??.??.1907 / Helsinki
??.??.1907 Kummer melko kaukaisen näköisessä Helsingissä. Vanha postikortti.
Kommentit
| 19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki: | En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
|
| 19.09.2022 09:31 | Jyrki Längman: | Kaisaniemeltä tämä vaikuttaa. | |
| 19.09.2022 09:47 | Jouni Halinen: | 1932 ratikkakartta ei kerro tästä linjasta mitään. http://vaunut.org/kuva/93280?paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta Mutta kyllä, Fabianinkadullakin on kulkenut ratikka. Tässä näkyy sama talo kuin kortissa tänä päivänä, luonnonkivisokkeli ja ikkunajako. Taloa on kylläkin korotettu 1 kerroksella https://goo.gl/maps/8bVaan1Md9jDabXSA Vuorikadulta löytyy sopivan vanha talo (Hotelli Arturin vieressä), missä taiteilija on ylimmässä kerroksessa istuen näkymän ikuistanut. https://www.google.fi/maps/@60.173556,24.9456505,210a,35y,142.1h,44.94t/data=!3m1!1e3 |
|
| 19.09.2022 11:50 | Juhana Nordlund: | Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitiotielinjat-1900-1909/ | |
| 19.09.2022 13:47 | Pauli Ruonala: | Kivitalo kuvan oikeassa reunassa on edelleen pystyssä, sitä on vain korotettu yhdellä kerroksella, osoite Fabianinkatu 39. Alakerrassa on ravintola Stobelia, jossa tuli käytyä aikanaan usein. Puiston paikalla on nykyään Metsätalo. | |
| 21.09.2022 23:13 | Jouni Halinen: | Juhana ja Pauli, niinhän mä tossa ylempänä kirjoitin, että paikka on Fabianinkatu ja taloa on korotettu 1 kerroksella!. Taitaa talossa olla jotakin yliopiston toimintoja, ainakin 80-luvulla oli?. | |
| 26.09.2022 10:20 | Pauli Ruonala: | Sama kuva löytyy mustavalkoisena Finnasta, osoite https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000dd jossa kuvaajaksi ilmoitetaan Signe Brander, vuosi 1907. Postikortti on käsinväritetty ja väritysvaiheessa siitä on poistettu yksityiskohtia kuten kaikki lipputangot. Kivitalo on osa rakennusryhmää, jota alettiin rakentaa 1820-luvulla. Siellä toimi venäläinen sotilassairaala, nykyjään talo on nimeltään Topelia ja siellä on yliopiston historian ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Stobelian paikalla on nyt pubi Thirsty Scholar. Osoite on Fabianinkatu 37 (ei 39 kuten yllä kirjoitin). Ja kaikki korttelin rakennukset ovat Helsingin yliopiston käytössä. | |
| 26.09.2022 13:01 | Jouni Halinen: | Ei tullut mieleenkään että tämä on väritetty valokuva. On siinä ollut Signelle kova homma raahata sen aikainen kamerakalusto Vuorikatu 15 ylimpään kerrokseen. Signe koki loppupeleissä karun kohtalon eli hän kuoli nälkään, ja haudattiin lopulta nimettömään hautaan. Wikistä kopsattua: Brander joutui Kivelän sairaalaan 1941. Helsingin pommitusten takia Kivelän potilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista, eikä Branderilla ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän potilasta kuoli nälkään. Brander oli yksi kuolleista, ja hän kuoli todennäköisesti aliravitsemukseen ja vitamiinien puutteeseen. Brander haudattiin sairaalan hautausmaalle muiden kuolleiden potilaiden kanssa. |
|
| 26.09.2022 16:30 | Esa J. Rintamäki: | Toisin sanoen: Nikkilän "lataamon" asukit eivät olleet tärkeysjärjestykseltään lähelläkään yläluokkaa. Eräänlainen suomalainen versio natsien Aktion T4 - (tunnettu myös nimellä "Hadamar") ohjelmasta. | |
| 26.09.2022 18:23 | Jarno Piltti: | Synkkää ja vähän puhuttua historiaa. Pitäisikö merkitä Signe kuvaajaksi, vai onko tämä käsin värittäminen luonut uuden teoksen? No, joka tapauksessa sivulle on kertynyt ansiokkaasti tietoa kuvan taustasta ja paikasta, kiitos kaikille tietäjille ja arvaajille. |