19.03.2022 / Hiekkaharju
19.03.2022 Tavanomainen IC Pieksämäelle Tampereen kautta ohittaa Hiekkaharjun. Taustalla siintää Dixi. Videolinkki: https://youtu.be/to1Vo38W2B4
Kommentit
| 20.03.2022 22:08 | Jorma Toivonen: | Aivankuin edessä loistaisivat vain punavalot? Ei edes valonheitin ole syttynyt - liian monimutkainen valojen kytkentä? | |
| 20.03.2022 22:25 | Jimi Lappalainen: | Edessä on kyllä selvästi valkoiset valot. | |
| 20.03.2022 23:00 | Jorma Toivonen: | Esim. tuossa kuvassa palavat myös selvästi puskinvalot http://vaunut.org/kuva/152962 . Keskustelua valoista käyty aeimminkin... | |
| 21.03.2022 08:33 | Timo Salo: | Tästä kuvasta näkee erittäin hyvin minkälainen huomioarvo noilla nykyvaloilla on! (ja kuinka niitä kuskit käyttää) Pikkukuvasta ei edes näe, että onko ne päällä, vai ei! (oli sitten ajo- tai perävalot) Tästä kuvasta saa hyvän aasinsillan autojen valojen toimintaan. Aivan uskomatonta ääliömäisyyttä, ettei ajovalot syty joka autossa heti kun moottori käy!!! (kaksi nokkakolaria itsellä erittäin lähellä valojen palamattomuuden takia) |
|
| 21.03.2022 08:47 | Juhani Pirttilahti: | Kuulemma Sr3:n valo-asetukset ovat vaikeita käyttää, joten siksikin niissä näkee millon mitäkin. Taitaa olla pääasia, että junat kulkevat. | |
| 21.03.2022 09:02 | Timo Salo: | Saksalaisen "teknisen" suunnittelun kukkasia... (itselläni oli aikanaan "autona" Ford Mondeo 2.0 TDCI ja siinä oli IHAN SAMAT ongelmat. Aivan uskomattoman pöljä keskipaneeli, josta ohjattiin esim. ilmastointia joka ei edes toiminut oikein. Kun rattia käänsi voimakkaasti vasemmalle, niin tuuletus muuttui jääkylmäksi ja oikealle käännettäessä kuumaksi. Merkkihuollon mukaan kyseessä ei ole vika, vaan ominaisuus!!! :-) ) | |
| 21.03.2022 10:50 | Joona Kärkkäinen: | Kyllä nuo ovat valkovalot (himmein asento on tuossa alemmassa umpiossa). Ja Sr3:ssa valojen valinta on hieman epälooginen ja siksi saattaa käydä niin että valoasetukset nollaantuu vaikka ne olisi valinnut lähtiessä oikeaksi. | |
| 21.03.2022 15:51 | Topi Lajunen: | Sr3:ssa (myös sen ollessa ohjauksessa muualta, kuten ohjausvaunusta) valomoodi menee vaihtotyömoodiin aina kun suunta valitaan (tai valitaan neutraali keskiasento). Toiminnon syytä ei ole kukaan minulle osannut selittää, mutta sellainen siinä on. Tästä johtuen pitää suunnan valinnan jälkeen aina muistaa valita, mahdollisesti uudelleen, valokuviot sekä eteen että taakse. Yleisimmin tämä ilmenee perässä työntävän veturin valkovaloisuutena, mutta toisinaan saattaa jollain jäädä myös keulalle valonheitin sytyttämättä. Sinänsä valokuvion valintalogiikka on selkeä. Oma erikoisuutensa on sitten erillinen valinta, jolla valitaan valkovalojen kirkkaus. Se on viisiportainen kytkin: 0: Keula pimeänä (riippumatta valitusta valokuviosta). 1: "Lyhyet" valot himmennettynä, kytkin palautuu irrotettaessa asentoon 2. 2: "Lyhyet" valot. Tämä, ja asento 1, toteutetaan noilla alemmilla monitoimivaloumpioilla sekä pyöreällä valonheitinumpiolla. 3: "Pitkät" puskinvalot, mutta "lyhyt" valonheitin. Pitkät puskinvalot toteutetaan noilla ylemmillä puskinvaloumpioilla. 4: "Pitkät kaikki". Ylemmät puskinvaloumpiot palavat, sekä tuo neliönmuotoinen todella hyvin valaiseva valonheitinumpio. Valojen ohjaus tapahtuu siis kahdella eri tavalla. Ensin valitaan diagnostiikalta "valokuvio" (eli missä on valkoista, missä punaista, missä pimeää). Tällä toiminnolla valitaan myös perän valot, oli ne sitten veturin, veturinipun tai ohjausvaunun päässä. Sen lisäksi voidaan valita keulan eri valkoisten valojen kirkkaus erillisellä kytkimellä. Alemmat puskinvalot voivat siis näyttää sekä valkoista että punaista valoa, riippuen valitusta valokuviosta (tai ulkopuolisella ohjauksella valitusta valomoodista). Itse asiassa, myös pyöreä valonheitin pystyy näyttämään punaista valoa, mutta meikäläisessä softassa se toiminto ei luonnollisesti ole aktivoituna. |
|
| 21.03.2022 18:32 | Timo Salo: | Olen työurani aikana törmännyt hiukan samanlaisiin ongelmiin kuten yllä on kerrottu. Kunnossapitomiehen vaistot heräsi heti ja aloin miettiä mahdollisia ongelman aiheuttajia. Voiko veturin ohjaus tulkita tilanteen ajosuunnan vaihdoksi, jos ajetaan veturi kiinni junan runkoon niin, että se ponnahtaa hiukan takaisin puskimien voimasta? Jos kaikilla akseleilla on ymmärtääkseni pulssianturit, niin ne antavat kaikki yhtäpitävää tietoa kulkusuunnan muutoksesta. Jos anturit ovat samanlaisia, kun työstökoneissa (periaatteeltaan) niin A- ja B-kanavien 90 asteen vaihesiirto ilmineeraa suunnanvaihtoa pienimmänkin inkrementin mukaan... Luin tuon Topin selvityksen vissiin kolmeen kertaan! (enkä ole vieläkään varma , ymmärsinkö kaikki oikein. :-) ) |
|
| 21.03.2022 22:06 | Topi Lajunen: | Suunnan vaihto siis tässä tapauksessa tarkoittaa kuljettajan aktiivisesti tekemää valintaa ajosuunnaksi (tai neutraalin keskiasennon valinta). Kaluston todelliset pienet valumiset ja liikahdukset eivät siis tähän vaikuta. | |
| 21.03.2022 23:59 | Jorma Toivonen: | Kiitokset Topille, että jaksoi/viitsi hieman valoittaa meille maallikoille saksalaisen valosuunnittelijan aivoituksia - kauankohan kaveri on viettänyt aikaansa piirrustuspöytänsä ääressä? Varmaan on palkkansa ansainnut. | |
| 22.03.2022 06:19 | Timo Salo: | Veikkaan veturin Siemenstaustaa ajatellen, että kontrollipaneeli on rakennettu jollain ko. valmistajan logiikkaohjelmalla. Se on saksalaisten tapa tehdä ohjelmia niin, että se on tehty "vaikeaselkoisena" AWL-käskylistana. (uusimmasta tekniikasta en tiedä, mutta joku käskylistatyyppinen "viritys" kuitenkin) Silloin siihen on erittäin "helppo" saada mahtumaan ohjelmointikömmähdyksiä. Jos tuo Joonan antama tieto pitää paikkansa, että asetukset muuttuu itsekseen, niin siihen en usko... Joku kämmi täytyy olla, että ehdot täyttyy ja asetukset muuttuu "itsekseen"... Mitä monimutkaisempi ohjelma, sitä helpommin sekaan mahtuu bugeja! Jorman kommentista haistelen pientä ironiaa palkan ansaitsemiseen... :-) |
|
| 22.03.2022 06:33 | Joona Kärkkäinen: | Niin ei ne itsestään muutu, mutta jos esimerkiksi kuljettajan käydessä hakemassa höyryävää sumppia ravintolavaunusta hän laittaa suunnan keskelle ja jatkettaessa matkaa kun suunnan kytkee eteen, niin ei sitä välttämättä muista valoja siinä kytkeä kun kaikessa muussa kalustossa asia on toisin. | |
| 22.03.2022 07:19 | Timo Salo: | Sittenhän tuo on helppo ratkaista! Mies ja PG asialle ja rakentaa vaikka asetusbitillä lukitus, joka säilyttää valoasetukset tilanteessa kuin tilanteessa. Tuohan on turvallisuusriski! Varmaankin lähes kaikki tasoristeysonnettomuudet johtuu siitä, ettei syyllinen (autolija tms.) "näe" junan tuloa... Tämä on taas muuten "hyvä" esimerkki, ettei käyttäjiä (kuskeja) kuunnella ohjauksia tehdessä. Niin se tapahtui jo minunkin aikana: Myyjä ei tiedä/ymmärrä mitä myy ja ostaja ei käsitä senkään vertaa mitä on ostamassa... :-( Ekonomit sun muut "kauppamiehet" tekee bisnestä, kuskit "vaan ajaa", surullista! |
|
| 22.03.2022 22:56 | Jorma Toivonen: | Olettaisin, että VML:n "asiantuntijoilla" on ollut mahdollisuus tutustua tilausvaiheessa esim. ohjaamon kytkinten sijoitteluun ja toimintaan (jossain määrin). Liekö tämä valokytkinhässäkkä jäänyt vailla huomiota vai onko toimintaa esitelty lainkaan? Onkohan muissakin Vectroneissa vastaava (yleis-eurooppalainen?) kytkinratkaisu? | |
| 24.03.2022 09:32 | Jukka Ahtiainen: | Terminologiaa: PG Programmiergerät ohjelmointilaite AWL Anweisungsliste käskylista (mahdollista tehdä esim. ehdollisia ohjelman haarautumisia) FUP Funktionplan toimintokaavio (myös Vectronin automaatiojärjestelmässä) KOP Kontaktplan relekaavio (ohjelman esitys releajan formaatissa) Kuljettajalla on paras näkemys työympäristöönsä. Takavasemmalta katsoen suunnanvalinnan yhteydessä ollaan vaihtotyötilanteessa, jolloin oletusarvona on vaihtotyöhön liittyvä valokuvio. Jos suunnanvalinnan jälkeen tilanne jatkuu linja-ajona, niin valitaan sopiva valokuvio. Vectronin suunnittelun lähtökohtana on ollut käyttäjien mielipiteet. Standardi Vectronissa ja Sr3:ssa valot ohjataan samalla tavalla, eli suunnan valinnan jälkeen valitaan valokuvio diagnostiikkanäytöltä. Voimakkuus (linja-ajo) ohjataan ajopöydän kytkimellä. Vectroneita on myyty yli 1100 kpl 56 asiakkaalle 16 maassa ja on käytössä rajoja ylittävässä liikenteessä. https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/cargounit-orders-30-locomotives-siemens-mobility |
|
| 24.03.2022 16:13 | Timo Salo: | Jukka: Toivottavasti et pahoita mieltäsi "Siemenskriittisyydestäni"! Siihen on monta syytä ja suurin varmaan on tuo kielimuuri, eli olen ns. englanninkielinen. Saksankieli rajoittuu korkkarisaksaan ja muutamaan pakosta opittuun sanaan... 30 viimeistä työssäolovuottani toimin japanialaisen ohjauksen kanssa n. 95% ajasta. F...c on huoltohommissa kovasti helpompi, kiitos ohjauksen sisään asennetun PG:n ansiosta. N. vsta 1985 alkoi lähes kaikissa eri malleissa olla tuo ominaisuus, joka näytti statuksen suunnilleen KOP-muodossa. Sittemmin niihin tuli myös editori, jolla pystyi tekemään muutoksia PMC-ohjelmaan (PLC by Siemens, PMC programmable machine control by F...c) Siemenssin pienetkin logiikat sisälsivät salasanan, jota oli myös käytetty. Aika "munaton" olo , kun ei saanut tolkkua kuudentoista E:n ja kahdeksan A:n pikkupömpelistä jossain vannesahan tapaisessa koneessa... Varmasti Siemenssin logiikat/ohjaukset on ihan yhtä hyviä, kun tuo F...c, mutta käytön/huollon helppous teki siitä suosikkini. |
|
| 24.03.2022 21:43 | Jukka Ahtiainen: | Menee vähän sivuraiteelle, mutta... Hyvä että Suomessa voi esittää mielipiteensä. Itselleni on ollut runsaasti hyötyä & iloa saksankielestä. Suomessa on myös tahoja, jotka ovat vaihtaneet S:n järjestelmiin tai edellyttäneet niitä. En kyseenalaista Linnavuoren kommentteja. Tuli 40 vuotta täyteen ja matkan varrella kysyttiin muutamaan hyvään yritykseen, mutta en lähtenyt mm. sen vuoksi, koska S valmistaa sähkövetureita. |