27.08.2022 Näköjään ystävyyssiteitäkin käytetään.
28.08.2022 12:09 | Mikko Herpman: | Mikähän syynä ystävyyssiten käyttöön, kyllähän Vapitillakin voi luvallisesti vetää matkustajavaunuja? | |
28.08.2022 13:43 | Esa J. Rintamäki: | Olisikohan Vapitilla isommat välykset? Sen pääasiallinen käyttö oli muistaakseni vaihtotöissä. Aiheuttaisi matkustusmukavuuden heikkenemistä nykäisyillä...? |
|
28.08.2022 14:01 | Mikko Herpman: | No muistan kun kuljin Dv12 vetoisella"Vaasalaisella" Jyväkylästä Seinäjokeen ja Seinäjoelta Vaasaan. Aina vedettiin Vapitilla. Ei kai kovin paljoa lonksaa, ja apulenkissäkin on välystä niin että väli on vähän löysä. | |
28.08.2022 20:24 | : | Vapiteissa on sellainen ominaisuus että sankaa painetaan muistaakseni 600kg voima alaspäin ja se pitää välykset aika hyvin kurissa. | |
14.09.2022 21:18 | Panu Breilin: | Itse muistan, että kun Pohjanmaalla vielä kulki Dv12-vetoisia matkustajajunia niin hyvin usein Vapiti-kytkentä jäi junan pysähtyessä löysäksi. Tästä oli se seuraus, että kun juna lähti liikkeelle, niin joitakin sekunteja veturin moottorin äänten alkamisen jälkeen vaunuissa tuntui terävä nykäys, kun kytkin kiristyi. | |
15.09.2022 11:19 | Petri Nummijoki: | Dv12-vetoisen junan lähtö Vapiti-kytkennällä ei tosiaan ollut aina pehmeä mutta kai Dr16-veturillakin käytettiin matkustajajunissa Vapiti-kytkentää? Ei tosin ole täysin varmaa muistikuvaa tästä, kun Dr16-vetureita näki sen verran harvemmin, ettei Vapiti ollut niiden tapauksessa tärkeysjärjestyksessä korkealla. Minulle Dr16 on jäänyt mieleen hyvin tasaisen kyydin tarjoajana pohjoisen yöjunissa ja oikeastaan ne kulkivat minusta miellyttävämmin, mitä samat junat Sr1- tai Sr2-vedolla. Varmaan pienempi tehokin vaikutti asiaan kiihdytyksissä. Olisiko Dv12-veturin osalta kysymys muustakin, kuin kytkentätavasta sinänsä? Voimansiirron ja tehonsäädön vuoksi pehmeä lähtö olisi hankalampaa tai sitten Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa aikataulut olivat sen verran tiukemmat, että lähtö täytyi suorittaa reippaasti? |