19.04.2022 / Länsisatama, Hanko, Hanko tavara
19.04.2022 Tämä knoppi arvattiin 46 minuutissa. Kuvassa on tosiaankin vanha satamamakasiini Hangossa. Paikka on kaunis, helmi kaiken satamainfran keskellä.
Kommentit
| 17.07.2022 19:37 | Timo Salo: | Turku satama, entisen Ceiko OY:n naapurissa? | |
| 17.07.2022 20:16 | Antti Havukainen: | Hangon Länsisatamassa: http://vaunut.org/kuva/25323 | |
| 17.07.2022 20:31 | Jimi Lappalainen: | Sielläpä! Tässä on siis käyty lättähatullakin 13.10.1990. Viereisessä Smörmagasinet-ravintolassa saa hyvää lounasta :) | |
| 17.07.2022 21:23 | Erkki Nuutio: | Valtion voinvientimakasiini valmistui vuonna 1908. Sen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se oli ensimmäinen teräsbetonirunkoinen varastorakennus Suomessa. Mittavan kylmälaitteiston valmisti A/S Atlas (Kööpenhamina). Voin lämpötilan tuli olla +8...+13 astetta. Vientivoi kulki puisissa tynnyreissä, joissa oli 50,8 kg voita (= 1/2 cvt). Tynnritehtaita oli Suomessa useita. Hangon tynnyritehdas lopetti vasta vuonna 1965. Lisätietoa mm: Sten Enbom Kylmän välttämättömyys - Kylmätekniikan voitonmarssi Suomessa (Suomen Kylmäyhdistys, 1995, 155 s.) |
|
| 18.07.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, kutsuttiinko tuota mainitsemaasi voitynnyriä "voidritteliksi"? Muistan lukeneeni dritteli-nimityksestä jotain tällaista. | |
| 18.07.2022 13:16 | Rainer Silfverberg: | Sinänsä mielenkiintoisaa että Suomesta kannatti viedä voita Englantiin asti, oliko se sielllä joku ylellisyyshyödyke josta maksettiin kunnolla, vai olivatko tullit esim muiden Euroopan maiden voille korkeammat? Myöhemminhän voin valmistusta jouduttiin Suomessa supistamaan, muistan kuin olin koulupoika niin puhuttiin "voivuoresta" josta oli hankala päsätä eroon. |
|
| 18.07.2022 13:45 | Erkki Nuutio: | Kyllä voitynnreitä kutsuttiin dritteleiksi. Kylmäkirjan lähteenä makasiinia koskien on ollut: Arne Wesén Hangon satama - Selonteko sataman laajennuksesta 1903-1909 sekä historiikki, Hki 1911. Voita vietiin lähinnä Britanniaan. Laadusta kilpailimme tanskalaisen voin kanssa. Hinnat eivät tuolloin olleet huonoja suhteessa pieniin palkkoihimme ja valuuttakurssiimme. Sotien jälkeen tarvittiin sensijaan tukirahoja, jotka olisi pitänyt tyystin suunnata teollisiin investointeihin. |
|
| 11.09.2023 17:33 | Jimi Lappalainen: | Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 37 | 4737. Rautatiehallituksen asiasta tekemän kysymyksen johdosta on Keisarillinen Senaatti olevan Toukokuun 25 p:nä nähnyt hyväksi määrätä, että voijunalla Hankoniemeen kuljetettavaksi aiottua voita on sunnuntaisinkin sopivina aikoina vastaanotettava asianomaisten asemain tavaratoimistoista; jota sekä että Rautatiehallitus on jättänyt asianomaisten liikennetirehtöörinapulaisten asiaksi määrätä ajat, jolloin eri asemien tavaratoimistot mainittua tarkoitusta varten ovat pidettävät avoimina ja antaa siitä yleisölle tieto asemille naulattavien julkipanojen ja sanomalehti-ilmoitusten kautta, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingistä, Rautatiehallitukselta, 30 p:nä Toukokuuta 1899. |