??.??.1950 / Tampere Härmälä, Lentokonetehdas
??.??.1950 Uunituore Dm4 tulossa ulos Valmetin hallista. Kopioitu n. vuoden 1950 Tampere-seuran julkaisusta n:o 15. Eli yli 70 vuotta julkaisusta, liekkö virallisesti laillista?
Kommentit
| 19.06.2022 19:09 | Timo Salo: | Jos "raati" katsoo tämän lailliseksi, niin voin laittaa ko. kirjasta muutkin junakuvat??? (jos ei, niin poistetaan tämäkin. Netin lakiteksti on minulle liikaa!) | |
| 19.06.2022 19:27 | Hannu Peltola: | Normaalin valokuvan tekijänsuoja-aika on 50 vuotta, eli siltä osin kuvan voi hyvin julkaista. Mielenkiintoinen kuva! | |
| 19.06.2022 20:30 | Nalle Fyrqvist: | Oli nämä upeita dieselmoottorivaunuja! Kyllä näitä olisi pitänyt säästyä museoon. | |
| 19.06.2022 20:41 | Jarno Piltti: | Hieno kuva sotien jälkeisestä noususta. Jos ihan tarkkoja ollaan oli tämän kuvan suoja-aika 25 vuotta. Tuo 50 vuotta säädettiin vuonna 1961. Käytännön merkitystä tällä knoppitiedolla ei ole. | |
| 19.06.2022 21:34 | Erkki Nuutio: | Samalla aukeamalla oheisen kuvan kanssa on kuva uljaasta PMK:n talosta. Se valmistui vuonna 1938, ja silloin kyseinen kuvakin lienee otettu. Kyseisen kuvan etualalla on ratapihan ylittänyt vanha Erkkilän silta, heti sen takana aikaisempi veturien halostusalue juuri tyhjennettynä PMK:n pihaksi. En tiedä oliko täällä myös hiiletysalue, vai oliko se ollut jo pidempään nykyisen Nokia Areeeeeeeeeeeeeeeenan paikalla. |
|
| 19.06.2022 21:50 | Petri Nummijoki: | Dm4-vaunujen täydellinen romutus lienee suomalaisen rautatiehistorian suurin kalustotappio. Aika paha on sekin, ettei yhtäkään A1-sarjan veturia säästynyt mutta sitä lievittänee yhden A5-veturin museointi. Lisäksi A1-sarjan vetureissa ehdittiin vuosien mittaan uusia niin kattilat kuin kuljettajansuojuksetkin, joten mahdollinen säilytetty A1-veturikin olisi kaukana alkuperäiskuntoisesta. | |
| 20.06.2022 08:41 | Erkki Nuutio: | Museaalinen menetys oli valtava. Säilynyt kiitojuna olisi kantanut museoliikennettäkin. Sama koskee Porkkana-junaa, joka muuttunee rautaoksidiksi ja ongelmajätteeksi. Olisi tarvittu vain kaksiraiteinen lämmittämätön halli, mutta kun ei. Olin muuten oheista kuvaa otettaessa kuvauspaikalta vain noin 200 metrin päässä (Lentokonetehtaantie 1 B 10). |
|
| 20.06.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, puhumattakaan Bucyruksen kohtalosta: - ei rautatiehistoriallista arvoa! No, ehkä ei nyt niin kovin Suomessa, mutta tätä pohjaa vasten sopii miettiä miksi USA:ssa "palvotaan" ruosteista raudankappaletta muistona Panaman kanavan rakentamisesta! Elämme sarvikuonojen maassa. |
|
| 20.06.2022 12:38 | Juhani Pirttilahti: | Aikalaiskäsitys Dm4-vaunujen tarpeellisuudesta kuvastaa eräiltä osin myös suurta realismia. Kun asiaa tarkastelee oman aikansa suodattimen läpi, voi huomata, että silloin elettiin vielä taloudellisesti epävarmaa ja sosiaalisesti takapajuista aikaa. Museonjohtaja on näissä tunnelmissa eläessään varmaankin päätynyt siihen, että ei voisi huolehtia ylpeydellä kaikesta ja pyrkinyt rajaamaan toiminnan laajuuden siihen olennaiseen, mihin rahkeet riittävät. | |
| 20.06.2022 13:38 | Timo Salo: | Asian sivusta: Jos joukossa on hävittäjäbongareita, niin nyt äkkiä Pirkkalan kentälle...!!! 2 kpl F35 lensi laskuun kohti Pirkkalaa n. 10 min sitten. Upea kone lennossa! | |
| 20.06.2022 13:46 | Tero Korkeakoski: | Ai ne tuli sinne. Saatanan kovaäänisiä ovat. Vaikkei tutkassa näy niin tulon kuulee jo ennen ku konetta näkee. | |
| 21.06.2022 00:45 | Tauno Hermola: | Olisihan siellä vielä tallessa myös Dm2, onko senkin kohtalona tuhoutua. | |
| 21.06.2022 13:54 | Lasse Reunanen: | Onko mitään osia tai osakokonaisuuksiakaan jäljellä DM 4:stä? Yhden moottori-vaihteistopaketin tiedän olevan ainakin. | |
| 21.06.2022 15:31 | Raimo Harju: | Hyvä Timo, tällaiset kuvat on mielenkiintoisia, saa sentään edes kuvia katsoa, vaikka kaikki on romutettu. On vähän kummallista, kun yksi liitevaunu on sattunu jäämään, olis jääny vahingos yksi vetovaunukin. | |
| 21.06.2022 16:54 | John Lindroth: | Erinomaista että näitä kuvia tänne saadaan kiitokset Timolle! | |
| 21.06.2022 17:51 | Timo Salo: | Kiitos kiitoksista! En vaan oikein ymmärrä oliko tuo Dm4 hiukan aliarvostettu? Poriin se meni muutaman minuutin tarkkuudella iltaisin ja aamulla takaisin, jos oikein muistan... Aina sama kokoonpano: Veturi ja kolme vaunua. (toisaalta muistin semafoorin poistumisenkin 20v pieleen, että silleen! :-( ) | |
| 21.06.2022 22:21 | Petri Nummijoki: | Ennen Dm4-vetoisten kiito- ja moottoripikajunien käyttöönottoa ei kai voida edes puhua, että Suomessa olisi ollut pikajunaverkostoa vaan oli yksittäisiä pikajunavuoroja Helsingistä eri puolille maata ja matkustus tapahtui monessa tapauksessa pitkilläkin yhteysväleillä henkilöjunilla. Vasta Dm4-vetoisten junien myötä alkoi pikajunaluontoisessa liikenteessä vuorotarjonta olla edes jotenkin järkevällä tasolla. Samoin Dm4-vuorot merkitsivät monessa tapauksessa ajoaikojen huomattavaa lyhentymistä ja vasta tässä vaiheessa pystyttiin 30-luvun lopulla käytetyt kulkuajat alittamaan. Näissä suhteissa Dm4-vaunut olivat merkittävä kalustosarja kyllä. Toinen asia on, että sotia edeltävän ajan moottorivaunut olivat 90-220 hv:n tehoisia 55-90 km/h kulkevia kovapenkkisiä puukorisia laatikoita. Voisin kuvitella, että näiden rinnalla 700 hv:n tehoinen 110 km/h kulkeva metallikorinen tyylikkäästi muotoiltu ja maalattu vaunu pehmustettuine penkkeineen ja istuinten väliin sijoitettuine pöytineen olisi ollut aikalaisten silmin vaikuttava näky. |
|
| 22.06.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki: | Dm4-vaunuissa esiintyi kyllä myös ongelmia: pitkillä ja yhtenäisillä sylinterinkansilla oli taipumusta vääntyillä. Erään turkulaisen kuljettajan kertoman mukaan konepajalta tulleilla vaunuilla ajettiin kaikilla neljällä moottorilla, kolmimoottorinen Dm4 oli tuttu ilmiö ja joskus jouduttiin ajamaan kahdellakin moottorilla. Muistettava on, että Dm4:issä oli Kempsun kaksoisdieselit kummassakin päässä, eli sylinteriryhmiä oli neljä. Loppuaikoina Dm4-sarjaa kunnioitettiin kutsumanimillä: "Kekkosen umpisuoli", "Oikuttelija" ja "Kouvolan kettu". Sivuhuomautuksena: kuka muistaa Lockheed Constellation - matkustajakoneen (4 mäntämoottoria)? Se oli kuulemma "maailman paras kolmimoottorinen", moottoreiden korkeasta viritysasteesta johtuen. |
|
| 22.06.2022 22:51 | Petri Nummijoki: | "Erään turkulaisen kuljettajan kertoman mukaan konepajalta tulleilla vaunuilla ajettiin kaikilla neljällä moottorilla, kolmimoottorinen Dm4 oli tuttu ilmiö ja joskus jouduttiin ajamaan kahdellakin moottorilla." Kommenttiin olisi hyvä saada mukaan tieto, mistä aikakaudesta puhutaan, koska Turun Dm4-käyttö esim. vuonna 1960 tai 1967 ovat nähdäkseni kaksi eri asiaa. Vuoden 1961 kevätpuoliskolle asti saatettiin yhdellä Dm4-vaunulla ajaa Helsingin ja Turun välillä kolmekin pikajunalähtöä päivässä, joten ihmettelen, jos kahden tai kolmenkaan moottorin varassa tultiin toimeen. Sitten taas vuodesta 1966 lähtien saatiin jo Dm9-juniakin Turun kiertoihin ja Turku-Toijala-välille raskaat kiskot, joka mahdollisti Turku-Tampere-junissakin Dm4-vaunuja voimakkaamman dieselkaluston käytön. Tämän jälkeen Dm4-vaunuilla ei ollut mitään erityisen painavaa tai nopeaa Turun kierroissa pakko ajaa ja ylipäätään käyttöastetta oli jo pudotettu paljon, joten korjauksillakaan tuskin oli mikään kiire. |
|
| 23.06.2022 00:45 | Esa J. Rintamäki: | Tapasin kyseisen kuljettajan syksyllä 1980 ja hän oli mielestäni sitä ikäluokkaa, joka nelosilla ajeli näiden uran loppuvuosina, vrt. maininta Kouvolasta. Näin siis muistan juhannuksena 2022, uskokaa tai älkää. |