??.??.1910 / Rautatiemuseo
??.??.1910 Tämä Brown, Marshalls & Co:n vaunun pienoismalli on hämmentävä jopa usealla tavalla: - Rautatiemuseo esittää Finnassa sen olevan salonkivaunu A1:n malli. - Mallin oviin on kirjoitettu 'I klass' ja II klass', joten mallin on tarkoitus esittää yhdistettyä I&II lk vaunua, littera C. - Vaunun numeroksi on merkitty 31, joka oli yhdistetyn I&II luokan vaunun numero vuoden 1860 numeroinnissa. - Vaunun ulkoasu on peräisin piirustuksesta, joka esittää yhdistettyä II&III lk vaunua (DE), jossa ei ollut lämmityslaatikoiden luukkuja. - Niinpä lämmityslaatikoiden luukut on ripoteltu taiteellisen vapauden nimissä ihan minne sattuu. Todellisuudessa ne olivat yhdistetyissä I&II luokan vaunuissa vain I lk osastojen ovien kahta puolta. - Osastojen ikkunoiden yläosien muotoilu on yhdistetyn II&III lk vaunun mukaiset: Vain III luokan osastoissa oli mallissa näkyvät suorakulmaiset ikkunankehysten nurkat. Malli on nähävästi tehty ymmärtämättä, että sen perusteena käytetty piirustus esittää yhdistetyä II&III luokan vaunua, jossa ei lämmitystä ollut. On ilmeisesti oletettu, että piirustus kuvaa Suomeen tilattuja I&II luokan vaunuja. Vaunun paneelijako eroaa yhdistetystä I&II luokan vaunusta siten, että lämmitysluukuille ei ole luonnollisia sijoituspaikkoja. Sen seurauksena luukut ovat epäloogisissa paikoissa ja virheellisesti myös oletettujen II luokan osastojen kohdalla. Suomen Rautatiemuseon valokuvakokoelma.
Kommentit
| 18.01.2022 19:34 | Esa J. Rintamäki: | Sijaitsiko lämmityshiekkalaatikot jalkatiloissa vai penkkien alla? | |
| 18.01.2022 21:57 | Petri Sallinen: | Lämmityshiekkalaatikot mitä todennäköisimmin sijaitsivat penkkien alla — ja lämmitys oli ainoastaan ensimmäisessä luokassa. Näin oli meininki vielä Pietarin radalle hankituissa C-vaunuissa, vaikka niiden kori oli jo uuden ajan mallin mukainen (= avosiltainen, peltivuorattu ja käytävä pitkittäin keskellä). Rautatiemuseon 1:10-pienoismallien rakentamista varten laadittiin vuonna 1919 hienot työpiirustukset SVR:n konetoimistossa. Ne ovat hyvin yksityiskohtaiset. Piirustuksiin ei ole kuvattu lainkaan hiekkalaatikkoiden luukkuja — tästä huolimatta sellaiset on kuitenkin lisätty 1:10-malleihin, kuten kuvasta näkyy. Myöhempinä aikoina pienoismallien perusteella on laadittu uudet piirustukset, joihin em. kummallisuus on siirtynyt. Mitä ilmeisimmin 1:10-pienoismallin rakentaja on aikoinaan roiskinut luukut silmämääräisesti paikoilleen — ehkä symmetrian perusteella. Muuta logiikkaa niiden sijoittelussa ei ole. Rakentaja ei ole todennäköisesi ymmärtänyt luukkujen käyttötarkoituksta. 1:10-pienoismalleilla on kuitenkin esineinä jo historiallista arvoa — virheistään huolimatta. Nykytietämyksen perusteella itse kukin voi laatia tarkemmat ja paremmin esikuvia vastaavat mallit. Näin ajattelin itse tehdä. |
|
| 19.01.2022 06:20 | Kurt Ristniemi: | Penkkien - tai sohvien, niinkuin siihen aikaan sanottiin - alla lämmityslaatikot olivat. Niiden luukut olivat osaston oven viereisessä paneelissa. Tarkat paikat näkyvät esim. kuvassa http://vaunut.org/kuva/104900 | |
| 19.01.2022 10:47 | Erkki Nuutio: | Wienin teknillisessä museossa on entisöity keisarinna Elisabethin hovisalonkivaunu, jonka Ringhoffer teki vuonna 1873. Se kuului Itävalta-Unkarin KuK-junaan (Kaiserlich und Königlich). Museo julkaisi KuK-junista sekä vaunusta ja sen entisöinnistä kirjasen Der Hofsalonwagen der Kaiserin Elisabeth (2002, 55 s.). Tässä junassa oli höyrylämmitys. Tarkempi toteutustapa on vain hämärästi selostettu Aiemmassa, Keisarinna Elisabethin -radalle (eteläsuuntainen rata) vuonna 1858 tehdyssä hovijunassa (josta siitakin on seinänosia näytillä) oli oli lämmitys istuimen alle sijoitettujen kuumavesisäiliöiden avulla. Sellaisesta on kuva mainitussa kirjasessa. Säiliö täytyi vaihtaa neljän tunnin välein. Vesisäiliölämmitystä käytettiin tässä junassa vielä vuonna 1871. |
|
| 19.01.2022 11:54 | Kurt Ristniemi: | Tämä Erkin perin vanhojen vaunujen höyrylämmitykseen liittyvä kommentti sopisi kai paremmin keskustelupuolella olevaan keskusteluun aiheesta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,13448 Tuosta KuK-junasta on Wikipediassa artikkeli: https://de.wikipedia.org/wiki/K.u.k._Hofsalonzug |
|
| 19.01.2022 18:58 | Tuukka Ryyppö: | Onko tuossa Kurtin linkkaamassa kuvassa varmasti kyse samasta vaunutyypistä, jota tämä pienoismalli esittää? Ikkunankarmien muoto on erilainen, ja pienoismallissa monimutkaisempi. Seinäpaneelejakin on eri määrä. Ja tuo lämmityshiekkaluukkujen sijainti selittyisi silläkin, että eri puolilla seinää olevat istuimet lämpiäisivät saman hiekkasäiliön avulla. Jos hiekkaa on vaihdettu, silloin tuollaisella ratkaisulle kyllä olisi ihan hirveä kaapiminen tyhjentäessä tai toppaaminen täytettäessä, eli kovin toimiva tuollainen ei olisi. Mutta, kun vaunut nyt näyttävät noinkin erilaisilta, ovatko ne todella sama vaunutyyppi? | |
| 19.01.2022 19:29 | Petri Sallinen: | Vaunut eivät ole samanlaisia ainakaan ulkoisesti. Hiekkalaatikkojen väärän paikan oletuksena on se tekstitieto, että vain ensimmäisessä luokassa olisi ollut lämmitys, mutta ei toisessa luokassa. Ensimmäinen luokka taas sijoitettiin vaunun keskelle — siis ei pyöräkertojen päälle. Oletuksia on siis kohtuullisesti. | |
| 19.01.2022 19:36 | Tuukka Ryyppö: | Tässä pienoismallissa on kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia, jotka hämmentvät. Esimerkiksi I ja II luokkien sivuikkunat ovat hieman erilaiset. I luokassa yläreunasstaan vähän kaarevat, II luokassa suorat. Voiko tuollaiseen päätyä ihan vaan taiteellisen vapauden kautta, vai onko pienoismallin tekijällä ollut näkyvillään aito vaunu tai kuva sellaisesta? Aika paljon on nimittäin hatusta vetänyt pienoismallin tekijä, jos tuo ikkunan muoto on keksaistua! | |
| 19.01.2022 20:09 | Kurt Ristniemi: | Tuukka: Linkkaamani kuvan tarkoituksena on esittää, missä kohdin lämmityslaatikoiden luukut olivat Brown, Marshalls & Co:lta vuonna 1860 tilatuissa vaunuissa (joihin A1:kin kuuluu). Pienoismallissa luukut ovat aivan väärissä paikoissa. Lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa, jonka osastot olivat yhdistetyssä I&II lk vaunussa keskellä. Toisen luokan osastot olivat vaunun päissä. Lämmityslaatikot olivat I luokan osaston sohvien alla, siis oven kahta puolta, ja niiden luukut olivat välittömästi oven vieressä ensimmäisessä paneelissa. Niinkuin linkkaamaani A1-vaunun kuvassa näkyy. Vaunu on kuvassa käynyt jo aikamoisen remontin, joten sen monet yksityskohdat eroavat pienoismallista. Pienoismallin ikkunamuodot ovat kuitenkin alkuperäiset. I ja II luokassa ne todella olivat erilaiset. Oletuksia tässä ei ole lainkaan, vaan tietoa. |
|
| 19.01.2022 20:10 | Tuukka Ryyppö: | Okei, eli vaunumalleja ei ollut kahta? Tosi kiinnostavaa tietoa tässä saan tässä kovalla tahdilla; mielenkiintoista! | |
| 19.01.2022 20:15 | Kurt Ristniemi: | 'Vaunumalleja' oli toki erilaisia. Tai oikeastaan erilaisia luokkayhdistelmiä. Kuitenkin niissä oli tietty luokka aina saman näköinen. Vaunu A1 on historiansa takia erikoistapaus. Se on moneen kertaan remontoitu ja muunnettu. Vaunuista on olemassa piirustuksia joista esim. tuo I ja II luokkien ikkunoiden erilaisuus käy selville. |
|
| 19.01.2022 20:29 | Petri Sallinen: | Ensimmäisen (ja myös toisen luokan) luokan ikkunoiden ylänurkissa oli pyöristykset vielä pitkään, esim. haapalaudoitetuissa telivaunuissa — myös ovien ikkunoissa. Suunnittelulla tehtiin hajurakoa kolmannen luokan vaunuihin. Kun käytännössä myöhemmin luovuttiin, saattoivat ikkunat sotkeentua ei luokkien vaunuissa. | |
| 19.01.2022 20:33 | Petri Sallinen: | Se jää arvoitukseksi, miksi pienoismallissa hiekkalaatikoiden luukut ovat oudoissa paikoissa. Pienoismallin rakentamista varten laaditussa työpiirustuksesa vuodelta 1919 luukkuja ei ole. Onko pienoismallin rakentaja roiskaissut ne omasta päästään vai onko jollain ollut tietoa siitä, että luukut olisivat jossain vaiheessa olleet tuolla tavalla vaunussa — tai poistettiinko ne esikuvasta jossain vaiheessa, kun niitä ei ollut työpiirustuksessakaan ja lisättiin malliin muistinvaraisesti ja mahdollisesti väärin. Yksi selkeä yksityiskohta on vaunun kate. Hiekkamassaan perustuva kate on hyvin suomalainen ratkaisu. Veikkaan, että Englannissa rakennettuissa vaunuissa oli Englannissa tuolloin käytössä ollut katemateriaali. Alkuperäinen kate on todennäköisesti vaihdettu hiekkamassakattoon myöhemmin Suomessa, mutta minkälainen oli alkuperäinen. Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. Tilauskirjoja, kirjeenvaihtoa ja työmääräyksiä saattaa hyvinkin löytyä — tätä minulle taannoin suositeltiin, koska maassa on dokumentoitu hyvin historiaa. Muutaman veturin osalta tämä peräti onnistui hyvin. The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta. |
|
| 20.01.2022 10:41 | Kurt Ristniemi: | Poistin tämän kuvan sarjasta 'Daniel Nyblinin vaunupotretit' ja vaihdoin kuvaajan nimen. Saamani tiedon mukaan kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Museo löytänee oikeat tiedot Finnaan tallentamansa inventaarinumeron perusteella. - Lähetin tiedon museolle. |
|
| 20.01.2022 11:41 | Kurt Ristniemi: | Alkuaikojen vaunuissa kate saattoi hyvinkin olla jotakin muuta kuin hiekkasirotettua purjekangasta. Esim. joissakin varhaisissa tavaravaunupiirustuksissa näkyy olleen aaltopeltikate. Ellei rautatiejohtokunta ole mitään erikseen määrännyt, niin Brown, Marshalls & Co lie käyttänyt omaa standardikatettaan. On harmilliista, ettei näistä ensimmäisistä vaunuista ole aikalaisvalokuvia. Hämeenlinnan asemalla otetussa Pohja-veturin kuvassa tosin näkyy yhdistetty I&II luokan vaunu. Kuvasta voi yrittää selvittää vaunun kattomateriaalia. Siitä joka tapauksessa näkyy, että I luokan osastot olivat vaunun keskellä (ovissa rautatien embleemit), ja että lämmityslaatikoiden luukut olivat vain I luokan ovien vierellä. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1049?imgid=2 Kuvan vaunun ovien päällä on raitisilmaventtiilien suojasäleiköt. Mitta mitä mahtavat olla muut samalla korkeudella valkeina hohtavat ilmiöt? |
|
| 20.01.2022 13:23 | Eljas Pölhö: | LAINAUS: "Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. .... The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta." Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä. 'Metro-Cammel. 150 years of craftsmanship'-kirjassa on listattu Brown, Marshalls & Co:n tunnetut asiakkaat (yhtiöt tai valtiot, ei agentteja) ja niistä ei löydy mitään Suomeen liittyvää. Ainoa Venäjään liittyvä on Yaroslav-Vologda. Kirjassa myös mainitaan, että Brown, Marshalls & Co:n tuotteista on hienoja valokuvia vuodesta 1887 eteenpäin. Jollei teoksen julkaisun (1999) jälkeen ole ilmennyt uutta, niin tiedot Helsingfors-Tavastehus radan vaunuista voivat olla niukkaakin niukemmat. |
|
| 20.01.2022 15:27 | Kurt Ristniemi: | SVR:n 50-vuotishistoriikki 1862-1912 kertoo näistä Brown, & Marshalls Co:n vaunuista, että ne sittemmin varustettiin uudella sisustuksella ja muutettiin läpikuljettaviksi, jolloin niiden sivuovet suljettiin. Vuoden 1885 luettelossa kaikki BMC:n henkilövaunut ovat vielä säilyttäneet luokkansa ja ovat sivuovellisia. Vuoden 1906 luettelossa kerrotaan että BMC:n vaunuista 2 I&II lk vaunua ja 4 II lk vaunua on vuonna 1902 uudestirakennettu III lk vaunuiksi nro 812, 813, 816-819. Vuoden 1911 kuvastossa numerot kuuluvat numerosarjaan (805-860), jota vastaa kuva 199, joka esittää läpikuljettavaa päätysillallista III lk vaunua. Kuvan vaunu on kuitenkin huomattavasti pitempi kuin BMC:n vaunut. Mutta ehkä se vain kuvaa ideaa. Onko BMC-vaunujen ehtoopuolen elämästä tarkempaa tietoa? Ml. tuo läpikuljettavaksi muuttaminen. |
|
| 20.01.2022 16:13 | Kurt Ristniemi: | Pass. vagnar -kirja kertoo tuosta Brown, Marshalls & Co:n vaunujen 'läpikuljettavaksi muuntamisesta': I&II lk vaunut 101,102 revitty 1901. Uudet rakennetaan tilalle. C 101: sivuovet, muutettu nroksi E 812. E 812, ent C 101: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 8.4.21. C 102: sivuovet, muutettu nroksi E 813. E 813, ent C 102: rautainen aluskehys, peltivuoraus II lk vaunut 497-500 revitty 1901. Uudet rakennetaan D 497: sivuovet, muutettu nroksi E 816. E 816, ent D 497: rautainen aluskehys, peltivuoraus, D 498: sivuovet, muutettu nroksi E 817. E 817, ent D 498: rautainen aluskehys, peltivuoraus. D 499: sivuovet, muutettu nroksi E 818. E 818, ent D 499: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 2.4.21. D 500: sivuovet, muutettu nroksi E 819. E 819, ent D 500: rautainen aluskehys, peltivuoraus. Ei tämä minusta vaikuta puisella aluskehyksellä olleiden puukoristen sivuovellisten vaunujen muuntamiselta läpikuljettaviksi, kun vaunut on 'revitty' ja lopputuloksena on erinumeroiset rautaisella aluskehyksellä olevat peltivuoratut läpikujettavat vaunut. Toimenpiteiden perusteena ollut 6.12.1901 päivätty rautatiehallituksen kirje ehkä seliittäisi asian. Pitäisi vain löytää se kirje. |
|
| 21.01.2022 09:52 | Petri Sallinen: | LAINAUS "Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä." Kaikki digitaaliset palvelut kannattaa silti käydä läpi. Tämä onnistuu olohuoneen sohvalta — ja voi parhaimmillaan tuottaa tulosta tai tiedonmurusia tai johtaa uusille tiedonlähteille. Pahimmillaan etsintä ei tuota mitään. Ei siis mitään uutta auringon alla. :) Jos digitaaliset palvelut eivät tuota tulosta, ei tämä vielä tarkoita sitä, etteikö arkistodataa saattaisi olla — sitä vaan ei ole digitoitu. Silloin joutuu keskustelemaan jonkun oikean ihmisen kanssa, esim. sähköpostin välityksellä. Vieläkään ei tarvitse ostaa lentolippua. Lopputulema voi olla: "Veturin piirustus löytyy digitoituna. Sen hinta on 20 puntaa. Lisäksi digitoimattomana löytyy veturihankintaa koskevaa kirjeenvaihtoa, jonka etsintä ja käsittely maksavat X-puntaa. Haluatko myös ne?" |
|
| 21.01.2022 10:32 | Kurt Ristniemi: | Tuukka: Huomasin vasta nyt, että olet ymmärtänyt hiekkalämmityksen idean väärin: Ei sitä kuumaa hiekkaa noista luukuista vaunun penkkien alle topattu eikä sitten jäähtyneenä kaavittu pois. Se olisi todella ollut tehotonta ja hidasta. Lämmittämiseen käytettiin pitkiä hiekalla täytettyjä metallilaatikoita, niitä voisi kai sanoa kaseteksi. Ne kuumennettiin hiekanlämmityslaitoksissa, jollaiset alkuaikoina oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kuumennetut kasetit työnnettiin sitten luukuista vaunun lattialle osaston sohvien alle, jossa niille oli lokeronsa. Ja vastaavasti jäähtyneet kasetit vedettiin pois ja vietiin kuumennettaviksi. Kätevää ja suht. nopeaa. En tosin tiedä, kuumennettiinko hiekka lämmityslaitoksilla kaseteissaan, vai tyhjennetiinkö kasetit jäähtyneestä hiekasta ja täytettiin sitten kuumalla hiekalla. Ehkä tämäkin yksityiskohta vielä jostakin selviää. Alkuaikoina kaseteissa oli hiekkaa, myöhemmin vettä. Ja varmuuden vuoksi: lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa. |
|
| 21.01.2022 10:47 | Petri Sallinen: | Englannissa asia oli osin kaupallistettu. Matkustaja saattoi vuokrata asemalta kuumavesipullon, jolla matkan aikana saattoi lämmitellä esim. jalkojaan. | |
| 21.01.2022 11:17 | Kurt Ristniemi: | Lämmityslaatikon kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3A387%3A Laatikon mitat: pituus 105.70 cm, leveys 21 cm, korkeus 10.30, suurin pituus 110.50 cm. Mustaksi käsiteltyä rautalevyä. Päällä saranoitu luukku. Molemmissa päissä kantokahva. Käytetty junanvaunun lämmitykseen. Laatikko on täytetty kuumalla hiekalla ja työnnetty vaunun seinässä olevasta luukusta vaunun penkin alle. Ollut käytössä Helsinki-Hämeenlinna rautatien ensimmäisissä matkustajavaunuissa. // linkki korjattu (Ylläpito muokannut 21.01.22 16:33) |
|
| 23.01.2022 22:55 | Tuukka Ryyppö: | Kiitos, kiinnostavaa teknologiaa! | |
| 24.01.2022 12:07 | Kurt Ristniemi: | Mallin mahan alla on kaksi viikseä, jotka näyttäisivät olevan kontaktissa kiskojen kanssa. Ovatko ne virroittimia? Onko malli sähköistetty? Esim. valaistu? |