08.03.2022 / Pello
08.03.2022 Joskus voi käydä näinkin, oksa voi jäädä kiinni pohjaan.
Kommentit
| 10.03.2022 18:37 | Juha-Pekka Marttila: | No ompa vain..kaikkea sitä voi sattuakin;)) | |
| 10.03.2022 20:25 | Matti Melamies: | Tietokoneen ruudulla kesti hetken hiffata mitä on tapahtunut. Miten näitä kuvia voi zoomata omalla näytöllä? | |
| 10.03.2022 20:52 | Teemu Sirkiä: | Tyhmä kysymys, mutta mitä tässä pitäisi nähdä? | |
| 10.03.2022 21:00 | Jaakko Tuominen: | Ei muuta kuin lekalla takaisin ja puikolla kiinni. :)) | |
| 10.03.2022 22:04 | Juhani Pirttilahti: | Näyttää siltä, että teli ei voi hyvin. | |
| 10.03.2022 23:24 | Ossi Rosten: | Voisko joku vääntää ihan rautalangasta jotta mitä tässä pitäisi katsoa? | |
| 10.03.2022 23:29 | Oula Ahlholm: | Lisäsin kuvan, koska hauskasti tuo oksa jäänyt junan alle roikkumaan. | |
| 11.03.2022 08:24 | Timo Salo: | Ainoa poikkeavuus mitä tämmöinen "maallikko" tuossa telissä näkee, on tuon oikeanpuoleisen lehtijousen kiinnityspanta ei ole keskellä... Mitä lie asiantuntijat/näkijät sitten tarkoittavat??? (zoomasin ja valaisin kopioimaani kuvaa ja en siinä muuta "nähnyt") Vai onko tämä ns. jippo, jota harrastettiin aikanaan työmailla: Heitettiin pari ylimääräistä osaa puretun laitteen osakasaan ja seurattiin sivusta mitä uhrina ollut asentaja tekee ylimääräisille osille... :-) |
|
| 11.03.2022 08:50 | Oula Ahlholm: | Unohtui mainita, että vaunun teli piti epäämäräistä ääntä mitä muista vaunuista ei kuulunut, tuli sähköinen ujellus tuli mieleeni... | |
| 11.03.2022 09:06 | Juhani Pirttilahti: | Sama jousipakan sijainti mullekin ensiksi tuli mieleen, mutta tuo oksa olikin se juttu tässä. | |
| 11.03.2022 09:53 | Timo Salo: | Mahtaako tuon jousipaketin sisällä olla joku "ohjaustappi", joka pitää levyt kasassa/linjassa? | |
| 11.03.2022 13:03 | Juha-Pekka Marttila: | Oulalta ihan hauska juttu! Joskus ihan pienikin poikkeavuus antaa aihetta.. | |
| 11.03.2022 15:49 | Esa J. Rintamäki: | Ennenvanhaan lehtijousiin oli valssattu pitkittäinen ura/harjanne. Asia on nähtävissä vanhoista VRS-standardeista. | |
| 11.03.2022 19:50 | Erkki Nuutio: | Ennen vanhaan (ainakin jo 1920-luvulla) oli laadukas Fiskarsin/Billnäsin jousitehdas Raaseporissa noin parin kilometrin etäisyydellä Karjaan asemasta. Maineikkaat Billnäsin jouset olivat vuosikymmenten ajan mm. VR:n vaunuissa, Sisuissa sekä Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoissa. VR:n jouset olivat tietysti VR-standardien ja asiakkaan muiden määrittelyjen mukaisia. 2000-luvun alkuvuosina tehtaan nimi oli Imatra Steel Billnäs. Lehtijousien tuoteohjelma sisälsi trapetsi- ja paraabelijouset (Tapertec) sekä lähinnä paraabelijousten yhteydessä tarpeelliset patentoidut putkimaiset kallistusvakaajat (Benditec). Ainakin aikaisemmin toimitettiin myös kierrejousia mm. rautatievaunuihin. Sitten tehdas tuotteineen myytiin itävaltalaiselle kilpailijalleen. Tämä lopetti tehtaan kovin pitkään odottelematta. Nyt VR-standardeille pyyhitään jotakin. Ostetaan mitä on tarjolla. Kun ostomäärät ovat pieniä, maksetaan mitä pyydetään ja toimitusajat ovat mitä ovat. Billnäs on tyypillinen esimerkki omavaraisuutemme rapistumisesta. Useimmiten ostajana+lopettajana on ollut ruotsalaiskilpailija. Imatra Steel oli alkuaan Vuoksenniska Oy, pääpaikkanaan Imatra. Sitten tämä ja SKF-steel yhdistyivät. Ruotsalaisosapuoli SKF Steel ryhtyi hetikohta siirtämään Imatran tehtaan tuotteiden valmistusta Ruotsiin (muistaakseni kiskoista alkaen). Syntyi riita ja yhdistyminen purettiin. Eri vaiheiden jälkeen suomalaisen osapuolen nimeksi otettiin Imatra Steel. |
|
| 11.03.2022 20:35 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, se on se nykyajan trendi, jota aivan hyvin voi kutsua kiroukseksi. Ennenvanhaan kun joku perusti nyt vaikkapa kenkätehtaan, niin se perustettiin siksi että tuottaisi kenkiä ilmiselvään kysyntään. Nykyään, jos joku perustaa lääketehtaan, niin sama periaate ei enää pädekään, vaan se perustetaan voiton tuottamiseksi. Ja jos samaan aikaan joku perustaa lääketehtaan naapuriin firman joka tuottaa paskaa, niin siinä aina käy niin, että jos paskantuoton kuvitellaan tuottavan isommat tuotot sijoittajille, niin sijoitukset menevät sinne. Lääketehtaan on siinä tapauksessa aivan turhaa edes yrittää toiminnan aloittamista. Ja kaikki vain viheliäisen ja lyhytnokkaisen ahneuden takia! Lääketehtaalla kun on "rasitteena" sekin, että idean kehittäminen molekyylistä lääkkeeksi kestää kauan, ainakin vuosia. Eli niin kauan, että ahneet eivät jää odottamaan vaikka kymmentä vuotta sitä, että lääke tuottaisi varmaa tuottoa. Kaikesta tällaisesta on ollut kyse muun muassa valtionyhtiöiden myynnissä ulos. Aavistamatta ollenkaan juuri sitä, että kilpailijat pistää nämä välittömästi lihoiksi. Esimerkkejähän riittää. Lainasin edellä Juha Siltalaa, joka on tehnyt kirjan suomalaisen työelämän historiasta, pääpainon ollessa kylläkin työoloissa. |