivat jo raskaamipa, todettiin, ettei varaketjuista ollut enää mitään hyötyä. Sillä jos kytkin katkesi, katkesivat varaketjutkin samantien. Ja niin niiden käytöstä luovuttiin. Äsken lukemani lehtijutun mukaan olivat Englanissa harkinneet varaketjujen vahvistamista, mutta todenneet sen mahdottomaksi, kun ne olisivat käyneet liian panaviksi käsitellä. Niinpä harkintaan siellä tulivatkin automaattikytkimet.
19.01.2022 13:18	Petri Sallinen:	Sellaiseenkin ilmaisuun olen törmännyt kuin "apukytkin". En tiedä, mikä on virallinen termi.
19.01.2022 17:07	Kurt Ristniemi:	Eikös apukytkin ole kahden erilaisen varsinaisen kytkimen välille asetettava adapteri? Esim. malliin 'ystävyysside'.
19.01.2022 19:24	Petri Sallinen:	Vuoden 1912 historiikin mukaan oikea ilmaisu on "varakytkin".
21.01.2022 21:45	Kurt Ristniemi:	Vuoden 1914 Junajärjestyksen ohjesäännön mukaan termi on 'varaketju'.
21.01.2022 23:45	Petri Sallinen:	"Siltä varalta, että varsinaiset vetolaitteet särkyisivät, ovat sekä vaunut että veturit varustetut varakytkimillä (kuva 74). Kun ne eivät ole varustetut jousilla, on niitä käytettävä ainoastaan siksi, kunnes ruuvikytkimet saadaan kuntoon." Väinö Airas, "Höyryveturit", 1922.
21.01.2022 23:51	Petri Sallinen:	"Vetolaitoksen särkymisen varalta on veturien takapäässä ja vaunuissa varakytkimet. Varakytkimessä ei ole jousta, joten varakytkimillä vedettäessä kaikki junan nykäisyt välittömästi vaikuttavat puskinpalkkiin". Mikko Ivalo, "Höyryveturit ja niiden hoito", 1945.
22.01.2022 03:32	Kurt Ristniemi:	Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja nimitykset muuttuvat aikojen muuttuessa. Vuoden 1870 Ordning för bantågen tuntee ketjut nimellä 'säkerhetskettingarne' ja vuoden 1903 Junajärjestyksen ohjesääntö nimellä 'varaketjut'. Kuvan ottamisen aikaan 'varakytkin' on hyvinkin tainnut olla oikea termi.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!