04.07.1976 / Helsinki asema
04.07.1976 EP 57 Lapponia Ouluun.
Kommentit
| 04.07.2022 23:17 | Jyrki Talvi: | EP 7 Karelian veturina oli vielä Aalstikka Ri oli ohitus, sen sijaan EP 57 Lapponia Ol Idän Ihme vaihdettiin Sk. | |
| 05.07.2022 21:00 | Jarmo Pyytövaara: | Hyvä huomio Jyrki. Juna on EP 57 Lapponia Ouluun. Skannauksen yhteydessä, nimeämisen jäänyt, viitosta vaille vajaaksi. |
|
| 05.07.2022 21:25 | Esa J. Rintamäki: | Lapponian vaunusto oli arkisin aika tyypillisesti: Eift + Eit + Eit (tai kuten kuvassa Eht) + Rt + Cht. Viikonloppuisin vaunuja oli lisätty; pari Eit:tä. Polaria, Savonia ja Kareliakin olivat aika lailla samoissa kokoonpanoissa. Centriassa oli näkynyt myös CEhit:iä. Joskus saattoi ravintolana tilapäisesti olla Rkt:kin, Centriassa sitä näki joskus useamminkin. Alkuvuosinaan Centriaa veti Dr12, Tampereelta eteenpäin. |
|
| 05.07.2022 22:02 | Rainer Silfverberg: | Tulivatko Eht:t jo 1976? | |
| 05.07.2022 22:05 | Jyrki Talvi: | EP 7/8 Karelia ja EP 57/58 Lapponia oli kaksoisrunko, vaunujen myyntinumerot olivat samat 101 - 104 periaateessa EP 53/54 Polaria samalla rungolla. | |
| 05.07.2022 22:07 | Jyrki Talvi: | Eht tuli, kiertoon keväällä 1976 | |
| 05.07.2022 23:08 | Petri Nummijoki: | Onko tässä jonkinlainen poikkeustilanne kysymyksessä? Juna ei ilmeisesti ole painamassa asemalle vaan pysähtyneenä, kun ovista useat ovat auki. Toisin sanoen vaunuja olisi junassa ainakin kymmenkunta, kun ulottuu reilusti aseman siipirakennusten ulkopuolelle. Ei kai näin pitkä EP ollut 1970-luvulla tavanomainen? Myöhempinä aikoina on ollut pidempiäkin mutta se on jo toinen juttu. | |
| 05.07.2022 23:11 | Rainer Silfverberg: | Mitä kaksoisrunko tarkoitti? Että ne vuorotteli junien välillä? Sen olen ymmärtänyt etta alkuaikojen Savonia tarvitsi kaksi runkoa jotka kohtasivat puolessavälissä, ilmeisesti paikka riippui liikennetilanteesta, muistan ainakin yhdeltä matkalta v 1974 että toiseen suuntaan ne kohtasi Voikoskella ja toiseen suuntaan Vuohijärvellä. | |
| 05.07.2022 23:33 | Rainer Silfverberg: | Vaatetuksesta päätellen aikansa kulttuurikermaa! | |
| 06.07.2022 01:25 | Juhani Pirttilahti: | Nykyaikana tuleekin pohdittavaksi onko osuvinta kevytkerma, ruokakerma vai kaurakerma? Aikaansa kutakin. | |
| 06.07.2022 10:36 | Esa J. Rintamäki: | Vai onko kyseessä EP ollenkaan? Se vähä, mitä zoomaamalla näkyisi kahden ensimmäisen vaunun määränpääkylttien kohdilta, kuvassa ei näy mitään. Erikoispikajunissa oli oma kyltistönsä, joissa oli myös niiden nimet. Toisekseen, mihin aikaan päivästä kuva on otettu? Lapponian lähtöaika Helsingistä oli iltapäivällä klo 16 pintaan, EP 7 Karelia lähti samoihin aikoihin. Polarialle tuli "aika ja väri" aamuseitsemältä ja Savonian vuoro tuli keskipäivällä. Centriaa ei kuvan ottopäivänä ollut olemassakaan. Eipä silti, joskus saattoi nähdä tilausvaunujakin Eepeehen kytkettynä, mutta niissäkin piti olla asiasta maininta, ettei yleisö olisi mennyt vaunuja tilanneen excursioporukan sekaan. Muistikirjojen kertomaa: Maanantai 10.12.1984: EP 57: Sr1 3062, Eit 23240 + Eift 23402 + Eit 23123 + Rt 23704 + Cht 2363 ja 2367. Perjantai 18.1.1985: EP 7: Sr1 3023, Eit 23013 + 23199 + 23033 + Eift 23408 + Eit 23223 + 23157 + Rt 23701 + Cht 2370. Tiistai 16.4.1985: EP 57: Sr1 3095, [Hankkijan tilausvaunut Eit 23173 + Eift 23412 + Eit 23184 + 23257 + 23197] + Eit 23028 + Eift 23404 + Eit 23255 + 23074 + Rt 23701 + Cht 2361 (+ 2363, kilvitetty Tampereelle). |
|
| 06.07.2022 14:08 | Rainer Silfverberg: | Noin puoli tuntia ennen Lapponiaa lähti 1970-80 luvulla hitaampi pikajuna Haapamäen kautta Seinäjoelle. Voisiko tämä olla se? Siinä tosin oli kirjavampaa kalustoa, vankivaunu, postivaunu, puuvaunuja mutta en muista oliko ne alku vai loppupäässä?. | |
| 06.07.2022 14:24 | Teppo Niemi: | Kyseessä oli P41 Helsinki - Haapamäki - Seinäjoki. Mutta oliko siinä postivaunua? Puukorinen konduktöörivaunu sarjaa Fo ja tiettynä päivinä myös Not vaunu kuuluivat junan kokoonpanoon. Nyt pitäisi käydä tutkimassa Pienoisrautatiekerho ry:n arkistoa, josko sieltä löytyisi vastaus Rainerin kysymykseen. Onko kellään tallella kaukojunien vaunujärjestyksiä vuodelta 1976? Varjoista päätellen kiinnostavia junia voisi olla vieläkin myöhemmin lähtevät junat, kuten esim. P 71 Kontiomäelle (yöjuna). Pituus voisi olla sopiva, |
|
| 06.07.2022 15:51 | Petri Nummijoki: | Jos kuvauspäivämäärä on oikein niin tämän olisi pakko olla Tampereen suunnan juna, koska Kouvolaan sähköistys valmistui vasta 1977. P41:n vaunustoa näkyy kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/140989, joskin muutamaa vuotta tätä kuvaa myöhäisemmältä ajalta. | |
| 06.07.2022 17:44 | Esa J. Rintamäki: | 1976 junassa P41 oli kyllä postin kuljetusta, mutta se oli Fo - vaunun postiosastossa. Noihin aikoihin Vilppulan postin mies tuli laituriautollaan postitalosta hakemaan postisäkkiä (1 - 2 kpl) Fo:sta. Lähtevää postisäkkiä en koskaan havainnut, joten postiosastossa selvästikään ei ollut ketään lajittelemassa. Not pohjoiseen kulki 41:ssä tiistaisin ja perjantaisin. Kyllä niilläkin "kilteillä pojilla" oli vastaanottajansa; miekkataksi - Transiitti aseman välilaiturilla, noukkivat näitä käräjille. Tampereelta lähdettäessä 41:ssä oli perjantaisin puuvaunut junan perässä. Keulilla oli Huru 12:n perässä Not (kulkupäivinään), sitten Fo, CEit, ja loput. Arkisin Tampereelle oli kulussa myös yksittäinen Eit veturin perässä. Junassa oli usein Eikt, mutta myös Rkt:äkin välillä oli. Kesällä 1980, yhtenä lauantaina P41:ssä oli Dv12:n perässä Po 9826, ennen muita vaunuja, Po oli ilmeisesti siirrossa. Muistan sen hyvin, koska Deeverin ratissa oli ilmiselvästi urheilumies, sillä 41 lähti Vilppulasta kuin tuli hännän alla. 1980 oli Fo jo korvattu EFit:llä, eikä Vilppulassa enää tehty postinvaihtoja. Varsinaisesta rautatiepostiliikenteestä Vilpussa huolehtivat yöjunat P51/P52, kunnes nekin lakkasivat kulkemasta toukokuun lopulla 1978. |
|
| 06.07.2022 21:13 | Jarmo Pyytövaara: | Juna on 97,6% varmuudella EP 57, lähdin P 127 Turkuun, molempien lähtöaika oli klo 16.00. kuvasin Salon rautatieaseman, jonka kello oli 18.12. Vastaan tulee P 126 ykköselle Dv12 2726+2614+5 vaunua ja kello on 18.14. molemmat kuvattu vaunun rapuilta. Haulla löytyi: 37 EP 57 kuvaa, vuosilta 1976 – 1988. Viiden vaunun junia on eniten, 7 vaunuisia on myös, varsin paljon ja huippu on parivedolla 15 vaunua 20.5.1988 Riihimäellä. |
|
| 07.07.2022 10:49 | Rainer Silfverberg: | Ilmeisesti EP-juniin alettiin laittaa enemmän vaunuja kun vetovoikmaksi tuli sähkö. Pelkällä yhdellä deeverillä ei pulkka kiihtynyt että pysyisi aikataulussa. | |
| 23.07.2022 18:00 | Anton Carlsson: | No siinä tapauksessa olisi ainakin hurulla tai alstikalla pitänyt pärjätä. | |
| 23.07.2022 23:32 | Petri Nummijoki: | Dr13-veturia on pidetty pikajunan vetäjänä suorituskykyisempänä kuin Dv12-paria. Kun yhdellä Dv12-veturilla oli 5 vaunua normaali EP-junan mitta niin tehojen suhteessa Dr13 olisi saattanut viedä jotain 12 vaunua samalla aikataululla. Mutta asia ei välttämättä ole näin suoraviivainen, koska pidemmällä junalla menee enemmän aikaa selvitä hiljennyksistä tai liikennepaikkojen vaihteista ja pysähdysajoillakin lienee taipumus pidentyä matkustajamäärän kasvaessa. Kun suurin sallittu nopeus oli EP-junillakin 1970-luvulla 120 km/h eli tehokkaammalla veturilla ei saatu Dv12-veturiin nähden nopeusetua vaan ainoastaan lisää kiihtyvyyttä ja parempaa vauhdin kohdillaan pysymistä pitkissä nousuissa niin veturin vaihtaminen saattaa tuoda vähemmän hyötyä, kuin tehovertailun perusteella luulisi. | |
| 24.07.2022 00:43 | Mikko Mäntymäki: | Dr13 oli 30kW enemmän tehoa päämoottoria kohti se jaettuna 3 akselien mukaan. Irtiotossa se saavutti molemmat pääkoneet suurtartunnalla täysillä yli 300kN. | |
| 24.07.2022 16:55 | Topi Lajunen: | Mikko, miksi kertoilet taas satuja? Dr13 maksimivetovoima on 288 kN paperilla ja ilmeisesti todellisuudessa hieman vähemmän. | |
| 24.07.2022 17:18 | Mikko Mäntymäki: | Helmikuussa 2021 meni 516 Mbitin ulkoinen muisti ja toinen menetys oli 68Gb muistitikku hajosi 30.12.2021. Minun luottamustietotekniikkaan on olematon, tekniikka on opettanut minulle niiden epäluotettavuudet. Siksi tarvitsin pelkän kirjoituskoneen joka ei ole verkossa. Topi, arvaa kuinka paljon minua huvittaa tehdä julkaisuja yksi kuva 4-6Mt kirjata tietokantaan lisää ja säästää ulkoista 1105 kuvalla viimeisin "auringonotto reissu". Yhden junan lisääminen tietokantaan vie noin 2-3min kun palkkaa minulle ei tästä makseta, vittuilua kyllä tulee enemmän kuin verottajalta. | |
| 24.07.2022 17:24 | Topi Lajunen: | Vittuilua tulisi vähemmän, jos ei lähes jokaisessa viestissä puhuisi aivan puuta heinää. | |
| 24.07.2022 17:59 | Mikko Mäntymäki: | Tietokone hukkaa vähän väliä USB-portit Arvaa onko tällä mukava "töitä" tehdä? Loppuisi kesälomat sen jälkeen olisi yhdellä reissulla hankittu rahat uuteen koneeseen. Jos heitot on noin +/-100kW niin todellinen syy et joko tietopohja on esim Dr13:n teknisestä tyyppikoulutus papereista niitäkin on minulla 2 isoisän aikainen ja isäni aikainen. Jos pieniä virheitä tulee niin pitäisikö minun matkustaa Espoosta Punkalaitumelle etsimään oikeaa tietoa? minusta se olisi aika kohtuutonta, Helsinkiin pääsee 30min, juna Hki-Tpe 2,5h tpe-Vma noin tunti ja auto matka noin 30min edestakaisin se pitäisi kertoa 2:lla. Kyllä aika oli mukavampaa silloin 90-luvulla. Ja ne Sr1 havainnot kuinka tarkasti saisit näköhavainnon esim Sr1 parista kun itse olet noin 200m päässä radasta ja valokaari rätkii veturin katolla? Tällöin elettiin aikaa ennen digikameroita, lyijykynä ja muistipaperi oli ainoa työkalu. En näissä vittuile vaan kerron ajasta ennen digikameroita. Lerpuista tai disketeistä ei tiedä kuin ajan kokeneet. | |
| 24.07.2022 21:41 | Petri Nummijoki: | Mikä antaa aiheen olettaa, ettei 288 kN toteutuisi Dr13-veturilla käytännössä? Käyttöohjeen mukaan ei tulisi ylittää 1900 A:n virtaa mutta ylivirtareleiden pitäisi toimia vasta 2000 A:n kohdalla. En tiedä miten toimivat käytännössä mutta teoriassa on jätetty hieman pelivaraa ja siten maksimivetovoiman tulisi olla saavutettavissa. | |
| 25.07.2022 03:36 | Topi Lajunen: | Veturiguru Kimmo Lumirakeen internetistä löytämäni useampikin teksti antaa olettaa. :) | |
| 25.07.2022 16:29 | Petri Nummijoki: | Sitten taidamme puhua kahdesta eri ominaisuudesta. 288 kN tarkoittaa käsittääkseni Dr13-veturin suurinta vetovoimaa T-vaihteella sähköisen voimansiirron mitoituksen puolesta. Kimmo taas muistaakseni on ilmoittanut kitkavoiman arvon käyttäen kerrointa 0,27, jota VR suosi dieselvetureiden vetovoimakäyrissä. Se ei kuitenkaan sulje pois, etteikö kitkavoima voi hyvissä olosuhteissa olla parempikin ja muistaakseni Kimmo totesikin jossain keskustelussa, että Dr13-veturilla oli hyvällä kelillä täysin mahdollinen tilanne, ettei veturi yrittänytkään sutia vaan voimansiirron mitoitus tuli vastaan ennen sitä. |