27.07.2005 / Haapamäki, Haapamäki
27.07.2005 Ensimmäistä kertaa näin hurun livenä.
Kommentit
| 28.07.2005 18:10 | Kimmo Pyrhönen: | No miltäs vaikutti? | |
| 28.07.2005 18:15 | Kasimir Kärkkäinen: | Ihan kivalta. Tallikierroksella oltiin ja meille seliteltiin hurusta kaikenlaista esim. että hurun suurin ongelma on sen suuri paino. | |
| 28.07.2005 18:29 | Petri Nummijoki: | Paino-ongelma ei oikeastaan ole totta, koska raskasta kiskotusta valmistui 60-luvun kuluessa niin nopeasti, ettei veturisarjalla koskaan esiintynyt tämän takia vajaatyöllisyyttä. Nopeusrajoituksia tietysti oli. Suurimpana ongelmana taisi sittenkin olla alimitoitettu voimansiirto. | |
| 28.07.2005 18:36 | Kimmo Pyrhönen: | Tosin veturi kohteli mm. K43-kiskotettua Rantarataa kaltoin. Pyörästönsä vuoksi lisäksi tämä sarja vaati suurimmat levitykset esimerkiksi vaihteissa, kuten höyryveturipuolella Tv1. | |
| 29.07.2005 08:32 | Teppo Niemi: | Painosta johtuvat rajoitukset ovat totta. Katselin eilen illalla Aikataulukirjan A-osaa 1960-luvun puolivälissä ja siinä oli lueteltu erikseen radat, joilla Hr12 (Dr12) veturien liikennäinti oli sallittu. Lisäksi siinä oli pitkä luettelo sarjaa koskevista nopeusrajoituksista. Nykyisinkin (JTT 8.41) on suurin sallittu nopeus vain 60 km/h B1 radalla ja 90 km/h B2 radalla. Vaikka vajaatyöllisyyttä ei ollutkaan, paino näkyi mm. soraratojen matkustajajunien aikatauluissa ajoaikaoina. Eikä sarjaa voitu käyttää myöskään A-radoilla. | |
| 29.07.2005 11:11 | Petri Nummijoki: | Soraratojen nopeusrajoituksilla ei ollut suurtakaan merkitystä, koska aikatauluja ei tarvinnut hidastaa höyryvetoisiin pikajuniin (perusnopeus 64-76 km/h) verrattuna. 60-luvun puolivälin jälkeen oli jo kevyempiäkin dieselvetureita, joten Hr12-sarjaa ei ollut pakko käyttää heikkokuntoisilla radoilla pikajunissa. | |
| 29.07.2005 12:13 | Teppo Niemi: | Miksi sitten vielä 1970-luvulla vedettiin Turun Satama - Haapamäki - Joensuu pikajunaparia 103/104 Hr12 vetureilla, jos kevyempiä vetureita olisi ollut rittäcästi kiertoihin saatavilla. Sama kysymys voitaisiin esittää useista muistakin junista esim. Pori - Tampere - Haapamäki - Seinäjoki, ja ennen kaikkea Imatra - Parikkala radoilla. (Junapari 103/104 hän siirtyi muille veturisarjoille vasta 1980-luvulla.) Kuinka paljon oli B1-ratoja vielä 1980-luvun alussa, joilla kulki veturivetoisia matkustajajunia? | |
| 29.07.2005 12:43 | Juha Kutvonen: | Tuo ratojen hajottamisilmiö on tuttu myös Sveitsissä, jossa samantyyppisillä teleillä varustetun Ae6/6-sarjan todettiin 1960-luvun lopulla rikkoneen kaarteista Gotthard-rataa. Niiden tilalle suunniteltiin Bo'Bo'Bo'-pyörästöinen Re6/6, joka on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. | |
| 29.07.2005 12:50 | Juha Kutvonen: | Tietojeni mukaan Pm-Jns veturijunat ajettiin Dr12:lla vain vuosina 1979-84. Käytettiinkö sarjaa Joensuun ympäristössä jo tätä ennen? | |
| 29.07.2005 13:12 | Petri Nummijoki: | Dr12-sarjaa käytettiin varmaankin siksi, että se oli vahvempi kuin Dv12 eikä Dr13-veturia tai Dv12-paria kannattanut noihin töihin uhrata. Dr13 ja Dv12-vetureita oli kuitenkin esim. 1970 käytössä yhteensä 170 kpl, joten kyllä niillä nuo B1-ratojen matkustajajunat olisi pystytty hoitamaan, jos olisi ollut todellista tarvetta ajaa suuremmalla nopeudella. | |
| 29.07.2005 14:05 | Petri Nummijoki: | Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin siitä, ettei Dr12-sarjan käytöstä poistaminen johtunut vähäisimmässäkään määrin veturin painosta. Sen sijaan voimansiirron rajoitteet vaikuttivat tähän merkittävästi elleivät peräti ratkaisevasti. Tämän takia en oikein ymmärrä väitettä, että paino olisi ollut veturin suurin ongelma. | |
| 31.07.2005 14:24 | Pasi Hölttä: | Millä tavoin näiden voimansiirto oli alimitoitettu ja millaisia ongelmia siitä aiheutui? | |
| 31.07.2005 21:52 | Kimmo Pyrhönen: | Hurun yksi vähemmän kiitollisista lempinimestä Hämeen Hurun ohella oli Hämeen hidas. Se kyllä veti junaa kuin junaa ja legendaarisia ovat myös tarinat, kun niillä lähdettiin mäestä kuin mäestä esimerkiksi jarruletkun katkeamisen pysäytettyä junan. Mutta veturia ei kuulemma voinut hoputtaa, se kiihtyi hitaan vakaasti ja piti sellaisen vauhdin kuin sitä halutti. Ehkäpä siinä käytännön seikka. Eli raskaan pikajunan vedossa veturi ei ollut järin nopea jos vertaa Dr13:een, joka olikin siinä ylivertainen dieseleistä. | |
| 01.08.2005 09:40 | Petri Nummijoki: | Dr12-veturissa ei voitu hyödyntää täyttä tehoa kuin nopeuteen 100 km/h asti, joten veturi ei helpolla nostanut nopeuttaan tästä ylöspäin. Lisäksi pienillä nopeuksilla voitiin käyttää täyttä vetovoimaa vain hetkellisesti, koska ratamoottorit olisivat muuten voineet ylikuumentua. Tämä rajoitti merkittävästi tavaraliikenteessä käytettäviä junapainoja. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:12) |
|
| 01.08.2005 09:57 | Petri Nummijoki: | Oli Dr13 kyllä tavarajunan vetäjänäkin aika ylivoimainen Dr12-veturiin nähden. Eihän Dr12-sarjalla vedetty koskaan vakituisessa liikenteessä 12,5 promillen nousuja sisältävillä radoilla yli 1300 tonnin painoisia tavarajunia, kun Dr13-vetureilla on käytetty vastaavassa tilanteessa jopa 1800 tonnin junapainoa. | |
| 04.03.2007 15:57 | Ida Puolakanaho: | pelottavan iso toi huru tuos kuvassa |