??.??.1933 / Suomi

??.??.1933 Sarjansa ainoaksi jäänyt puukaasukäyttöinen moottorivaunu Ps1 numero 11. Ps1-tyypin moottorivaunusta on laaja selostus Veturimies-lehden vuoden 1933 numerossa 7, josta myös tämä kuva on skannattu. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/890499?page=13

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Suomi
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Panu Breilin)
Lisätty: 11.04.2022 20:16
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

12.04.2022 09:26 Hannu Peltola: Tämä oli loistava nosto! En ole nähnyt Ps1:stä aikaisemmin kuvaa. Näköjään aika tavalla Dm1-Dm2 -moottorivaunujen kaltainen, mutta puukaasulaitteisto vie tietenkin suuren tilan.
12.04.2022 11:04 Esa J. Rintamäki: Hannu, eipä vainenkaan. Pikemminkin Ds2- ja Ds3-sarjojen kaltainen. Edellisen koneistona oli MAN - moottorit ja AEG - sähkövehkeet. Jälkimmäisesssä taas motti oli Tampella - Frichs ja sähköpuoli Römpältä, eli siis kotimaista tuotantoa.

Ps1:n mylly oli kotimainen Ares - petrolimoottori ja sähkölaitteet Strömbergiltä, vuosina 1933 - 1936. Ps1 muutettiin Ds3 - sarjaan vaihtamalla sen moottori Tampella - Frichs - dieseliin, numeron pysyessä ennallaan eli 11:nä.

Dm1:n osastojärjestely kyllä oli hiukan sinnepäin kuin mitä kuvan vaunussa, Dm2:ssa taasen oli kaksi eteistä. Ds3:n ja Dm2:n moottorit olivat samoja kuusisylinterisiä. Ps1:n Ares oli kahdeksikko. Nämä tiedot ovat Veturit kakkosesta.

Tjaa, kaivelenpa hiukan Pohjanmaan rata - muistiinpanojani, joita kokosin aikanaan VR:n vuositilastokirjoista. [Suhtautukaa ystävät näihin kuin tilastoihin!]

Vuosi 1930: Moottorivaunujunia ajettiin rataosilla Lohja - Karjaa, Lohja - Lohjan kauppala, Vilppula - Mänttä, Turku - Naantali, Raisio - Naantali, Raahe - Oulu, Raahe - Lappi (myöh. Tuomioja), Pori - Mäntyluoto, Tyrvää (myöh. Vammala) - Pori ja Kaislahti - Uuras.

Moottorivaunujen sarjamerkintöinä tilastokirjassa tuona vuonna oli: Diesel (3 kpl) ja AEG (2 kpl). Jälkimmäinen tarkoittaa kaksiakselista bensiinimoottorivaunua.

Sijoitus: Tampere 1 Diesel ja 1 AEG, Turku 1 Diesel, Oulu 1 Diesel ja Wiipuri 1 AEG.

(Sivuhyppynä vuosi 1932:

VR:n omistuksessa oli 5 henkilöautomobiilia, 23 kuorma-automobiilia, 3 linja-automobiilia, tavallisia resiinoita 596 ja pumppuresiinoita 358. Edelleen: yksi moottorivene (!), 5 sähkökäyttöistä lipunpainokonetta, yksi lipunhävittämiskone ja kaksi kirjanpitokonetta.)

Vuosi 1934: vasta vuonna 1934 moottorivaunut saivat sarjamerkit. Puukaasumoottorivaunusta tuli Ps1.

Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: Seinäjoki - Vaasa 2 junaa yht. 148 junakm. Tampere - Mänttä 343 junaa 33 614 junakm, Tampere - Oripohja 374 junaa 17 578 junakm, Tampere - Orivesi 280 junaa 11 760 junakm ja Vilppula - Mänttä 4 518 junaa 40 668 junakm.

Moottorijunia kulki toki muillakin radoilla: Viipurin ympäristössä, Turusta Piikkiöön, Kyröön ja Uuteenkaupunkiin. Oulu - Raahe, - Ruukki sekä Raahe - Lappi. Tampere - Tyrvää, sekä Porin alueella Kankaanpäähän, Mäntyluotoon ja Nakkilaan.

Mottien sijoitus: Turussa 2 Diesel, Tampere 4 Diesel, Oulussa, Viipurissa ja Sortavalassa kussakin yksi Diesel. Tampereella kaksi bensiinivaunua. Yksi puukaasumotti Seinäjoella.

Puukaasumotilla lienee ajettu: Seinäjoki - Kainasto 2 junaa 128 junakm, Seinäjoki - Kauhajoki 2 junaa 108 junakm ja Seinäjoki - Lohiluoma 1 juna 45 junakm. Oletettavasti nämä olivat yleistä liikennöintiä.

Puukaasumoottorivaunu kulki vuonna 1934 kaikkiaan 1 124 km.

Vuosi 1935: tilastossa mainitaan jo Dm1. Ps1:n sn 52 km/h, Ds2 ja 3 sn on 75 km/h. Dm1:llä sn on 90 km/h.

Nyt ilmoitettiin motilla ajetun: Seinäjoki - Haapamäki 9 junaa ja Seinäjoki - Kokkola 422 junaa. Puukaasumotilla oli 1935 ajettu 3 317 km. Seinäjoelle oli sijoitettuna Ps1 ja Bm1.

Vuosi 1936: Puukaasumotti muutettiin dieselmotiksi. Aikataulun 104 lisäys 3 (1.1.1936 alkaen) lisäsi moottorijunaparin välille Seinäjoki - Haapamäki.

Vuosi 1937: Seinäjoen varikolla oli kolme moottorivaunua, Oulun varikolla yksi.

Vaasan radalla ajettiin moottorivaunujunia vuonna 1937: Sk-Vs 974 junaa 72 076 junakm, Hpk-Sk 358 junaa 42 244 junakm, Vlp-Män 622 junaa 5 598 junakm, Tpe-Hpk 232 junaa 26 448 junakm, Tpe-Män 668 junaa 65 464 junakm, Tpe-Hä 66 junaa 3 498 junskm, Tpe-Oja 184 junaa 8 648 junakm ja muita 7 junaa 123 junakm.

Vaasan radan kaikista junista (myös tavarajunista) ajettiin moteilla 13,2 % eli junakilometreistä 9,3 %. Keskimäärin Vaasan radalla kukin juna kulki 102,6 km, mutta motit keskimäärin 72 km.

Mottien sijoitus 1937: Turku 2 diesel, Tampere 4 diesel ja 2 bens., Viipuri yksi diesel, Sortavala 2 diesel, Seinäjoki 4 diesel, Oulu yksi diesel, Kouvola 2 diesel ja Pieksämäki yksi diesel.

Vuosi 1938: (viimeinen ennen sotaa!)

Uutena tullut neliakselinen bensiinimoottorivaunu Bm2, jonka mainittiin olleen keveärakenteinen ja josta 6. liikennejakso (Oulu) on huolehtinut. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/h.
12.04.2022 12:13 Eljas Pölhö: Moottorivaunulla 11 suoritettiin vastaanottokoeajoja 1933 päivillä 20.4./19.5./24.5./26.5. ja 27.5., mutta ei saavutettu tyydyttäviä tuloksia eikä vaunua otettu vastaan VR:lle. Yli vuosi myöhemmin 12-13.9.1934 suoritettiin koeajo, jossa koneisto hyväksyttiin.

Koeajot suoritettiin Pasilasta käsin, 20.4.1933 oli tarkoitus käydä Porvoossa, mutta matka keskeytettiin jo Keravalla. Toukokuiset koeajot suuntautuivat järjestyksessä Karjaalle, Porvooseen, Siuntioon ja Riihimäelle (keskeytettiin taas Keravalla)

1934 koeajo tehtiin reitillä Hki-Riihimäki-Kouvola-Pieksämäki-Haapamäki-Riihimäki-Hki. Vaunu valmistui lopullisesti 4.10.1934. Vuonna 1934 vaunu oli liikenteessä vain 7 päivää kampiakselin katkeamisen takia. 1935 kampiakseli katkesi uudestaan. Harkinnan jälkeen VR päätti tilata uuden koneiston Tampellalta.

Hankintasopimus koneistosta tehtiin 2.4.1936 ja vastaanottokoeajo suoritettiin 14.5.1937.
13.04.2022 01:58 Esa J. Rintamäki: Tietoja vuodesta 1945:

Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: 2 junaa 34 junakm. Vilppula - Mänttä: 3 922 junaa, 35 298 junakm, eli juuri 9 km per juna!

Tuonna vuonna mottijunia ajettiin: Riihimäki - Kouvola, Lahti - Vesijärvi, Lahti - Kouvola, Lahti - Heinola, Kouvola - Voikkaa, Kouvola - Kymintehdas.

Toijala - Valkeakoski - Säteri, Toijala - Valkeakoski, Pori - Mäntyluoto, Pori - Niinisalo, Pori - Pomarkku, Pori - Outokumpu Oy:n tehdas.

Kokkola - Kälviä, Kokkola - Ykspihlaja.

Joensuu - Ukkola, Joensuu - Kaltimo, Huutokoski - Joensuu, Outokumpu - Joensuu.

Petäjävesi - Lievestuore, Petäjävesi - Jyväskylä, Jyväskylä - Hankasalmi, Jyväskylä - Lievestuore, Jyväskylä - Vaajakoski.

Motteja oli sijoitettuna: Tampere, Seinäjoki, Pieksämäki, Kouvola ja Joensuu.
13.04.2022 02:01 Esa J. Rintamäki: Ai niin, tuo vaunussa oleva häkäpönttö näyttää olevan ns pyörähdyskappale muodoltaan, eli sorvissa helposti valmistettava.

John Lindroth, mitä sanot? Olisiko dokumentoinnin paikka tekemällä tästä pienoismalli Ps1:senä H0-skaalassa...?
13.04.2022 07:13 Hannu Peltola: Kiitoksia Esa ja Eljas kattavista moottorivaunutiedoista! Ja kieltämättä olisi upeaa nähdä tästä malli, ehkä jopa ensi syksyn Savon radan päivänä...
13.04.2022 09:07 Jarno Piltti: Jaa Lahti - Vesijärvi on ajettu myös moteilla. Ruotsissa taisi olla enemmänkin häkäpönttömotteja, vai kuinka?
13.04.2022 13:20 Esa J. Rintamäki: Kyllä, Jarno. Ruotsissa rajoitettiin autoliikennettä aika voimakkaasti sodan alettua polttoainepulan ja säännöstelyn vuoksi. Syksyn 1939 rälsbussiliikenne sujui SJ:llä jotenkin, mutta jo vuodenvaihteessa 1939 - 1940 häkäkaasun käyttöä alettiin suunnitella ja myös toteuttaa.

2-akseliset rälsbussit varustettiin häkäpöntöillä ensin, koska tehonalenema näillä oli siedettävämpi. Niissä käytettiin etupäässä Svedlund - hiilikaasugeneraattoria. Rälsbussijunien kulkuajat pitenivät noin 10 - 15 prosentilla.

Neliakselisiin rälsbusseihin asennettiin Imbert - puukaasugeneraattoreita. Niissä tehonalenema oli jo pahempi. Ruotsissa sodanaikainen liikenne oli huomattavasti runsaampaa kuin ennen sotaa. Rasittumistahan ja ruuhkaantumisia se tiesi.

Siellä harrastettiin myös rälsbussijunien kahdentamisia: veto-liite-junaa seurasi toinen, myös veto-liite muutaman sadan metrin etäisyydellä "på sikt" eli näköetäisyydellä. Peräänajoja ei pahemmin sattunut, koska loppuopastevalot vilkkuivat jarrutettaessa.

Suomessakin suunniteltiin "Motala-bussien" eli Bm3 - sarjan kahden vaunun (nrot 21 ja 22) varustamista Imbert - häkäpöntöllä. Ei toteutettu, koska polttoainetilanteen parantumisen vuoksi asia jäi. Näin kertoi minulle Tku knp piirustuskonttorin päällikkö Osmo Saarinen. Turun konepajalla olin nähnyt muutostyöpiirustuksen asian tiimoilta.

Apua, Eljas! Mitä sanovat sinun tietosi, toteutuiko vaiko ei?

Bm2 nro 20 (Hilding Carlssonin valmistama 1938) sen sijaan kulki sota-aikana häkäpöntöllä varustettuna. Imbert - laite siinäkin oli.

Tiedot: Veturit 2 ja Arne Hällqvistin Rälsbussar.
13.04.2022 13:52 Eljas Pölhö: Kyllä Bm3 21-22 toteutettiin. Bm3 21 oli ensimmäinen, josta puukaasulaite poistettiin. Päätös poistosta kaikista kolmesta tehtiin 13.2.1946 Ko 137/365 (S.A. Louekari allekirjoitti) ja 21 oli juuri silloin konepajalla moottorin sylinterien hionnassa, joten palautusmuutos tehtiin samassa yhteydessä.
13.04.2022 16:15 Esa J. Rintamäki: Kiitos, Eljas. "Tietoni" Motala-bussien häkäpönttöhistoriasta on nyt päivittynyt. Eikä aikaakaan mennyt kuin 43 vuotta, hah hah!
13.04.2022 20:08 John Lindroth: Esa kiitos kysymästä1 Tuo pienoismallin tekeminen on aivan mahdollisuuksien puitteissa vaikkakaan juuri tämä ei kuulu aivan minun favoriitti luokkaan mutta okei täysin mahdollinen!Ajatus siirtyy mietintäosastolle1
14.04.2022 22:46 Ilkka Hovi: Tarkennus puumotin kulkutietoihin. Kouvolan kuljettajalle kuului mottivuoro Kv-Lh-Ha (Heinola) - Lh - Kv. Varmaan aikatauluista voi päätellä oliko näitä vuoroja yksi vai kaksi päivittäin.
15.04.2022 13:22 Eljas Pölhö: Joulukuussa 1949 Kouvolan puumottijunat, joissa kulki myös F-vaunu, olivat
M252-M251 Kw-Lh-Ha-Kw (F 3855)
M254-M253 Kw-Ri-Kw (F 3812)
M079-M080 Kw-Mi-Kw (F 3826)
M062-M071 Hma-Ikr-Hma (F 3811)

Henkilöjunia (muitakin kuin em) varten Kouvolassa oli varalla F 3804 ja F 3810.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!