14.10.2022 / Kauhava
14.10.2022 Pienen kokoelman runkona ovat isältäni saamani merkit. Hän, Jouko Hietanen, oli yli 40v VR:n palveluksessa ja pääosan Kauhavan asemapäällikkönä. (Olen joskus täällä kysellyt kuvaa Mäkriän asemasta... - ei ole löytynyt... Mahtaisiko nyt tärpätä?)
Kommentit
| 15.10.2022 13:48 | Erkki Nuutio: | Arvokas ja tyylikäs asetelma, joka alkaa suuriruhtinaskunnan ajalta! Voitko kertoa eri tunnusmerkkien käyttövuosista ja muista erikoisuuksista? |
|
| 15.10.2022 17:35 | Matti Hietanen: | Kiitos Erkki! Mutta siinäpä se onkin, kun en ole tätä alaa yhtään harrastanut enkä näin ollen selvittänyt merkkien ikää, merkitystä enkä muutakaan sellaista. Vähän siinä toivossa laitoin kuvan, että josko joku kertoisi niin mulle kuin muillekin. Mulla on kyllä kaikenlaista VR:n tavaraa muistona isän koppalakista lippuleimasimeen ja hätäjarrukahvaan... - muistoina asemalla asumisesta ja paljosta junalla kulkemisesta sekä eka kesätyöpaikasta topparoikassa. Koetan hiljalleen keräillä Kauhavan asemasta jonkinlaista kirjoitelmaa... |
|
| 15.10.2022 21:47 | Esa J. Rintamäki: | Ylinnä keskellä on suuriruhtinasaikainen (Venäjän vallan ajalta) virkalakin siipipyörämerkki. Sen yläpuolella oli venäläistyylinen kokardi, joka yleisvenäläisestä mallista poiketen oli pyöreä (venäläisillä soikea, pystyasennossa). Lakki itse oli kepi-tyylinen suoralla lipalla. Tämän merkin "edustama" virkapukukausi oli vuosina 1879 - 1919 ja virkapuvut yleisesti olivat mustaa verkaa. Ylimpien rautatiehallituksen virkaherrojen paraatiunivormut olivatkin aikamoisen sotilaallisia: kaksikolkkahattu, miekka sekä ylen komeat epoletit! Venäläiset santarmit ja sotilaat hämääntyivät tervehtimään näitä, luullessaan rautatienmiehiä amiraaleiksi! Veturimiehillä oli lakissaan veturin kuva, ja alemmalla palweluskunnalla (asemamiehet, ratavartijat, silta- ja porttivahdit) oli siipipyörämerkin asemesta vaaleaa metallia olevat numerot (henkilönumerot?). Keskellä, toinen ylhäältä oli siipipyörämerkki virkapukukaudelta 1919 - 1929. Ylemmillä virkapuvun käyttäjäryhmillä merkki oli kullanvärinen. Kokardia ei nyt ollut. Virka-asu oli jääkäriunivormukuosinen, vihreänharmaa hautovine pystykauluksineen. Sitä pidettiin turhan sotilaallisena ja se herätti arvostelua. Lakki oli myös kepi-tyylinen ("ranskalaismallinen"), lippa tosin kaartui alaspäin. Tällä kaudella otettiin käyttöön junanlähettäjän lakin punainen päällinen. Keskellä, kolmas ylhäältä oli virkapukukaudelta 1951 - 1970. Kuvassa on liikenneosaston virkamiehen lakkimerkki. Viranhaltijasta kertoo punavalkoisen kokardin aaltoreunus ja laatan kuusenhavut. Eri virka-asteita eroteltiin tähdillä ja auringoilla. Tähti oli presiis samanlainen kuin armeijan sotilasvirkamiehen kauluslaatan tähdet. Tähtiä saattoi olla yhdestä kolmeen kappaletta, samoin aurinkoja. Tähtiä käyttivät keskiryhmät (siis kuitenkin päällystöä). Lakin nyöriä oli kolmea eri väriä: kullankeltainen, hopeanvärinen ja musta. Musta oli yleinen toimenhaltijoilla, muut ilmaisivat eriasteista päällikkyyttä, kullanvärinen ylintä. Virkapukuryhmiä oli tällä kaudella kaikkiaan 11. Toimenhaltijalla (työsopimussuhteessa olevalla) kokardi oli sileäreunainen. Kuvan laattaa käyttivät konduktöörit, asemapäälliköt, junanlähettäjät, tavaratoimiston päälliköt, järjestelymestarit ja muutkin yleisesti virassa olevat liikenneosastolaiset, joilla virkalakin käyttöoikeus oli. Virkalakki merkkeineen yleisesti ilmaisi sitä, että sen käyttäjä oli rautateillä töissä (sic!) ja tunsi käsiopasteet. Epäpätevillä (esimerkiksi alokkailla) oli virkalakissaan vain kokardi. Oikeus siipipyörälaattaan tuli, kunhan asianosainen oli käynyt liikenneosaston peruskurssin, jossa muun perusopetuksen ohella käsiopasteet opetettiin. Kokardien eri väreillä kerrottiin osasto: - teräksenharmaa: hallinto- ja talousosasto. Rata- ja rautatienrakennusosastolla vihreä. Kone- ja varasto-osastolla ultramariininsininen. Ylimmällä päällystöllä kokardin uloin rengas oli kullankeltainen. Keskellä, toiseksi alin oli edellisen laatan aikalainen, toimenhaltijoiden lakkimerkki, kutsumanimenä "tekohampaat". Veturimiehillä pyöräkuvion tilalla oli veturinkuva, edestä päin kuvattuna. Tekohammaskaudella sai käyttää saapashousujakin. Suorissa housuissa sallittiin käänteet lahkeissa eli upslaakit. Kenkien piti ollat mustat, solmio myös. Paidan piti olla valkoinen, harmaa, hillityn sininen tai ruskea. Naisilla hameen pituus määrättiin polven alapuolelle. Talvilakki oli samanlainen kuin merivoimien M/39 - karvalakki. Koppalakin lisäksi otettiin käyttöön kevyt lipallinen kesälakki, joka jotenkuten muistutti hiihtolakkia tai armeijan kuuluisaa "verikauhaa" ilman korvuksille laskettavia osia. Alinna on VR:n yleinen virkamerkki, takin rintapielessä käytettävä. Tämänmallinen merkki oli tullut käyttöön siinä 1961 tienoilla. Tätä merkkiä käyttivät kaikki rautatieläiset. Yleisen virkamerkin ja tekohampaiden molemmin puolin alhaalla on saman virkapukukauden aikaiset hihalaatat risuaitoineen. Niitäkin oli eri mallisia, esimerkiksi saattoi olla ilman alinta kaluunaa. Ne olivat lähinnä palkkaluokkakohtaisia, näin äkkipäätä muistettuna. Ylinnä vasemmalla on virkapukukauden 1929 - 1950 siipipyörälakkimerkki. Tällöin otettiin käyttöön ns. Vega - mallinen virkalakki, eli tavallinen koppalakki. Edellistä virkapukumallia oli pidetty turhan sotilaallisena, nyt virka-asut olivat lähempänä siviilikuosia, tummansinistä villakangasta. Kokardit osastoväreineen, tähtineen ja aurinkoineen tulivat tällöin käyttöön. Virkatakeissa oli nyt avonaiset kaulukset käänteineen. Naisilla virka-asun hameen pituus oli tarkoin määrätty: puolisääreen. Toiseksi ylin vasemmalla on vanhempaa mallia oleva yleinen virkamerkki. Sitä käytettiin takin rintapielessä, vasemmalla, juurikin takin siviilimäisyyden takia. Sitä käyttivät kaikki, jotka rautavaltion palkkalistoilla olivat. Tämän alapuolella on kaksi veturimiesten lakkimerkkiä, ylempi kaudelta 1929 - 1950 ja alempi "tekohammaskaudelta" 1951 - 1970 kuusenhavuineen. Veturista tulee jotenkin mieleen H8 tai H9 (Hv1 - 3). Havukoristeista käyttivät veturinkuljettajat. Oikealla ylinnä on myös 1929 - 1950 käytössä ollut siipipyörämerkki. Sen alapuolella on kaksi vuodesta 1971 käytössä ollutta siipipyörälakkimerkkiä. Niiden suunnittelija oli Ahti Hammar. Ylempi merkki oli rautatieläisillä yleisesti käytössä ollut ja alempi vastapuntteineen taas veturimiehiä varten. Edellisen kauden pikkutarkasta virka-asemaerottelusta oli ollut nyreksintää. Tasa-arvoajattelu oli tullut muotiin yhteiskunnassamme. Kokardit jäivät nyt pois. Virkapuvun käyttöön oikeutettujen ryhmiä karsittiin aika lailla. Virkatakin napitus muuttui kaksirivisestä yksiriviseksi. Naisten virkapuku sai sai naisellisemman kuosin ja naiset saivat oman, kevytmallisen ja pyöreähkön virkalakin. Lakin nyörin värit pidettiin samana kuin edellisellä kaudella, ne ilmensivät esimiesasemaa: - kullanväristä käyttivät liikennealueen päällikkö ja varikonpäällikkö. Harmaata käyttivät keskiryhmät ja mustaa lähinnä toimenhaltijat. Jako ei nyt tietenkään sataprosenttisen aukoton ollut, mitä lakkimerkkeihin tulee. Joulukuussa 1979 Kauhavan asemalla käydessäni junasuorittajalla oli ollut veturimiesten lakkimerkki punalakissaan. Itsellänikin sama juttu ollessani 1990 - luvulla Porvoossa museolättäliikenteessä suorittajantapaisena ("Oj då, stinsen har kommit tillbaka till våra stationen!"). 1981 annettiin määräys solmiosta: tummansininen, pienellä kullanvärisellä rautatienmerkillä (siipipyörä) varustettu. Ylimpien arvoluokkien keltainen lakin nyöri poistettiin käytöstä, eikä näiden enää tarvinnut käyttää virkalakkia. Niin sanottu kakkosvirkapuku uusittiin. Se oli nyt sinertävänharmaata villasekoitekangasta. Muutoin tummansininen (rautatiensininen) kuosi pysyi ennallaan, lakkimerkkejä myöten. Edellisen kauden valkoinen ja harmaa paita sai nyt seurakseen myös sinisen. Junasuorittajan piti virka-asemasta riippuen käyttää edelleenkin punapäällistä lakkia. Lähteenä: omat muistikuvat ja rautatiemuseon vuosikirja 1982-1983. Toivottavasti tästä oli hiukan apua...? |
|
| 16.10.2022 14:37 | Harri Pesonen: | Minä vuonna sitten jäi virkalakit historiaan olisiko ollu -90 lukua ?? | |
| 16.10.2022 19:12 | Esa J. Rintamäki: | Valtionrautatiet yhtiöitettiin 1995 heinäkuun alussa. Siihen taisi virkalakkien käyttö loppua. | |
| 16.10.2022 21:21 | Jarno Piltti: | Mielenkiintoista heraldiikkaa nuo havut myös rautateillä. No havumetsävyöhykkeellähän täällä ollaan, mikäs siinä. | |
| 17.10.2022 08:54 | Matti Hietanen: | Kiitos Esa! Olitpa tehnyt - ainakin minulle - perusteellisen selvityksen noista merkeistä! Olen otettu! Säilytän kertomuksesi ja samalla kysyn, saanko siteerata sitä joiltakin osin, jos saan aikaiseksi kirjoitelman Kauhavan asemasta? Syysterveisin! Matti |
|
| 17.10.2022 09:49 | Esa J. Rintamäki: | Totta kai saat, täysin vapaasti! Kunhan mainitset nimeni ja rautatiemuseon vuosikirjan 1982-1983. Mitä Kauhavan asemaan tulee, niin kokeile tällaisia kirjoja: Jussi Iltanen: Radan varrelta. Matti Rinne: Aseman kello löi kolme kertaa. (Tässä on kulttuurihistoriaa yleisesti ja hyvä kirjallisuusluettelo.) Toimituskunta: Rautahevon kyydissä. VR:n historiikeistakin saattaa jotain löytyä (1912, 1937, 1962 ja 1987). Voin myös katsoa, että mitä itseltäni löytyy koskien Kauhavan (Kha) asemaa. Menee vähän aikaa...? Olin aikoinaan keräillyt joitakin silpputietoja koskien Pohjanmaan rataa. |
|
| 17.10.2022 10:20 | Matti Hietanen: | Kiitos uurellensa Esa! Kun Kauhavan aseman makasiini- ja piharakennuksia aikoonansa purettihin, satuin olemaan paikkakunnalla ja sekä isän että VR:n purkuhommista vastaavien luvalla sain vähän jotain piäntä haltuhuni... Eilen justihin selailin 1900-01 "Rautatiehallituksen Kiertokirjeet" - kirjaa... - tykkään sen aijjan kiälestä, ilmaisuista ja ennen kaikkea fraktuura-fontista! Kauhavan ratapihan "kartta" (lienee jokin teknillinen kuva?) on yksi kiinnostavimmista asioista, joita sain. Ko. "kartta" on vaikea kuvata/kopioida sen pinnan laadun, värin ja piirtämisessä käytetyn viivan ohuuden takia. Vanhat asiat ja esineet ovat jostain syystä kiehtoneet mua aivan lapsesta saakka... - mikä lie syynä? |
|
| 11.02.2023 05:26 | Esa J. Rintamäki: | KAUHAVA: - Kauhavan asema avattu yksityiselle lennätinliikenteelle 1.5.1886 alkaen. (Cirkulääri eli kiertokirje 12/1564, 27.3.1886.) - Runsaan sota-ajan liikenteen vuoksi Kauhavan asemalla otetaan käyttöön 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, 200 m ja 300 m päähän tulovaihteista. Otetaan käyttöön 15.6.1917 alkaen. (Cirk. 45/2259, 5.6.1917.) - Kauhavan aseman yleinen sähkösanomanvaihto lakkautetaan 1.11.1956 lukien. (KL = Käskylehti 39/56 - 2.) - Kauhavan IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.2.1958 lukien. (KL 2/58 - 4.) Kyseessä on palvetutasoluokituksen parannus. - Kauhavan aseman III luokan asema alennetaan IV lk asemaksi 1.9.1961 lukien. (KL 34/61-3.) Asemapäällikön palkkaluokkakin aleni hiukan. - Kauhava ilmoitetaan olevan Seinäjoen RAP-satelliittipaikka. (VT 2a/75, eli Viralliset tiedotukset-lehti.) RAP oli tuolloin uusi rautateiden automaattinen paikanvarausjärjestelmä. Alkuun tietokonepäätteitä ei tietenkään riittänyt joka asemalle, joten satelliittipaikat hoitivat asiansa puhelimitse. Kha tapauksessa soittamalla Seinäjoelle, kun asiakas paikanvarausta tilasi. -Kauhavan aseman liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva: HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikennettä vain täysin vaunukuormin. (VT 39/76.) Kauhavan sijainti Aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan: km 455 + 739. Sen verran sieltä on matkaa Helsinkiin, Haapamäen kautta. Kauhavan aseman alaisia seisakkeita: eli Kha oli ennen vanhaan ns. päällystöasema näille, tilinpidollisessa mielessä. - Hahtomaa: km:llä 449 + 992, avattu liikenteelle 15.1.1932. Suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 1.2.1957 ja lakkautettu lopullisesti 28.5.1972. Se oli ollut ilman liikennettä vuoden ajan ennen sulkemistaan. - Somppi: km:llä 452 + 820, avattu liikenteelle 1.6.1933 ja suljettu 1.6.1942. - Ilmailukoulu: km:llä n. 458, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.6.1942. Tariffikilometreissä sanottuna Ilmailukoulu oli 2 km Kauhavalta. Tariffikilometrien mukaan liikennepalvelut hinnoiteltiin, henkilö- ja tavaraliikenteessä. Ilmailukoulun luona oli ollut myös pistoraide Ilmavoimien lentopolttoainesäiliövaunuliikennettä varten. Vuoden 1923 raidekaaviokirjassa ei Ilmailukoulun raiteesta ole merkintää. - Hopiavuori: km:llä 459 + 684, avattu liikenteelle 15.2.1932 ja suljettu 1.6.1942. Avattu uudelleen 24.1.1955 ja suljettu 1.12.1955. - Mikkilä: km:llä 462 + 312, avattu liikenteelle 15.1.1932 ja suljettu 1.12.1955. Avattu uudelleen 2.6.1957 ja lakkautettu 28.5.1972. Mikkilä on välillä ollut suljettuna liikenteeltä, mutta ei tällöin lakkautettuna. - Lammi: km:llä 462 + 798. Lammin laituri, [8 km Kha, 10 km Hm (=Härmä)] avataan heti Kauhavan alaisena laiturina matkustaja- ja kappaletavaraliikenteelle. Kuitenkin siten, että vain tavarajunat 1321 ja 1322 siellä pysähtyvät. (Cirk. 1/8, 2.1.1909.) Lammin laiturin luona sijaitseva läpikulkuraide (= sivuraide) on valmistunut ja Rautatiehallitus on määrännyt, että kyseinen laituri on Cirk.:ssä 1/8, 2.1.1909 määrätyin ehdoin avattava myös täysien vaunulastien liikenteelle. (Cirk. 74/11854, 31.8.1909.) Kauhavan ja Härmän välillä sijaitseva Lammin seisahduslaituri on heti suljettava kaikelta liikenteeltä 1.7.1912 lukien. (Cirk. 25/1680, 14.5.1912.) Lammin Platformskjul - pysäkkirakennus siirrettiin sittemmin pohjoisemmas, Rimmiin. Suurinpiirtein samanlainen pysäkkitalo on nykyisin nähtävissä Humppilassa, kapearaiteisen museorautatien asemana. Se tosin on siirretty Riipasta, edelleen Pohjanmaan radalta, vuonna 2018. Alkuperäistä Lammin Platformskjulia muistuttivat tarkemmin rantaradan (Helsinki - Turku) Huopalahti (vanha) ja Kauhainen, muun muassa. Lähteet: Valtionrautateiden kiertokirjekokoelmat, Käskylehti, Viralliset tiedotukset (olivat sisäisiä tiedotuslehtiä), netti ja Jussi Iltasen kirja Radan varrella. Tämän verran sain aikaiseksi. |