??.??.???? / Välillä Vaasa–Huutoniemi
??.??.???? Kuvaa seuranneen "muistitiedon" mukaan juna on juuri lähtenyt Vaasasta. "1950-luvun puolimaissa". Koska ensimmäisen vaunun kyljessä komeilee luokkamerkintä "1", ja penkereellä on vähän lunta, lienee aikaisin päivämäärä loppuvuodesta 1956. Juna taitaa siis olla H 502, jolla oli kohtaus vielä sekajunan kanssa Laihialla. Pienet etuikkunat ja vaatimaton nokan maalaus.
Kommentit
| 17.03.2022 22:42 | Esa J. Rintamäki: | Zoomasin kuvaa ja olin näkevinäni CEi - vaunun numeron olevan 2624. Se oli vuodelta 1938 ja hylättiin 1978. Siinä oli ollut putkirunkoiset istuimet 2. luokassa. Telimallina oli A8. Talvituristissa 1957 (voimassa 1.12.1956 - 28.2.1957) aikataulussa N:o 24 Seinäjoki - Vaasa - Seinäjoki mainitaan junan M 502 lähtöajaksi Vaasasta klo 14.10. Se pysähteli: lähtöajat oli merkitty Msa, Tvl, Lai, Tk, Orl, Yst ja tarvittaessa ("ässänä") Vja, Ikö, Tenkkula ja Mkk. Tuloaika Seinäjoelle oli klo 15.55. Junassa oli 1. ja 2. luokat sekä kahvila. Oulusta Seinäjoelle yhteysvuorona tuli henkilöjuna H 564 (kiskoauto) kello 15.40. Oulusta se oli lähtenyt jo tasan aamukuudelta. Kokkolassa sillä oli ollut pitkä tauko: 10.55 - 12.40. Suupohjan radalta Seinäjoelle oli tullut lättä H 528 klo 15.50. Se oli lähtenyt Kristinestadista klo 13.15. Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin oli aikataulussa juna H 525, lähtö Sk klo 16.25 ja tulo Kst klo 19.00. Seinäjoelta lähti sitten kolkuttelemaan etelään junana MP 68, lähtöajalla 16.10. Se pysähtyi: Alv, My, Hpk (klo 18.05 - 18.20), Vlp, Ov ja tuli Tampereelle klo 20.18. Junassa ei kuljetettu polkupyöriä. Siinä oli kahvila ja edellä mainitut istumavaunuluokat. Tampereelta etelään siihen oli liitetty 2. luokan vaunu/vaunut Helsinkiin. Mäntästä/Mänttään oli järjestetty bussiyhteydet. Mänttäläiset kutsuivat VR:n linjuria "Veeraksi". Ettei vain ollutkin tummanruskeaksi maalattu Suomunokka-Ajokki (SLHS korimallikoodi Aj -1, jota valmistettiin 1953 - 1957.)...? Tampereelta matka jatkui: junana P 68, lähtöaika kello 20.40. Pysähdykset Tl, Hl, Ri (josta matka eteenpäin jatkui junana MP 68). Pysähdys Hyvinkäällä ja sitten tulo Helsinkiin klo 23.37. Seinäjoelta lähti lättähattu H 561 klo 16.20 kohti Ylivieskaa. Perillä 561 oli klo 21.22. Haapamäelle oli matkustajia tuonut lättä H 936, se oli jyväskyläläinen ja tuloaika Haapaan oli 18.00. Haapamäeltä lähti sekajuna S 909 klo 18.30 kohti itää, Pieksämäelle, jonne se saapui klo 0.12 seuraavan vuorokauden puolella. Jyväskylässä S 909 oli huilinut klo 20.32 - 22.05 välisen ajan. Mierontien suunnalta oli Haapaan vaeltanut H 496. Matkattuaan Porista asti neljän tunnin ja 25 minuutin ajan se tuli Haapamäelle klo 17.35. 496 ei ollut lättä, vaan ilmeisesti höve puhkui sen nokalla, perässään vain toisen luokan vaunuja. Mitäpä sitä nyt mierolaisille plyyshipenkkejä tarjoamaan? H 497 lähti Haapamäeltä kohti Poria klo 18.30. Poriin tuloaika oli klo 22.55. Statukseltaan se vastasi 496:tta. Tampere - Pori - välille oli tarjontaa: H 43 (ilmeisesti veturijuna), lähtö Tpe 20.45, tulo Pri klo 0.28. Porista puolestaan oli lähtenyr henkilöjuna H 425 klo 16.20 ja se tuli Nääsvilleen klo 20.24. 425:kään ei ajettu lätällä, vaan taisi olla puhkuveturi nokalla. Mitäpä Toijalan kohdalla oli? Odotusaikaa nyt kumminkin, sillä vajaan kahden tunnin odotuksen jälkeen lähti sieltä H 368 klo 22.10. Se tuli Turkkusse klo 0.57. Vaunuluokkina 1. ja 2. luokat. Lieneekö Turun varikon Hooveet olleet vetotehtävissä? Edelleen Turusta oli tullut pikajuna P 369 Toijalaan klo 21.00, ennenkuin jatkoi matkaansa Tampereelle. P 369 odotteli Toijalassa sen aikaa, kun henkilöjuna H 411 (Tl - Tpe) kulki sen edellä, lähdettyään klo 21.25. P 369 lähti klo 21.52 Toijalasta Tampereelle, tuloaikanaan klo 22.29. Valkeakosken suunnan "Veera" (VR:n linja-auto) kerkesi livahtamaan neljä minuuttia ennen P 68:n saapumisaikaa Toijalaan. Valkeakoskelta kyllä oli järjestetty sopiva bussiyhteys tälle junalle. Riksusta pääsi itään klo 21.40 lähtevällä lätällä H 265. Lättä meni Lahteen, josta oli voinut jatkaa Kouvolaan 25 minuutin odottelun jälkeen yöpikajunalla P 71. Tällä sitten halutessaan saattoi matkustaa Savon rataa pitkin Pieksämäen ja Kontiomäen kautta Ouluun, tuloaika 15.22 seuraavan päivän aikana. Idästä oli tullut P 76 Riihimäelle klo 21.39, sen ei Helsinkiin menevänä tarvinnut suinkaan tarjota MP 68:ssa kulkeneille mahdollisuutta päästä Helsinkiin, ellei joku sitten varta vasten halunnut poiketa Riihimäen nähtävyyksiä ihailemaan. Hyvinkäällä ei oltu järjestetty Karjaan suunnalta vaihtoyhteyksiä MP 68:lle, oli jo myöhäistä iltaa. Hyvinkäältä tosin lähti iltahenkilöjuna H 146A kohti Helsinkiä väliasematarjontana klo 23.20. Keravalle se tuli klo 0.05. Se jatkoi matkaansa Keravalta Helsinkiin vain sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Tulo Helsinkiin oli sillä klo 0.58. Päivän viimeinen juna Porvooseen (H 145) oli lähtenyt Keravalta jo klo 22.30. Kulkuaikasarakkeen vasemmassa reunassa ilmaistiin junan 68 oleva pikajuna. Aikamoista Turistinmärehdintää, eikö vain? Kuitenkin, jälleen kerran totesin, kuinka paperinen aikataulu auttaa hahmottamaan junayhteyksiä ja pysähdyskäyttäytymisiä. Voin toki olla muinaisjäänne, mutta mielestäni nettiaikatauluselailu on paljon hankalampaa ja siten myös vastenmielisempää...! Olipahan mielevää ajankuluketta, sai ajatukset pois (mitähän se Volodja Putler kipeässä mielessään oikein haasii?) sodasta. |
|
| 18.03.2022 09:28 | Rainer Silfverberg: | Vaihtuiko tälle junalle Tampereella höyryveturi vetämään kun junalaji muuttui MP -> P ? | |
| 18.03.2022 10:16 | Esa J. Rintamäki: | Hmm, Rainer, paljon mahdollista. Etenkin kun muistetaan, että junaan lisättiin vaunu/vaunut Tpe - Hki. Dm4:n vetokyky ei kuitenkaan ollut niin iso että sillä juuri muita kuin tumppijunia vedettiin. Rautatiemuseolla lienee veturimiesten aikataulukirjoja. Vuosien 1956 - 1957 aikana merkittiin kyllä vetovehkeen sarjamerkki po. kirjaan. |
|
| 18.03.2022 11:06 | Teppo Niemi: | Ja yksi lähde, etenkin käytännön selvittämiseksi, olisivat veturimiesten työkirjat. Onkohan niitä tallennettuna Suomen Rautatiemuseossa? | |
| 18.03.2022 11:09 | Eljas Pölhö: | Aikataulukirjoihin merkitty veturisarja kertoo minka sarja suorituskyvylle taulu on laadittu, mutta ei välttämättä sitä mikä oli todellinen vetäjä. Selkeimmin se tuli 60-luvulla esiin lisätavarajunissa, jotka oli laadittu ja merkitty jollekin höyryveturisarjalle, vaikka todellinen vetovoima oli pääsääntöisesti jotain muuta. P 68 Tampereen ja Helsingin välillä on sikäli ongelmallinen, että sen myöhäisestä saapumisajasta johtuen havainnot ovat vähissä ja ehkä säilyneet kuljettajien virantoimituspöytäkirjat ovat parempi lähde. Vähäisestä havainto- ja kuljettajamerkintämäärästä johtuen on vaikea sanoa mistä vaihtelu johtui. Junaa P 68 on Tampereen ja Helsingin välillä vedetty 1957-1960 ainakin sarjoilla Hv3, Hr1, Hr11 ja Dm4. Railway World-lehdessä oli 1960-luvun alussa jossain numerossa pitkä artikkeli englantilaisten harrastajien Suomen kiertomatkasta (noin 1959-60). Juna P 68 pääsi kuvaukseen mukaan pienen sattumuksen kautta. Matkalaiset nousivat junasta Tampereella asemalaiturille kuvaamaan veturia, joka vetää junan Helsinkiin. Junaan kytkettiin tavallisen näköinen moottorivaunu "varmaan lisävaunuksi" ja höyryveturia odoteltiin. Yht'äkkiä juna lähti moottorivaunun vetämänä ja matkalaiset jäivät hölmistyneinä seisomaan asemalaiturille. |
|
| 18.03.2022 11:13 | Petri Nummijoki: | Tampereella junaan P68 lisätty 2. luokan vaunu voi tarkoittaa myös Dm4-vaunun paikkoja. Ko. junan vetovoimasta Tampereen ja Helsingin välillä on keskustelua kuvan http://www.vaunut.org/kuva/122899 yhteydessä. Ilmeisesti Dm4 oli perusvetovoima noihin aikoihin mutta sunnuntaisin ja kesäaikana käytettiin höyryveturia lisävaunujen vuoksi. P68 lienee ollut myös Hr11-vetoinen 50-luvun lopulla sitä mukaa, kun Hr11-vetureiden käyttövarmuutta saatiin lisättyä. Hr12-vetoiseksi P68 olisi voinut siirtyä Tampereelta Helsinkiin noin kesäaikataulukauden 1960 alusta, johon sekalaisen vetovoiman esiintyminen päättyisi. Tampereen ja Seinäjoen välillä P67/68 oli Hr12-vetoinen kesällä ja juhlapyhinä kai jo kesästä 1959 lähtien mutta talviajan lyhyillä kokoonpanoilla esiintyi Hr11-vetureita vuoden 1961 alkupuolelle saakka. Lienee noin helmikuun 1961 loppupuolelta eli hiihtolomaruuhkasta lähtien, kun P67/68 siirtyi ympärivuotisesti Hr12-vetoiseksi Tampereen ja Seinäjoen välillä. |
|
| 18.03.2022 19:38 | Petri Nummijoki: | Näyttää jo vuoden 1959 tilastossa olevan merkitty moottorivaunuille alle 500 km pikajuna-ajoa välillä Toijala-Riihimäki (76 km) eli enintään noin 6 vuoroa vuoden aikana. Parina seuraavanakaan vuotena (1960-1961) määrä ei ole tämän suurempi. Taitaa olla niin, että Dm4-vaunujen säännöllinen pikajunakäyttö Helsingin ja Tampereen välillä loppui suunnilleen siihen, kun Hr11-veturit saatiin koneistoremontin jälkeen vuoden 1958 kuluessa takaisin liikenteeseen. Kiitojunia niillä tietysti ajettiin pitkälle 60-luvun puolelle. Hr11 on vielä vuoden 1960 aikataulukirjassa merkitty junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta eiköhän tämäkin ollut käytännössä Hr12-juna ja Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö päättynyt Helsingin ja Tampereen välillä kesään 1960 mennessä ellei sitten kesäsunnuntaisin ajettu P98 olisi ollut vielä vuonna 1960 Hr11-juna. Ainakin Hr11-vetureiden kilometrisuoritteet olivat aikataulukaudella 1960-1961 jo siinä määrin vähentyneet pariin edelliseen aikataulukauteen verrattuna, ettei riittävän ajomäärän kokoon saaminen edellytä Helsingissä käyntiä. |
|
| 18.03.2022 20:27 | Eljas Pölhö: | Pekka Honkanen keräsi junan P68 veturit omista papereistaan vuosilta 1956-1958. Osoittautui, että P68:ssa Tampereelta Helsinkiin saapuneen veturin tai moottorivaunun kierto jatkui seuraavana päivänä Helsingistä Tampereelle P67:ssä. 1956 Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto 1957 Hr11 = 15 havaintoa, Hr1 = 3 havaintoa, Hv1/Hv2/Hv3 = 1 havainto kustakin 1958 tammi-helmikuu: Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto, Dm4 = 3 havaintoa |
|
| 18.03.2022 23:46 | Jorma Toivonen: | Puuttumatta aikatauluihin. Tämä lienee ollut ammatin huippuhetkiä - kyynärpää tuettuna avonaiseen sivuikkunaan, hieno ja lämmin kevätpäivä, seuraten luonnon heräämisestä talven horroksesta. Noita hetkiä muistelen kaipauksella (Hurun ohjaamosta) - ei onnistune nykyään? | |
| 19.03.2022 19:17 | Esa J. Rintamäki: | P 67:n kulusta kertoo talvituristi 1957: Lähtöaika MP 67:nä Helsingistä klo 9.05, pysähdys Hyvinkäällä, Riihimäki klo 10.08 - 10.12. Hämeenlinna, Toijala ja tulo Tampereelle klo 11.55. Junasta irroitettiin Tampereelle jäävä vaunu/vaunut. Matka jatkui klo 12.05 Pohjanmaan rataa. Seuraavaksi Orivesi, Vilppula ja tulo Haapamäelle klo 14.00. Kymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen MP 67 jatkoi matkaansa: Myllymäki, Alavus ja Seinäjoelle tulo klo 16.00. Seinäjoelta juna jatkoi matkaansa junana M 507, lähtöaikana klo 16.10. Tulo Vaasaan paikallisjunamaisen pysähdyskäyttäytymisen jälkeen klo 18.10. Junassa oli molemmat luokat sekä kahvila. Polkupyöriä ei siinä kuljetettu Hki - Sk. Kumma sinänsä, sillä Turistin sivulla 16 olleessa istumavaunuluettelossa (joihin voitiin varata paikkalippuja) oli Sk - Vs - junan tunnukseksi merkitty S 507 (?). KatajistonKirjoissa oli kuvia Seinäjoelta, ajankohdan ollessa 1967 juhannuksena. Kevätvirkaturisti 1967 kertoo: juna P 68 lähtöaika Seinäjoelta etelään oli klo 16.20. Seinäjoelle P 68 oli saapunut Oulun suunnasta klo 16.00. Katajiston ottamissa kuvissa junasta erottuu puukorinen ravintolavaunu ja nokalla komeili Hr12. Teräsvaunukin näemmä oli, vaikka kuvan pääaiheena oli Vaasan junan nokalla oleva Hv3 994 ja lisävaunua Helsingin junaan tuova Kana. P 68 oli lähtenyt Oulusta klo 11.30. Helsingin tuloaika oli klo 23.08. Verkkaista menoa, kellonviisarit tehneet täyden kierroksen Oulu - Helsinki - lipun ostaneella matkustajalla. Parkanon tietä rakennettiin juuri, sekä Siitama - Suinula - osuus oli vielä yksiraiteisena koukkaammassa Säynäjärven pysäkin ja järven kautta. Sekin oikaisu oli vuotta myöhemmin täydessä käytössä kaksiraiteisena. |